Uutiset

Puhetta ymmärtävä chatbot yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Intialaiset maatalous-startupit parantavat ruokaturvaa, sujuvoittavat toimitusketjuja ja lisäävät pienviljelijöiden tuloja. Ruokaa Intiassa riittää, ongelmana on saavutettavuus, sanoo maatalouden mobiilisovelluksia kehittävän Digita Greenin toimitusjohtaja Rikin Gandhi.
Ruokamyyjä vaa'an takana, edessä kellanvihreitä sitrushedelmiä, koreissa muun muassa maa-artisokkaa ja valkosipulia
Pandemian oloissa intialaisten maanviljelijöiden on vaikea saada tuotteitaan markkinoille. Teknologia yhdistää viljelijän ja asiakkaan ilman väliportaita ja auttaa sovittamaan yhteen kysyntää ja tarjontaa. (Kuva: Neeta Lal / IPS)

Teknologia on avainasemassa, kun halutaan selvitä ruokatoimitusten häiriöistä ja nälästä. Näin uskoo Wizikeyn toimitusjohtaja ja toinen perustaja Anshul Sushil. Wizikey tekee ohjelmia, jotka mahdollistavat yritysten ja asiakkaiden suoran yhteyden. Väliportaat jäävät silloin pois.

”Maatalous-startupit alkavat vihdoinkin saada ansaitsemaansa huomiota. Intiassa parhaillaan tehtävä tutkimus ja innovaatiot muuttavat tavan, jolla saamme ruoan maatiloilta ruokapöytään. Teollisuudenhaaran teknologinen muutos takaa suoran toimituksen ja sulavamman jakelun”, Sushil sanoo.

Sushilin mukaan intialaisten maatalous-startupien kasvu auttaa voittamaan maanviljelyksen ja ruokatuotannon kohtaamat haasteet. Hän tarkoittaa sellaisia yrityksiä kuin Intian suurin toimitusketjualusta Ninjacart tai Dehaat ja Jumbotail, jotka tähtäävät tuotannon maksimoimiseen, toimitusketjun tehokkuuden parantamiseen sekä markkinayhteyksien kohentamiseen.

Äänellä toimiva chatbot

Useampikin urbaani maatalous-startup on esitellyt keinoja, joilla saadaan aikaan suoria yhteyksiä kaupunkilaisten ja maanviljelijöiden välillä. Viljelijät pääsevät tyydyttämään kysyntää kaupungeissa.

Esimerkiksi viljelijöitä kestäviin käytäntöihin opettava Digital Green kehittää WhatsApp chatbotia, jota voi käyttää äänellä. Sovellus tarjoaa saumattomat markkinayhteydet ja antaa pienviljelijöille mahdollisuuden lisätä tulojaan myös koronapandemian aiheuttamien taloushäiriöiden keskellä.

Viljelijät käyttävät chatbotia jakaakseen tietoa satonsa tyypistä, määrästä ja hinnasta. Ostajat käyttävät samaa chatbotia saadakseen selville, mitä on tarjolla. Viljelijöiden lataamista valokuvista he voivat arvioida tuotteen laatua. Ostajat ovat yhtä lailla paikallisyhteisöjen pienasiakkaita kuin suuria teollisia ja tukkumyyjiä. He voivat sovelluksen kautta tehdä kaupat suoraan viljelijän kanssa.

Intialla on ruokaa

”Hyvinäkin aikoina intialaisilla maanviljelijöillä on rajalliset myyntimahdollisuudet. Tyypillisesti asiakkaina ovat paikalliset kauppiaat tai alueelliset torit, joilta saa alhaisen hinnan ja kuljetuskustannukset ovat suhteellisen korkeat pienille tuotemäärille. Kuljetusrajoitukset ja torien sulkemiset covid-19 johdosta rajoittivat heidän mahdollisuuksiaan entisestään”, Digital Greenin toimitusjohtaja Rikin Gandhi selittää.

”Maanviljelijät toimivat jo valmiiksi pienillä voittomarginaaleilla, ja nyt he eivät pysty myymään satojaan ja lisäksi heitä painaa epävarmuus seuraavasta satokaudesta”, Gandhi lisää.

YK:n Maailman ruokaohjelma arvioi, että pandemia johtaa akuutista ruokaturvan katoamisesta kärsivien määrän nousuun. Kahdessatoista intialaisessa osavaltiossa tehty mielipidetiedustelu paljasti, että vastanneista yli puolet oli vähentänyt päivittäisten aterioidensa lukumäärää ja 68 prosenttia tekee ruokansa harvemmista ruoka-aineista.

Maailmanpankki ennustaa, että pandemian seurauksena 12 miljoonaa intialaista vajoaa äärimmäiseen köyhyyteen. Näiden kahdentoista miljoonan lisäksi Intian maaseudulla elää jo nyt noin 415 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Intialla kyllä on ruokaa, ongelmana ovat saatavuus ja saavutettavuus.

”Julkisen ja yksityisen sektorin ostajat etsivät luotettavia ruuantoimittajia. Nykyinen tilanne korostaa tarvetta uudelle digitaaliselle markkinapaikalle, joka mahdollistaa pienemmät siirtokustannukset ostajille ja myyjille sekä suuremman arvonlisäyksen pienviljelijöille”, Rikin Gandhi sanoo.

maatalousruokasoveltava teknologiainformaatioteknologiakauppakuluttaminenravinto/aliravitsemus Intia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat