Planin Mitä? -verkoston nuoret rakensivat toissa viikonloppuna Lasipalatsin aukiolle osallistavan puutarhapelin havainnollistamaan EU-politiikan epäjohdonmukaisuutta suhteessa kehityspolitiikkaan ja globaalin nuorisotyöttömyyteen.

Tempauksen tarkoituksena oli toimia ponnahduslautana tilaisuuteen kutsutuille eurovaaliehdokkaille.

"Olemme tehneet nuorisotyöttömyyden parissa töitä jo kolmatta vuotta ja EU-politiikan epäjohdonmukaisuus nivoo nämä teemat hyvin yhteen", kertoo verkoston mediavastaava Maria Kasdaglis.

Tempauksessa yhteistyökumppanina toimineen Kehys ry:n toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen muistuttaa, että EU-parlamentaarikoilla on suuri vastuu globaalin eriarvoisuuden ja nuorisotyöttömyyden kitkemisessä.

"EU-tasolla tulisi vihdoin tunnustaa nuorisotyöttömyyden valtaisa pommi, joka ei ole vielä edes räjähtänyt täyteen mittaansa. Poliitikkojen ja parlamentaarikkojen tulisi oikeasti pohtia näitä kysymyksiä eriarvoisuuden näkökulmasta eli tunnistaa, että nykyinen globaali talousjärjestelmä tukee eriarvoisuutta."

Vaikka monet kehitysmaat ovat luonnonvaroiltaan rikkaita ja talouskasvu nousujohteistakin, hyötyy tavallinen kansa kehityksestä hyvin vähän.

"Ongelma on, että vaikka toisella kädellä annetaan, niin toisella otetaan moninkertaisesti. Länsimaat pönkittävät omaa taloutta kehitysmaiden kustannuksella, vaikka samalla annetaan kehitysapua. Kyllähän se syö kehitysavun kannattavuutta", kommentoi Kasdaglis.

Ideologisia eroja

Tilaisuudessa Vasemmisto tarjosi lääkkeeksi globaalia verojärjestelmää, kun kokoomus puolestaan kannusti vahvistamaan kehitysmaiden omia talouksia ja vapauttamaan kauppaa.

"Tarvitsemme uusia globaaleja järjestelmiä. Sellainen kehitysapu, mikä on pohjimmiltaan pelkkien rikkaiden hyväntekeväisyyttä, ei millään muotoa riitä. Koko kuvio pitää miettiä uudelleen ja globaalilla verolla on siinä ihan keskeinen rooli", Heikki Patomäki (Vas.) sanoi.

Kokoomuksen ehdokkaan Aura Sallan mielestä kehitysmaiden omia talouksia ja demokratioita tulisi sen sijaan vahvistaa siten, että kehitysavusta tulee lopulta tarpeetonta.

"Kehitysmaat tulisi saattaa sellaiseen tilaan, että ne pärjää omillaan. Lisäksi EU harjoittaa todella protektionistista maatalouspolitiikkaa eli kauppaa tulisi vapauttaa unionin ja kolmansien maiden välillä."

"Brysseliin ei voi mennä vain turistina"

Kehyksen Rilli Lappalainen kritisoi, etteivät ihmisoikeudet useinkaan ole EU-politiikassa päätöksenteon ytimessä, vaan ne unohtuvat helposti, etenkin kun tehdään taloudellisia ratkaisuja.

"Ajattelutapa tukee edelleen numeraalista kasvua, ikään kuin se pelastaisi koko maailman. Se voi lyhyellä aikavälillä auttaa ihmistä työllistymään, mutta hetken päästä joudutaan taas painamaan alas tuotantoa ja lomauttamaan."

Lappalainen on myös huolissaan siitä, että juuri tätä keskustelua ehdokkaat väistelevät, sillä äänestäjille aihe on vieraampi.

"Toivoisin, että keskustelua uskallettaisiin käydä rohkeammin."

Hän muistuttaa myös, että EU:lla on hyvin suuri vastuu siitäkin syystä, että aasialaiset ja afrikkalaiset haluavat kopioida Euroopan mallin.

"Sitä pidetään parhaana mahdollisena, joten tällöin meillä on myös suuri vastuu tehdä siitä hyvä. Parlamentaarikoilla on tässä keskeinen rooli ja se pitää myös tuntea. Ei Brysseliin voi mennä vain turistina."