Uutiset Vesi ja sanitaatio

Raportti: Kolmannes maailman kouluista on ilman kunnollista vessaa

Noin 620 miljoonaa lasta käy koulua, jossa ei ole kunnollista vessaa, käy ilmi tuoreesta raportista. Huonoimmin menee Guinea-Bissaussa, jossa neljä koulua viidestä on ilman vessaa.
Lapsia jonossa puuvessaan
Etenkin monista Afrikan kouluista puuttuu kunnollinen vessa. Kuvassa lapsia etiopialaisen koulun vessajonossa. (Kuva: Getachew / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Kolmannes maailman kouluista on ilman kunnollista vessaa, selviää brittiläisen WaterAid-järjestön tänään julkaisemasta raportista. Se tarkoittaa, että yhteensä 620 miljoonaa lasta joutuu käymään koulua vessattomissa olosuhteissa.

WaterAid julkaisi vuotuisen raporttinsa neljättä kertaa tänään vietettävän maailman vessapäivän alla. Raportissa tarkastellaan 101 maasta saatuja tilastotietoja.

Sen mukaan pahin tilanne on Guinea-Bissaussa, jossa peräti 80 prosentissa kouluista ei ole kunnon vessaa. Seuraavaksi tulevat Niger, Komorit, Salomonsaaret, Mauritania, Somalia ja Etiopia, joissa vessattomien koulujen osuus vaihtelee 60:n ja 76 prosentin välillä.

Kun tarkastellaan kotitalouksia, tilanne on samantyyppinen. Etiopiassa peräti 93 prosentilla ihmisistä ei ole kunnollista vessaa kotonaan, ja Tšadissa, Madagaskarilla ja Etelä-Sudanissa osuus on 90.

Kunnollisen sanitaation puute aiheuttaa helposti ripulitauteja ja suolistotulehduksia. Noin 289 000 alle 5-vuotiasta kuolee vuosittain huonon sanitaation ja likaisen veden aiheuttamaan ripuliin. Yhteensä maailmassa on yhä noin 2,3 miljardia ihmistä ilman kunnollista sanitaatiota.

Järjestö vaatii hallituksia ja avunantajia investoimaan enemmän sanitaatioon ja varmistamaan, että koulujen sanitaatio huomioi myös esimerkiksi tyttöjen sekä vammaisten tarpeet.

Hyvänä esimerkkinä se mainitsee esimerkiksi Bangladeshin, jossa asiaan on panostettu. Yli puolessa kouluista on jo vessa ja slummeissa sovelletaan esimerkiksi yhteisvessoja.

Vesi ja sanitaatio kehityskoulutuslapsetnuorisovesi ja viemäröinti

Lue myös

Perulaiset Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza vuorenrinteellä sijaitsevassa kylässä

Limassa kaavaillaan aurinkosähkön hyödyntämistä, jotta köyhillekin saataisiin vettä

Perun pääkaupungin vuorenrinteillä sijaitsee yli miljoonan asukkaan San Juan de Luriganchon alue. Ympäristöinsinööri Yeffel Pedreros suunnittelee hanketta, jossa asukkaille pumpattaisiin vettä aurinkosähköllä käyvien pumppujen avulla. Näin saataisiin toimitettua vettä ekologisella tavalla.
Ihmisiä hakemassa ämpärillä vettä kuraisesta lammikosta, Zimbabwe

Vesikriisin ratkaisu edellyttää poliittista tahtoa ja rahoitusta

Yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. Maailma on kuitenkin jo nyt jäljessä veteen liittyvissä kestävän kehityksen tavoitteissa, kirjoittaa WaterAid-järjestön johtaja Tim Wainwright.
Vettä kaadetaan kanisterista ämpäriin

YK-raportti: Luonnon omat keinot käyttöön vesipulan ratkaisemiseksi

Maailman pitäisi nojata enemmän perinteiseen ja alkuperäiskansojen tietoon, kun etsitään ratkaisuja vesipulaan. Muuten vesipula pahenee, sanovat YK-järjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.