Uutiset Kehityspolitiikka

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Dollareita seteleinä
Yksityisen ja julkisen sektorin hankkeet päätyvät usein tuhlaamaan rahaa, todetaan tuoreessa raportissa. (Kuva: Quinn Dombrowski / CC BY-SA 2.0)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ympäri maailman eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Käytännössä ne johtavat usein valtaviin julkisen sektorin kustannuksiin eivätkä palvele kansalaisia, selviää tuoreesta raportista.

Raportin taustalla on eurooppalainen järjestöverkosto Eurodad, joka on kumppaneineen tutkinut kymmentä PPP-hanketta (Public-Private-Partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanketta. 

Niiden suosio on 2000-luvulla kasvanut etenkin monissa kehittyvissä maissa. Kumppanuuksissa rahoitetaan yksityisellä ja julkisella rahalla sellaisia palveluita, jotka perinteisesti rahoitetaan vain julkisella rahalla. Rahoitushankkeet voivat liittyä esimerkiksi terveys-, koulutus- tai vesisektoriin. 

Raportin mukaan kaikki tutkitut kymmenen hanketta ovat olleet kalliita ja olleet julkiselle sektorille riskialttiimpia kuin yksityiselle sektorille, sillä virheiden sattuessa julkinen sektori on joutunut paikkaamaan kuluja. 

Monet hankkeet eivät olleet läpinäkyviä eikä niissä konsultoitu paikallisia yhteisöjä. Puolet hankkeista levensi rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. 

Raportissa kerrotaan esimerkiksi Lesothoon rakennetusta Queen Mamohato -sairaalasta. Kustannukset ylittivät lopulta kaksinkertaisesti hallituksen ja Maailmanpankin asettaman kynnyksen. Paisuneiden kustannusten seurauksena maaseudun terveyspalveluihin ei voitu investoida suunnitellusti.

Indonesian Jakartassa tehdyt PPP-vesisopimukset puolestaan johtivat valtaviin kustannuksiin ja siihen, että asukkaat joutuivat ostamaan vetensä tai käyttämään kaivovettä, raportissa kerrotaan.

Muut esimerkit tulevat Kolumbiasta, Ranskasta, Intiasta, Liberiasta, Perusta, Espanjasta ja Ruotsista. Osa hankkeista peruttiin lopulta kokonaan. Esimerkiksi Perussa peruttiin PPP-sopimus, jolla olisi rakennettu Machu Picchun turisteja palveleva lentokenttä.

”Raportti on kokoelma tuhoisia tarinoita, joista useimmat ovat johtaneet kansallisiin ja kansainvälisiin skandaaleihin sekä kehittyvissä että kehittyneissä talouksissa. -- Miten monta skandaalia vielä tarvitaan ennen kuin tehdään vakavaa uudelleenharkintaa?”, sanoo yksi raportin kirjoittajista, Maria Jose Romero, Eurodadin tiedotteessa.

Eurodad syyttää etenkin Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa PPP-hankkeiden edistämisestä. Yksityistä sektoria on huudettu apuun myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurodadin mukaan PPP-hankkeiden aggressiivinen edistäminen pitäisi nyt lopettaa ja maita pitäisi auttaa löytämään julkisten palvelujen rahoittamiseen parempia tapoja, kuten esimerkiksi verovarat.

Raportista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Kepa.

Kehityspolitiikka kehitystalousliiketoimintarahoitusyhtiöt

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.