Uutiset Koronaviruspandemia

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.
Koronaviruksen kaltaiset eläinperäiset taudit ovat yleistyneet ja tulevat yhä lisääntymään, ellei ympäristötuhoon puututa, varoittaa YK:n ympäristöohjelma. Kuva São Paulosta Brasiliasta. (Kuva: Renato Gizzi / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronavirus on vain yksi esimerkki eläinperäisistä taudeista, joiden määrä on viime vuosina kasvanut. Trendin taustalla on luonnonympäristön rappeutuminen, ja ellei siihen puututa, tulevina vuosina voidaan odottaa lisään tautiepidemioita, varoitetaan YK:n ympäristöohjelman tuoreessa raportissa.

Koronavirus on zoonoosi eli tauti, joka on hypännyt eläimestä ihmiseen. Vastaavia, viime vuosina yleistyneitä tauteja ovat myös ebola, MERS, Länsi-Niilin kuume sekä Rift valley -kuume. Esimerkiksi koronavirus on todennäköisesti peräisin lepakosta, Länsi-Niilin kuume taas hyttysestä.

Zoonoosit tappavat vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä, pääosin matalan tulotason ja keskitulotason maissa.

Syynä zoonoosien yleistymiseen on ihmisen toiminta, raportissa todetaan. Eläinproteiinien kysyntä, kestämätön ja intensiivinen maanviljelys sekä luonnonvarojen käyttö ovat kasvaneet. Villieläimiä käytetään yhä enemmän proteiininlähteenä, ja toisaalta niitä myös metsästetään ja kaupataan lemmikeiksi. Matkustaminen ja ruuan tuotantoketjujen piteneminen sekä monipuolistuminen lisäävät tautien leviämisen riskiä. Myös ilmastonmuutos on yksi syy yleistyviin tauteihin.

”Tiede sanoo selkeästi, että jos jatkamme luonnon riistoa ja ekosysteemiemme tuhoamista, voimme odottaa näiden tautien hyppäämistä eläimistä ihmisiin tasaisena virtana tulevina vuosina. Pandemiat ovat elämällemme ja taloudellemme tuhoisia ja kuten olemme nähneet viime kuukausina, köyhimmät ja haavoittuvimmat kärsivät eniten”, muistuttaa Unepin johtaja Inger Andersen tiedotteessa.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana zoonoosit ovat aiheuttaneet yli 100 miljardin dollarin (88 miljardia euroa) taloudelliset menetykset. Kehittyvissä maissa ne tuhoavat usein karjaa ja köyhdyttävät pienviljelijöitä.

Raportissa listataan kymmenen suositusta zoonoosien kitkemiseksi. Tekijöiden mukaan paras tapa on yhdistää kansanterveys, eläinlääketiede ja ympäristöosaamisen niin sanotuksi ”yhden terveyden” lähestymistavaksi. Raportissa kehotetaan muun muassa myös lisäämään zoonoosien tutkimusta, vahvistamaan niiden tarkkailua ja lisäämään tietoisuutta.

Erityisen tärkeässä asemassa on raportin mukaan Afrikka, jossa on paljon eläinperäisiä tauteja mutta toisaalta myös kokemusta niiden saamisesta kuriin.

”Afrikan maat hyödyntävät ennakoivaa tapaa hallita tautiepidemioita. Ne esimerkiksi käyttävät riskipohjaisia lähestymistapoja sääntöpohjaisten sijaan. Tämä sopii parhaiten resursseiltaan köyhiin olosuhteisiin”, sanoo Jimmy Smith, raportissa mukana olleen kansainvälisen karjantutkimuslaitoksen ILRI:n pääjohtaja tiedotteessa.

KoronaviruspandemiaYmpäristö kehitysmaatalousterveyssairaus/lääkintäympäristöbiodiversiteettieläimet

Lue myös

Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”