Uutiset Koronavirus

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.
Koronaviruksen kaltaiset eläinperäiset taudit ovat yleistyneet ja tulevat yhä lisääntymään, ellei ympäristötuhoon puututa, varoittaa YK:n ympäristöohjelma. Kuva São Paulosta Brasiliasta. (Kuva: Renato Gizzi / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronavirus on vain yksi esimerkki eläinperäisistä taudeista, joiden määrä on viime vuosina kasvanut. Trendin taustalla on luonnonympäristön rappeutuminen, ja ellei siihen puututa, tulevina vuosina voidaan odottaa lisään tautiepidemioita, varoitetaan YK:n ympäristöohjelman tuoreessa raportissa.

Koronavirus on zoonoosi eli tauti, joka on hypännyt eläimestä ihmiseen. Vastaavia, viime vuosina yleistyneitä tauteja ovat myös ebola, MERS, Länsi-Niilin kuume sekä Rift valley -kuume. Esimerkiksi koronavirus on todennäköisesti peräisin lepakosta, Länsi-Niilin kuume taas hyttysestä.

Zoonoosit tappavat vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä, pääosin matalan tulotason ja keskitulotason maissa.

Syynä zoonoosien yleistymiseen on ihmisen toiminta, raportissa todetaan. Eläinproteiinien kysyntä, kestämätön ja intensiivinen maanviljelys sekä luonnonvarojen käyttö ovat kasvaneet. Villieläimiä käytetään yhä enemmän proteiininlähteenä, ja toisaalta niitä myös metsästetään ja kaupataan lemmikeiksi. Matkustaminen ja ruuan tuotantoketjujen piteneminen sekä monipuolistuminen lisäävät tautien leviämisen riskiä. Myös ilmastonmuutos on yksi syy yleistyviin tauteihin.

”Tiede sanoo selkeästi, että jos jatkamme luonnon riistoa ja ekosysteemiemme tuhoamista, voimme odottaa näiden tautien hyppäämistä eläimistä ihmisiin tasaisena virtana tulevina vuosina. Pandemiat ovat elämällemme ja taloudellemme tuhoisia ja kuten olemme nähneet viime kuukausina, köyhimmät ja haavoittuvimmat kärsivät eniten”, muistuttaa Unepin johtaja Inger Andersen tiedotteessa.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana zoonoosit ovat aiheuttaneet yli 100 miljardin dollarin (88 miljardia euroa) taloudelliset menetykset. Kehittyvissä maissa ne tuhoavat usein karjaa ja köyhdyttävät pienviljelijöitä.

Raportissa listataan kymmenen suositusta zoonoosien kitkemiseksi. Tekijöiden mukaan paras tapa on yhdistää kansanterveys, eläinlääketiede ja ympäristöosaamisen niin sanotuksi ”yhden terveyden” lähestymistavaksi. Raportissa kehotetaan muun muassa myös lisäämään zoonoosien tutkimusta, vahvistamaan niiden tarkkailua ja lisäämään tietoisuutta.

Erityisen tärkeässä asemassa on raportin mukaan Afrikka, jossa on paljon eläinperäisiä tauteja mutta toisaalta myös kokemusta niiden saamisesta kuriin.

”Afrikan maat hyödyntävät ennakoivaa tapaa hallita tautiepidemioita. Ne esimerkiksi käyttävät riskipohjaisia lähestymistapoja sääntöpohjaisten sijaan. Tämä sopii parhaiten resursseiltaan köyhiin olosuhteisiin”, sanoo Jimmy Smith, raportissa mukana olleen kansainvälisen karjantutkimuslaitoksen ILRI:n pääjohtaja tiedotteessa.

KoronavirusYmpäristö kehitysmaatalousterveyssairaus/lääkintäympäristöbiodiversiteettieläimet

Lue myös

Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen