Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Vuonna 2030 yli puolet köyhistä on Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsia – Hallituksia moititaan toimimattomuudesta

Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.
Värikkäitä varvastossuja
Tutkijat ovat huolissaan lapsiköyhyyden lisääntymisestä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. (Kuva: Visual Communications, Syracuse University / CC BY-NC 2.0)

Noin 305 miljoonaa Saharan eteläpuolisen Afrikan lasta elää äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2030, samana vuonna kuin maailman on määrä päästä kokonaan eroon äärimmäisestä köyhyydestä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Brittiläisen kehitystutkimuslaitos Overseas Development Instituten ja Ison-Britannian Pelastakaa Lasten raportin mukaan käytännössä 55 prosenttia maailman äärimmäisen köyhistä on vuonna 2030 äärimmäisessä köyhyydessä eläviä 0–19-vuotiaita.

Hallitukset ja avunantajat eivät raportin mukaan tee riittävästi ilmiön kitkemiseksi.

”Yksinkertaisesti sanottuna maailman lapsiväestö kasvaa nopeimmin alueilla, joilla köyhyys vähenee hitaimmin. Nämä trendit kehittyvät köyhyyden poistamista lupaavien hallitusten silmien alla – silti heidän reaktionsa lapsiköyhyyteen on ollut velttouden tapaustutkimus”, kritisoi Ison-Britannian Pelastakaa Lasten pääjohtaja Kevin Watkins tiedotteessa.

YK:n vuonna 2015 hyväksymien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan äärimmäinen köyhyys on määrä poistaa vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä äärimmäisen köyhiksi määritellään alle 1,9 dollarilla päivässä elävät. Heitä on maailmassa yhteensä vajaat 736 miljoonaa.

Köyhyys keskittyy Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jossa äärimmäisen köyhiä on noin 40 prosenttia väestöstä. Lapsiköyhyys kasvaa, sillä naiset saavat keskimäärin 4–5 lasta. Vuonna 2030 jo yli kolmannes maailman synnytyksistä tapahtuukin juuri Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, raportissa kerrotaan.

Lapsiköyhyyden seurauksena on muun muassa aliravitsemusta ja huonoa koulumenestystä – vaikka juuri koulutus voisi olla pääsylippu pois köyhyydestä, raportissa muistutetaan.

Raportin mukaan jotta ongelmaan voitaisiin puuttua, tarvitaan talouskasvua, jonka hedelmät jaetaan oikeudenmukaisemmin, progressiivista verotusta sekä julkisten varojen ohjaamista etenkin heikoimmassa asemassa olevien lasten tukemiseen. Keinoiksi suositellaan esimerkiksi käteissiirtoja sekä varhaislapsuuden ravitsemukseen investoimista.

Kestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteetköyhyyslapset Afrikka

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.