Uutiset Kehityspolitiikka

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Dollareita seteleinä
Yksityisen ja julkisen sektorin hankkeet päätyvät usein tuhlaamaan rahaa, todetaan tuoreessa raportissa. (Kuva: Quinn Dombrowski / CC BY-SA 2.0)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ympäri maailman eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Käytännössä ne johtavat usein valtaviin julkisen sektorin kustannuksiin eivätkä palvele kansalaisia, selviää tuoreesta raportista.

Raportin taustalla on eurooppalainen järjestöverkosto Eurodad, joka on kumppaneineen tutkinut kymmentä PPP-hanketta (Public-Private-Partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanketta. 

Niiden suosio on 2000-luvulla kasvanut etenkin monissa kehittyvissä maissa. Kumppanuuksissa rahoitetaan yksityisellä ja julkisella rahalla sellaisia palveluita, jotka perinteisesti rahoitetaan vain julkisella rahalla. Rahoitushankkeet voivat liittyä esimerkiksi terveys-, koulutus- tai vesisektoriin. 

Raportin mukaan kaikki tutkitut kymmenen hanketta ovat olleet kalliita ja olleet julkiselle sektorille riskialttiimpia kuin yksityiselle sektorille, sillä virheiden sattuessa julkinen sektori on joutunut paikkaamaan kuluja. 

Monet hankkeet eivät olleet läpinäkyviä eikä niissä konsultoitu paikallisia yhteisöjä. Puolet hankkeista levensi rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. 

Raportissa kerrotaan esimerkiksi Lesothoon rakennetusta Queen Mamohato -sairaalasta. Kustannukset ylittivät lopulta kaksinkertaisesti hallituksen ja Maailmanpankin asettaman kynnyksen. Paisuneiden kustannusten seurauksena maaseudun terveyspalveluihin ei voitu investoida suunnitellusti.

Indonesian Jakartassa tehdyt PPP-vesisopimukset puolestaan johtivat valtaviin kustannuksiin ja siihen, että asukkaat joutuivat ostamaan vetensä tai käyttämään kaivovettä, raportissa kerrotaan.

Muut esimerkit tulevat Kolumbiasta, Ranskasta, Intiasta, Liberiasta, Perusta, Espanjasta ja Ruotsista. Osa hankkeista peruttiin lopulta kokonaan. Esimerkiksi Perussa peruttiin PPP-sopimus, jolla olisi rakennettu Machu Picchun turisteja palveleva lentokenttä.

”Raportti on kokoelma tuhoisia tarinoita, joista useimmat ovat johtaneet kansallisiin ja kansainvälisiin skandaaleihin sekä kehittyvissä että kehittyneissä talouksissa. -- Miten monta skandaalia vielä tarvitaan ennen kuin tehdään vakavaa uudelleenharkintaa?”, sanoo yksi raportin kirjoittajista, Maria Jose Romero, Eurodadin tiedotteessa.

Eurodad syyttää etenkin Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa PPP-hankkeiden edistämisestä. Yksityistä sektoria on huudettu apuun myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurodadin mukaan PPP-hankkeiden aggressiivinen edistäminen pitäisi nyt lopettaa ja maita pitäisi auttaa löytämään julkisten palvelujen rahoittamiseen parempia tapoja, kuten esimerkiksi verovarat.

Raportista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Kepa.

Kehityspolitiikka kehitystalousliiketoimintarahoitusyhtiöt

Lue myös

Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.