Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Vuonna 2030 yli puolet köyhistä on Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsia – Hallituksia moititaan toimimattomuudesta

Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.
Värikkäitä varvastossuja
Tutkijat ovat huolissaan lapsiköyhyyden lisääntymisestä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. (Kuva: Visual Communications, Syracuse University / CC BY-NC 2.0)

Noin 305 miljoonaa Saharan eteläpuolisen Afrikan lasta elää äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2030, samana vuonna kuin maailman on määrä päästä kokonaan eroon äärimmäisestä köyhyydestä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Brittiläisen kehitystutkimuslaitos Overseas Development Instituten ja Ison-Britannian Pelastakaa Lasten raportin mukaan käytännössä 55 prosenttia maailman äärimmäisen köyhistä on vuonna 2030 äärimmäisessä köyhyydessä eläviä 0–19-vuotiaita.

Hallitukset ja avunantajat eivät raportin mukaan tee riittävästi ilmiön kitkemiseksi.

”Yksinkertaisesti sanottuna maailman lapsiväestö kasvaa nopeimmin alueilla, joilla köyhyys vähenee hitaimmin. Nämä trendit kehittyvät köyhyyden poistamista lupaavien hallitusten silmien alla – silti heidän reaktionsa lapsiköyhyyteen on ollut velttouden tapaustutkimus”, kritisoi Ison-Britannian Pelastakaa Lasten pääjohtaja Kevin Watkins tiedotteessa.

YK:n vuonna 2015 hyväksymien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan äärimmäinen köyhyys on määrä poistaa vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä äärimmäisen köyhiksi määritellään alle 1,9 dollarilla päivässä elävät. Heitä on maailmassa yhteensä vajaat 736 miljoonaa.

Köyhyys keskittyy Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jossa äärimmäisen köyhiä on noin 40 prosenttia väestöstä. Lapsiköyhyys kasvaa, sillä naiset saavat keskimäärin 4–5 lasta. Vuonna 2030 jo yli kolmannes maailman synnytyksistä tapahtuukin juuri Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, raportissa kerrotaan.

Lapsiköyhyyden seurauksena on muun muassa aliravitsemusta ja huonoa koulumenestystä – vaikka juuri koulutus voisi olla pääsylippu pois köyhyydestä, raportissa muistutetaan.

Raportin mukaan jotta ongelmaan voitaisiin puuttua, tarvitaan talouskasvua, jonka hedelmät jaetaan oikeudenmukaisemmin, progressiivista verotusta sekä julkisten varojen ohjaamista etenkin heikoimmassa asemassa olevien lasten tukemiseen. Keinoiksi suositellaan esimerkiksi käteissiirtoja sekä varhaislapsuuden ravitsemukseen investoimista.

Kestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteetköyhyyslapset Afrikka

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat