Uutiset Kolumbian konflikti

Rauha häämöttää Kolumbiassa – edessä on vielä monta mutkaa

Kaksi viikkoa sitten aikaan saatu rauhansopimus on valtavan iso askel, mutta riippuu sen toteutuksesta, paraneeko ihmisten elämä todellisuudessa, sanoo rauhantyön asiantuntija Lea Pakkanen.
Kolumbialaisen Rosan kotikylän asukkaat pakenivat väkivaltaisuuksia, joissa hän itse menetti vanhempansa. (Kuva: Meeri Koutaniemi)

Yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista saattaa tulla päätökseensä lokakuun alussa, kun kolumbialaiset äänestävät hallituksen sekä sissiliike Farcin välisen rauhansopimuksen hyväksymisestä. Pysyvään rauhaan on kuitenkin vielä matkaa, sillä valtiolla on ratkottavanaan väkivallan seuraukset, muun muassa maattomuuden syvään juurtunut ongelma.

Suomen Lähetysseuran rauhantyön asiantuntijan Lea Pakkasen mukaan kaksi viikkoa sitten aikaan saatu, vielä kansan hyväksyntää vailla oleva rauhansopimus, on Kolumbialle valtava askel, mutta ei ihmelääke.

"Rauhansopimus ei muuta kaikkea yhdessä päivässä, kun kyseessä on 52 vuotta jatkunut konflikti. Konfliktin ikeestä vapautuminen on kuitenkin iso psykologinen askel. Kolumbia on ollut Latinalaisen Amerikan maista se, jolla on kaikkein vaarallisimman paikan leima. Nyt se voi päästä siitä eroon ja positiiviseen kierteeseen", hän sanoo.

Kolumbia ei ole saanut väkivaltaista mainettaan syyttä. Sota sai kipinän aikoinaan epäoikeudenmukaisista maanomistusoloista, ja se riistäytyi monimutkaiseksi sissiryhmien, puolisotilaallisten joukkojen ja hallituksen väliseksi väkivallan kierteeksi, jossa myös huumekaupalla on ollut suuri rooli. Noin 260 000 ihmistä on kuollut ja yli kuusi miljoonaa, 13 prosenttia koko väestöstä, on paennut kodeistaan.

"Ihmisillä ei ole oikein mitään"

Väkivallan jatkuessa konfliktin perussyystä, maattomuudesta, on tullut myös sen seuraus. Noin kahdeksan miljoonaa hehtaaria maata on ryöstetty siviileiltä tai heidän on ollut pakko jättää maansa paetessaan väkivaltaisuuksia. Maansa menettäneet ovat usein olleet valmiiksi köyhiä pienviljelijöitä, afro-kolumbialaisia ja alkuperäiskansojen edustajia.

"Valtaosa maan sisäisistä pakolaisista on pienviljelijöitä, joiden elämä riippuu täysin maasta. Kun he ovat kerran lähteneet mailtaan, heidän on vaikea saada töitä. Elämä on epävarmaa ja turvatonta, jatkuvaa uudelleen aloittamista. Ihmisillä ei ole oikein mitään", Pakkanen kuvailee.

Hän vieraili keväällä 2015 Kolumbian luoteisosassa sijaitsevassa Chocón maakunnassa valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa keräämässä alueen maattomien tarinoita Lähetysseuran globaalikasvatus- ja varainkeruukampanja Tasausta varten.

Järjestö tukee kumppaniensa kautta Chocóssa sekä toisessa, Araucan maakunnassa, muun muassa ihmisoikeuspuolustajia sekä uusien toimeentulomahdollisuuksien luomista maattomille pakolaisille.

Köyhässä Chocóssa pakolaisten asema on erityisen vaikea, sillä elämää on vaikea aloittaa alusta, kun valtion infrastruktuuria ja palveluita ei käytännössä ole.

"Tieverkkoa ei ole tai se on hyvin heikko, paikalliset liikkuvat kanooteilla jokia pitkin. Sähköverkko on huono heti pääkaupungin ulkopuolella. Lähimmät terveyspalvelut ovat viiden tunnin kanoottimatkan päässä ja lapsia kuolee yksinkertaisiin perussairauksiin", Pakkanen kertoo.

Monet ihmiset ovat paenneet ja palanneet takaisin maakunnan sisällä useita kertoja. Periaatteessa maitaan voisi lain nojalla hakea takaisin, mutta se on vaarallista, sillä oikeuksiaan vaativia on uhkailtu ja jopa tapettu. Lisäksi monella ei ole virallisia papereita maastaan, ja sen vuoksi maa on voinut päätyä välikäsien kautta esimerkiksi mineraalirikkauksien perässä oleville suuryrityksille.

Vuosikymmenten tie

Pakkasen mukaan Chocóssa rauha oli asia, jota ihmiset eniten toivoivat.

"Rauha on kuitenkin kaukainen asia, kun viereistä kylää pommitetaan", hän toteaa.

Nyt rauha on lähempänä kuin pitkään aikaan. Lähes neljä vuotta neuvoteltu rauhansopimus kattaa Farc-sissien aseistariisunnan, armahdusten ja tuomioiden lisäksi myös maaseudun kehittämisen. Tarkoituksena on muun muassa jakaa maattomille maata sekä kehittää maaseudun palveluita.

"Suunnitelma kuulostaa hyvältä, mutta se, parantaako se ihmisten asemaa, riippuu täysin toteutuksesta. Huolestuttavaa on esimerkiksi se, onko Kolumbian valtiolla siihen tällä hetkellä varaa", Pakkanen pohtii.

Lisäksi ratkottavia ongelmia riittää rauhansopimuksen ulkopuolellakin: maassa toimii yhä muita aseellisia ryhmiä, jotka eivät ole sopimuksessa mukana, suurmaanomistajat eivät välttämättä halua luopua eduistaan ja myös huumekaupan jatkamiseen on runsaasti intressejä.

"Rauhan rakentaminen on vuosikymmenten tie. Se vaatii kansallista panostusta ja myös kansainvälistä sitoutumista", Pakkanen muistuttaa.

Lähetysseuran Maattomat-valokuvanäyttely esillä Kampin kappelissa Helsingissä 5.9.–11.9.2016.

Kolumbian konflikti kehitysyhteistyömaanomistuskonfliktikonfliktinratkaisurauha Kolumbia Suomen Lähetysseura

Lue myös

Kolumbian lippu veistoksen päässä, taustalla puita ja vuoria

Ihmisoikeusaktivistien murhat lisääntyneet tänä vuonna Kolumbiassa – ”Kammottava trendi näyttää pahenevan”

Kolumbiassa solmittiin vuonna 2016 rauhansopimus, mutta ihmisoikeusaktivistien häirintä ja murhat ovat vain lisääntyneet. Myös ay-aktivisteja on uhkailtu, kertoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus.
Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen