Uutiset

Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Intialaiset maatalous-startupit parantavat ruokaturvaa, sujuvoittavat toimitusketjuja ja lisäävät pienviljelijöiden tuloja. Ruokaa Intiassa riittää, ongelmana on saavutettavuus, sanoo maatalouden mobiilisovelluksia kehittävän Digita Greenin toimitusjohtaja Rikin Gandhi.
Ruokamyyjä vaa'an takana, edessä kellanvihreitä sitrushedelmiä, koreissa muun muassa maa-artisokkaa ja valkosipulia
Pandemian oloissa intialaisten maanviljelijöiden on vaikea saada tuotteitaan markkinoille. Teknologia yhdistää viljelijän ja asiakkaan ilman väliportaita ja auttaa sovittamaan yhteen kysyntää ja tarjontaa. (Kuva: Neeta Lal / IPS)

Teknologia on avainasemassa, kun halutaan selvitä ruokatoimitusten häiriöistä ja nälästä. Näin uskoo Wizikeyn toimitusjohtaja ja toinen perustaja Anshul Sushil. Wizikey tekee ohjelmia, jotka mahdollistavat yritysten ja asiakkaiden suoran yhteyden. Väliportaat jäävät silloin pois.

”Maatalous-startupit alkavat vihdoinkin saada ansaitsemaansa huomiota. Intiassa parhaillaan tehtävä tutkimus ja innovaatiot muuttavat tavan, jolla saamme ruoan maatiloilta ruokapöytään. Teollisuudenhaaran teknologinen muutos takaa suoran toimituksen ja sulavamman jakelun”, Sushil sanoo.

Sushilin mukaan intialaisten maatalous-startupien kasvu auttaa voittamaan maanviljelyksen ja ruokatuotannon kohtaamat haasteet. Hän tarkoittaa sellaisia yrityksiä kuin Intian suurin toimitusketjualusta Ninjacart tai Dehaat ja Jumbotail, jotka tähtäävät tuotannon maksimoimiseen, toimitusketjun tehokkuuden parantamiseen sekä markkinayhteyksien kohentamiseen.

Äänellä toimiva chatbotti

Useampikin urbaani maatalous-startup on esitellyt keinoja, joilla saadaan aikaan suoria yhteyksiä kaupunkilaisten ja maanviljelijöiden välillä. Viljelijät pääsevät tyydyttämään kysyntää kaupungeissa.

Esimerkiksi viljelijöitä kestäviin käytäntöihin opettava Digital Green kehittää WhatsApp chatbottia, jota voi käyttää äänellä. Sovellus tarjoaa saumattomat markkinayhteydet ja antaa pienviljelijöille mahdollisuuden lisätä tulojaan myös koronapandemian aiheuttamien taloushäiriöiden keskellä.

Viljelijät käyttävät chatbottia jakaakseen tietoa satonsa tyypistä, määrästä ja hinnasta. Ostajat käyttävät samaa chatbottia saadakseen selville, mitä on tarjolla. Viljelijöiden lataamista valokuvista he voivat arvioida tuotteen laatua. Ostajat ovat yhtä lailla paikallisyhteisöjen pienasiakkaita kuin suuria teollisia ja tukkumyyjiä. He voivat sovelluksen kautta tehdä kaupat suoraan viljelijän kanssa.

Intialla on ruokaa

”Hyvinäkin aikoina intialaisilla maanviljelijöillä on rajalliset myyntimahdollisuudet. Tyypillisesti asiakkaina ovat paikalliset kauppiaat tai alueelliset torit, joilta saa alhaisen hinnan ja kuljetuskustannukset ovat suhteellisen korkeat pienille tuotemäärille. Kuljetusrajoitukset ja torien sulkemiset covid-19 johdosta rajoittivat heidän mahdollisuuksiaan entisestään”, Digital Greenin toimitusjohtaja Rikin Gandhi selittää.

”Maanviljelijät toimivat jo valmiiksi pienillä voittomarginaaleilla, ja nyt he eivät pysty myymään satojaan ja lisäksi heitä painaa epävarmuus seuraavasta satokaudesta”, Gandhi lisää.

YK:n Maailman ruokaohjelma arvioi, että pandemia johtaa akuutista ruokaturvan katoamisesta kärsivien määrän nousuun. Kahdessatoista intialaisessa osavaltiossa tehty mielipidetiedustelu paljasti, että vastanneista yli puolet oli vähentänyt päivittäisten aterioidensa lukumäärää ja 68 prosenttia tekee ruokansa harvemmista ruoka-aineista.

Maailmanpankki ennustaa, että pandemian seurauksena 12 miljoonaa intialaista vajoaa äärimmäiseen köyhyyteen. Näiden kahdentoista miljoonan lisäksi Intian maaseudulla elää jo nyt noin 415 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Intialla kyllä on ruokaa, ongelmana ovat saatavuus ja saavutettavuus.

”Julkisen ja yksityisen sektorin ostajat etsivät luotettavia ruuantoimittajia. Nykyinen tilanne korostaa tarvetta uudelle digitaaliselle markkinapaikalle, joka mahdollistaa pienemmät siirtokustannukset ostajille ja myyjille sekä suuremman arvonlisäyksen pienviljelijöille”, Rikin Gandhi sanoo.

maatalousruokasoveltava teknologiainformaatioteknologiakauppakuluttaminenravinto/aliravitsemus Intia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen