Uutiset Tasa-arvo

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.
Irene Omarin mielestä kenialaisten yrittäjänaisten polttavin ongelma on luotonsaannin vaikeus. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

(IPS) -- Kenialaisen Kakwacha Hangover Hotels -ravintolaketjun ravintolat sijaitsevat erinomaisella paikalla, järven rannalla Kisumun kaupungin liikekeskustassa. Normaaliaikana ne olivat aina täynnä.

Maaliskuussa Kenian hallitus julisti koronan vuoksi kuitenkin tiukat sosiaalisen etäisyydenpidon säännöt ja Kakwacha-ketjun siinä kuin muidenkin ravintoloiden ja hotellien täytyi sulkea ovet.

”Meidät tunnetaan tuoreista raaka-aineista valmistetuista perinneruuista, lihasta mutta varsinkin kalasta. Mehän olemme järven rannalla, ja kala on iso osa elämäämme. Ruokamme ovat edullisia ja annokset täyttäviä”, ketjun omistaja Pauline Akwacha valaisee menestyksensä taustaa.

”Nyt menetän paljon rahaa, koska minun täytyy yhä maksaa vuokraa ja tehdä voitavani suojatakseni henkilökuntaani”, Akwacha selittää.

Jotta ravintolan voi avata, omistajan täytyy kustantaa koko henkilökunnalle koronatestit. Asiakkaiden ja heidän myötänsä kassavirran vähyys saa kuitenkin epäröimään.

Menestystä vähättelystä huolimatta

Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Naisyrittäjänä hän ei ole ensimmäistä kertaa haasteiden edessä.

”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa, sillä rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti. Minun täytyi oppia kuluttamaan vain 15 prosenttia ansioistani ja säästämään 85 prosenttia, jotta voisin sijoittaa sen takaisin yritykseeni”, Omari kertoo.

Luotonsaamisen vaikeuden lisäksi naisyrittäjää haittaavat patriarkaaliset stereotypiat ja vähättelijät, jotka sanovat, etteivät naiset voi menestyä. Eiväthän he ole miehiä. On pelättävissä, että pandemia vielä entisestään pahentaa sukupuolten epätasa-arvoa.

Tästä huolimatta Irene Omari on menestynyt. Hänen brändäys- ja painotalobisneksellään on kaksi kerrosta talossa järven rannalla. Tilojen vuokra on 1 300 euroa kuussa. Vuokra on huomattavan korkea ja kielii siitä, että yritys on iso ja strategisesti oivalla paikalla.

”Tein brändäystä hotelleille, kouluille, yhtiöille, kansalaisjärjestöille ja toimistoon sisään käveleville yksittäisille asiakkaille. Meillä oli jotain jokaiselle. Paino-osastomme palveli pääasiassa kouluja. Olen investoinut raskaasti massatuotantoon ostamalla koneita miljoonilla Kenian shillingeillä”, hän sanoo. Miljoona Kenian shillinkiä on n. 8 300 euroa.

Korona on iskenyt Omarinkin liiketoimintaan. Kun koulut, hotellit ja ravintolat on suljettu, Omarin bisneksillä menee huonommin kuin koskaan.

Sattumoisin hän on investoinut myös rakennusmateriaaleja rahtaavaan kuorma-autoyhtiöön, jonka autot koronasulku on niin ikään pysäyttänyt.

Rahoitus epävirallisista lähteistä

Ajantasaisia tilastoja koronan vaikutuksesta naisyrittäjiin ei vielä ole, mutta vanhoistakin näkee, millaisia vaikeuksia naiset joutuvat voittamaan. Korona on vain viimeisin lisäys pitkään listaan naisyrittäjien kohtaamia haasteita.

Esimerkiksi vuonna 2016 mikrorahoituslaitokset eväsivät lainan 80,9 prosentilta naisten keskinäisistä yhteisyrityksistä.

Siksi monet yrittäjänaiset neuvokkaasti kääntyvät epävirallisen sektorin puoleen rahoitusta saadakseen. Se ei tarkoita rikollisten rahanlainaajien kynsiin joutumista, vaan turvautumista erilaisiin osuustoiminnallisiin järjestelyihin, joissa naisryhmä muodostaa ikään kuin pankin. Ryhmän jäsenet maksavat tietyn summan kuukaudessa ja tarvitessaan saavat lainaa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvotalousliiketoimintayhtiöt Kenia Suomen IPS

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen