Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viime vuonna ennätysmäärä pakolaisia – suurin osa vain viidestä maasta

Pakolaisia oli maailmassa vuonna 2017 eniten sitten toisen maailmansodan. Pakolaisten määrä on kasvanut erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta kärkisijaa pitää edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alue.
Kottikärryjä työntäviä ihmisiä pakolaisleirillä
Etiopia majoitti viime vuonna lähes 900 000 muualta tullutta pakolaista, puolet heistä Etelä-Sudanista. Kuvassa vapaaehtoistyöntekijöitä eteläsudanilaisella pakolaisleirillä Etiopiassa vuonna 2014. (Kuva: UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Pew-tutkimuskeskuksen tuoreen raportin mukaan pakolaisten määrä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kasvoi ennätyslukemiin vuonna 2017. Konfliktien alta pakoon lähteneitä ihmisiä oli alueella 18,7 miljoonaa, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Raportin pohjana on käytetty YK:n pakolaistilastoja.

Raportin mukaan pakolaisten määrä maailmassa on kasvanut dramaattisesti vuodesta 2012 lähtien, ja on nyt suurin sitten toisen maailmansodan. Iso osa kasvusta vuosina 2012–2015 johtui konflikteista Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä, mutta viime vuonna pakolaisten määrä kasvoi eniten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa oli vuonna 2017 yhteensä 68,5 miljoonaa pakolaista. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueella heitä oli vuonna 2017 hieman edellisvuotta vähemmän, mutta edelleen eniten maailmassa. Vajaa kolmasosa kodeistaan pakoon lähteneistä ihmisistä asui Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja reilu kolmasosa Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueella.

Suurin osa pakolaisten määrän kasvusta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa johtuu useiden eri konfliktien aiheuttamasta sisäisestä pakolaisuudesta.

Eniten maan sisäisiä pakolaisia oli vuonna 2017 Kongon demokraattisessa tasavallassa, missä heidän määränsä tuplaantui edellisvuoden 2,2 miljoonasta viime vuoden 4,4 miljoonaan. Etiopiassa etnisten ryhmien väliset rajakiistat pakottivat viime vuonna yli miljoona ihmistä lähtemään pakoon kodeistaan.

Suurin pakolaisten vastaanottajamaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa oli viime vuonna Uganda, missä asui 1,4 miljoonaa pakolaista, pääosin Etelä-Sudanista. Etiopiassa muualta tulleita pakolaisia oli lähes 900 000, puolet heistä eteläsudanilaisia, iso osa Eritreasta ja Somaliasta.

Lähes neljä viidestä kaikista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuvista pakolaisista oli lähtöisin viidestä maasta: Kongon Demokraattisesta tasavallasta, Etelä-Sudanista, Somaliasta, Nigeriasta ja Keski-Afrikan Tasavallasta.

Rauha ja konfliktitSiirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetkonflikti Lähi-ItäAfrikkaEtiopiaUgandaKongon demokraattinen tasavaltaEtelä-Sudan

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tuoreimmat

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Tyynenmeren saarilla kärsitään vedenpuutteesta – Tuvalussa perinteinen tietämys auttaa paikantamaan pohjavesilähteitä
Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Luetuimmat

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta