Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Alle puolet pakolaislapsista käy koulua – Mitä vanhempi lapsi, sitä vaikeammaksi kouluun pääsy muuttuu

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vaatii lisää rahoitusta etenkin yläkouluille. Korkeakoulutukseen jatkaa vain muutama prosentti pakolaisista.
Koulutyttöjen reppujen kera pakolaisleirillä
Suurin osa pakolaislapsista ei käy koulua, kertoo UNHCR. Kuvassa tyttöjä Za'atarin pakolaisleirillä Jordaniassa vuonna 2018. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaislasten koulutus on huonolla tolalla. Maailman 7,1 miljoonasta kouluikäisestä pakolaislapsesta 3,7 miljoonaa eli yli puolet ei käy koulua, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tänään julkaistussa raportissaan.

Mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse, sitä harvemmin pakolaislapset siihen pääsevät. Vain 63 prosenttia käy alakoulua, 24 prosenttia yläkoulua. Korkeakoulutukseen pääsee ani harva, vain kolme prosenttia.

Globaalisti alakoulua käy yli 90 prosenttia ja yläkoulua yli 80 prosenttia lapsista.

”Koulu on paikka, jossa pakolaiset saavat toisen mahdollisuuden. Petämme heidät, kun emme anna heille mahdollisuutta rakentaa taitojaan ja tietoaan, jota he tarvitsevat investoidakseen tulevaisuutensa”, sanoo YK:n pakolaiskomissaarin Filippo Grandi tiedotteessa.

Raportissa vaaditaan lisärahoitusta etenkin yläkouluille. Pakolaisten pitäisi myös saada käydä koulua virallisissa kouluissa virallisen opetusjärjestelmän mukaisesti, jotta heidän olisi helpompaa hakeutua jatkokoulutukseen, järjestö vaatii. Lisäksi hallitusten pitäisi suhtautua ”realistisemmin” siihen, ettei monilla pakolaisilla ole henkilöllisyys- tai koulutustodistuksia.

Maailmassa on yhteensä yli 70 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä. Raportti käsittelee vain osaa heistä: niitä runsasta 20:tä miljoonaa kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneita, jotka ovat UNHCR:n mandaatin alla.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus koulutuspakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.
Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.