Uutiset Ruokaturva

Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu poistaa nälkä vuoteen 2030 mennessä, mutta tällä menolla sitä ei saavuteta, toteaa tuore raportti.
Kaksi ihmistä kantaa ruokasäkkiä pään päällä.
Mosambikissa on jaettu ruoka-apua vuonna 2019 iskeneen sykloni Idain tuhoista kärsineille. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailma ei tule saavuttamaan tavoitettaan poistaa nälkä vuoteen 2030 mennessä ilman valtavia ponnisteluja, käy ilmi tuoreesta maailman nälkäindeksistä (Global Hunger Index).

Sen laskelmien mukaan maailmassa on nyt 11 maata, joiden nälän tasoa voidaan pitää ”hälyttävänä”. 40 maassa tilanne on vakava. Vähintään 37 maata ei tule pääsemään edes matalalle nälän tasolle vuoteen 2030 mennessä, saatikka poistamaan sitä.

Irlantilaisen Concern Worldwide -järjestön ja saksalaisen Welthungerhilfen selvityksessä eivät näy vielä koronapandemian vaikutukset. Pandemian on ennustettu jopa kaksinkertaistavan ruokakriisissä elävien määrän.

”Jo ennen koronaa maailma ei ollut saavuttamassa nälän poistamisen tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoden tapahtumat ovat pahentaneet voimallisesti tätä negatiivista suuntaa. Katastrofaalinen vuosi 2020 – pandemia, Itä-Afrikan tuhoisa aavikkokulkusirkkahyökkäys – on johtanut taloustaantumaan, joka vaikuttaa maailman joka kolkkaan”, sanoo Concernin pääjohtaja Dominic MacSorley tiedotteessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuonna 2030.

Raportissa pisteytetään 107 maata sen perusteella, paljonko niissä on ihmisiä, jotka eivät saa riittävästi energiaa ravinnostaan, kuinka paljon niissä on alipainoisia ja pienikasvuisia lapsia ja miten korkealla on alle 5-vuotiaiden kuolleisuus.

Pahimmassa, äärimmäisen hälyttävässä kategoriassa, ei ole yhtään maata.

Hälyttävä nälkätilanne sen sijaan on Tšadissa, Itä-Timorissa, Madagaskarilla, Burundissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Komoreilla, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa ja Jemenissä.

Esimerkiksi Tšadissa lähes 40 prosenttia ihmisistä ei saa tarpeeksi ravintoa. Jemenissä, jossa on YK:n mukaan maailman pahin humanitaarinen kriisi, kaikkia tilastoja ei ole saatavilla, mutta yli puolet lapsista on pienikasvuisia.

Raportin tekijöiden mukaan koronavirus on paljastanut maailman ruokajärjestelmän virheet ja kyvyttömyyden puuttua limittäisiin globaaleihin ja alueellisiin kriiseihin. Sen mukaan nälkäongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka huomioi myös ympäristön terveyden.

“Pandemian ennennäkemätön hajottava voima on jälleen paljastanut nykyisten globalisoituneiden ruokajärjestelmiemme haurauden ja epätasa-arvon, ihmisten aiheuttamien ympäristövaikutusten luoman uhan terveydelle ja ruokaturvalle sekä tarpeen vastata näihin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, kunnianhimoisella tavalla“, sanoo Concernin strategiajohtaja Connell Foley.

Raportissa suositellaan muun muassa pienviljelijöiden tukemista, paikallisten ja alueellisten ruokamarkkinoiden vahvistamista, kiertotaloutta sekä ruuan hinnoittelun muuttamista niin, että myös ravinteikkuus, puhtaus ja osallisuus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen näkyvät hinnassa.

Yhteensä maailmassa oli vuonna 2019 raportin mukaan 690 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Määrä on noussut kymmenellä miljoonalla vuodesta 2018.

KoronavirusRuokaturva kehityskestävän kehityksen tavoitteetruoka

Lue myös

Vihanneksia pinoissa.

Monilla afrikkalaisilla ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon, ja se näkyy myös koronatilastoissa

Moni afrikkalainen syö pitkälle prosessoitua ruokaa, joka on usein epäterveellistä. Pitkän tähtäimen ratkaisu olisi saada ruuan tuottajat, prosessoijat, jakelijat ja markkinoijat tekemään ravitsevasta ruuasta edullista, kirjoittavat Lawrence Haddad ja Josefa Leonel Correla Sacko.
Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”