Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahonpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Poliisin tietoon tulleista viharikoksista suurin osa, yhteensä 788, sisälsi rasistisia piirteitä, kertoo Poliisiammattikorkeakoulu.

Syrjintäepäilyjen määrä kasvoi edellisvuodesta yli kolminkertaiseksi. Tuntemattomien tekemien rikosten osuus oli kasvussa, ja noin puolet rikosten uhreista ei tuntenut epäiltyä entuudestaan. Vahingonteoille on myös tyypillistä, ettei rikokselle ole silminnäkijöita.

Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikettä rasistinen rikos tai viharikos. Tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan rikosepäilyt, joissa esimerkiksi poliisi tai uhri epäilee, että teon motiivina on ollut ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin etnistä taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Rasistisesta rikollisuudesta on tilastoja jo yli kymmenen vuoden ajalta. Poliisiammattikorkeakoulussa viharikosten määrää ja laatua on seurattu vuodesta 2008 lähtien. Tilastot perustuvat valtakunnallisiisn rikosilmoitustietoihin.