Uutiset Ilmastopolitiikka

Portugalilaiset lapset ja nuoret haastavat 33 maata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen takia – Syytettyjen listalla myös Suomi

EIT:hen jätetyn valituksen mukaan maat eivät ole tehneet riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Osa nuorista on kotoisin Portugalin metsäpaloalueilta.
Metallinhohtoinen rakennus joenrannan takana, edessä silta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa Ranskassa. (Kuva: LuxTonnerre / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kuusi portugalilaista lasta ja nuorta aikuista on jättänyt Euroopan ihmisoikeusistuimeen (EIT) valituksen (pdf), jossa vaaditaan 33:a maata tekemään kunnianhimoisempia päästövähennyksiä.

Asiasta kertoo muun muassa brittilehti The Guardian.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EIT:lle on jätetty ilmastonmuutosta koskeva valitus. Syytettyinä ovat EU-maat – myös Suomi – sekä Iso-Britannia, Norja, Venäjä, Turkki, Sveitsi ja Ukraina.

Oikeusjuttua varten joukkorahoitusta keränneen brittiläis-irlantilaisten GLAN-järjestön mukaan haasteen syynä on maiden epäonnistuminen ilmastokatastrofin estämisessä.

Yksikään syytetyistä maista ei ole ottanut käyttöön riittäviä toimia päästöjen leikkaamiseksi, valituksessa todetaan. Nuoret vetoavat samalla esimerkiksi oikeuteensa elää sekä oikeuteen saada elää turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.

Valituksen taustalla ovat Portugalin viime vuosien rajut lämpöaallot sekä metsäpalot. Osa kanteen jättäneistä nuorista on kotoisin metsäpaloalueilta.

”On jo mahdotonta urheilla ulkona. Jos näin olisi vain muutamana päivänä, se olisi hyvä, mutta lämpöaallot ovat äärimmäisiä ja toistuvia. Elän sen tunteen kanssa, että kodistani on tulossa joka vuosi vihamielisempi. Se pelottaa minua paljon”, sanoi 20-vuotias Catarina Mota The Guardianille.

Vielä ei tiedetä, ottaako EIT jutun käsiteltäväkseen. Ongelmaksi voi nousta ainakin se, että kaikkien 33 syytetyn maan muut oikeustiet pitää olla käytetty ennen kuin tapausta voidaan käsitellä EIT:ssä, arvioi Stirlingin yliopiston ympäristölain asiantuntija Annalisa Savaresi Climate Home News -verkkosivustolle.

Maailmalla on nostettu yhteensä yli 1 300 ilmasto-oikeusjuttua vuodesta 1990 alkaen. Suomesta tapauksia ei ole tullut.

Kestävän kehityksen asiantuntija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius (vihr) arvioi blogissaan, että Suomessakin oikeuslaitos saattaa joutua tulevaisuudessa ottamaan kantaa siihen, miten perustuslain 20. pykälä toteutuu ilmastopolitiikan osalta. Sen mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön.

Ilmastopolitiikka ihmisoikeudetlapsetnuorisoEUlakioikeus ja rikosilmastonmuutos Portugali

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.