Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Alle puolet pakolaislapsista käy koulua – Mitä vanhempi lapsi, sitä vaikeammaksi kouluun pääsy muuttuu

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vaatii lisää rahoitusta etenkin yläkouluille. Korkeakoulutukseen jatkaa vain muutama prosentti pakolaisista.
Koulutyttöjen reppujen kera pakolaisleirillä
Suurin osa pakolaislapsista ei käy koulua, kertoo UNHCR. Kuvassa tyttöjä Za'atarin pakolaisleirillä Jordaniassa vuonna 2018. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaislasten koulutus on huonolla tolalla. Maailman 7,1 miljoonasta kouluikäisestä pakolaislapsesta 3,7 miljoonaa eli yli puolet ei käy koulua, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tänään julkaistussa raportissaan.

Mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse, sitä harvemmin pakolaislapset siihen pääsevät. Vain 63 prosenttia käy alakoulua, 24 prosenttia yläkoulua. Korkeakoulutukseen pääsee ani harva, vain kolme prosenttia.

Globaalisti alakoulua käy yli 90 prosenttia ja yläkoulua yli 80 prosenttia lapsista.

”Koulu on paikka, jossa pakolaiset saavat toisen mahdollisuuden. Petämme heidät, kun emme anna heille mahdollisuutta rakentaa taitojaan ja tietoaan, jota he tarvitsevat investoidakseen tulevaisuutensa”, sanoo YK:n pakolaiskomissaarin Filippo Grandi tiedotteessa.

Raportissa vaaditaan lisärahoitusta etenkin yläkouluille. Pakolaisten pitäisi myös saada käydä koulua virallisissa kouluissa virallisen opetusjärjestelmän mukaisesti, jotta heidän olisi helpompaa hakeutua jatkokoulutukseen, järjestö vaatii. Lisäksi hallitusten pitäisi suhtautua ”realistisemmin” siihen, ettei monilla pakolaisilla ole henkilöllisyys- tai koulutustodistuksia.

Maailmassa on yhteensä yli 70 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä. Raportti käsittelee vain osaa heistä: niitä runsasta 20:tä miljoonaa kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneita, jotka ovat UNHCR:n mandaatin alla.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus koulutuspakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.

Tuoreimmat

Kansanliike vaatii yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”