Uutiset

PELÄTTY LEPRA VOIDAAN VOITTAA

Lepratautinen sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle. Tauti on kuitenkin voitettavissa, vaikka sitä kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulot elävät sitkeinä.

Intialainen Nadhu Shonker on parantunut leprasta. Tauti ehti kuitenkin lyödä leimansa Nadhuun, sen huomaa hänen käsistään, jaloistaan ja kasvoistaan.

Sairastuttuaan lepraan hän joutui jättämään perheensä ja kotikylänsä, yhteisön painostuksesta. Hoidon saaminenkin viivästyi. Onnekseen Nadhu hakeutui Anandwaniin, siirtokuntaan jonka intialainen sosiaalityöntekijä Baba Amte oli perustanut yhdessä leprapotilaiden kanssa 50-luvulla.

Anandwanin kantavana ajatuksena on kaikkien leprapotilaiden kuntouttaminen työn avulla takaisin yhteisön toimiviksi jäseniksi. Näin Nadhu sai uuden ammatin, nykyään hän on suutari. Kotikyläänsä hän ei ole muuttanut takaisin, mutta käy jo tervehtimassä perhettään säännöllisesti.

Jos Intian viranomaisten kunnianhimoinen hanke lepran hävittämisestä vuosituhannen vaihteeseen mennessä onnistuu edes osittain, saattavat Nadhu Shonkerin tulevat epäonnisemmatkin kohtalotoverit löytää ajoissa parannuksen tautiinsa.

Maailmassa on
iljoonia spitaalisia


Suomalaisille spitaali eli lepra on tuttu vain historiasta ja kauhutarinoista, meillä tautia ei ole esiintynyt vuosikymmeniin. Moni maailmaa kiertänyt on kuitenkin voinut törmätä lepratautiseen, useimmiten sormettomaan kerjäläiseen vaikkapa Delhin kaduilla.

Yksin Intiassa on leprasairaita virallisten tietojen mukaan kolmisen miljoonaa, todellisuus lienee lähempänä viittä miljoonaa.

Koko maailmassa lepraa sairastaa noin 12 miljoonaa ihmistä. Tilastojen luotettavuutta haittavat kuitenkin puutteelliset väestötiedot ja erilaisista taudin määrittelytavoista johtuvat epävarmat sairastuvuusluvut. Paljaasta kaunistelustakin voidaan monissa tapauksissa puhua.

"Henkinen lepra on
autia tuhoisampi"


Lepralla on paha kaiku, nykyään täysin parannettavissa oleva tauti kantaa vuosituhantista painolastia. Maine ei ole toki turhasta syntynyt, hoitamattomana vakava sairaus vammauttaa potilaan vaikeasti.

Leprapotilaiden eristäminen muusta maailmasta on kuitenkin kovin ristiriitainen tapa ratkaista ongelmia, lepra nimittäin tarttuu äärettömän huonosti.

"Henkinen lepra on fyysistä sairautta tuhoisampi", sanoo Anandwanin perustaja Baba Amte. Kun sairas kohtaa itse taudin lisäksi oman yhteisönsä ja koko yhteiskunnan halveksunnan, pelon ja tuomion, on taakka kohtuuttoman raskas kantaa.

Sairas menettää toivonsa ja itsekunnioituksensa, ajautuu hyljeksittynä useimmiten suurkaupunkeihin kerjäläiseksi ja kuolee lopulta pois kenenkään jäämättä kaipaamaan.

Juuri tätä koko yhteiskunnan sairautta Amte lähti Anandwanissa purkamaan ja on työstään viime vuosina saanut runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Tunnus "hyväntekeväisyys tuhoaa, työ rakentaa" on paitsi pysäyttänyt Nadhun ja monen muun sairauden etenemisen, ennen kaikkea tuonut heille heidän itsekunnioituksensa takaisin.

Tauti ei
artu helposti


Jo vuonna 1873 norjalainen lääkäri Hansen tunnisti lepran aiheuttajan Mycobacterium lepraen. Nykyään WHO suosittelee tautiin monilääkehoitoa, koska aikaisemmin käytetyille lääkkeille on syntynyt vastustuskykyisiä kantoja. Lisäksi näin pystytään lyhentämään hoitoaikoja.

Lääkehoitoa suurempi ongelma lepran hoidossa on sosiaalisen leimautumisen pelko. Taudin alkuvaiheessa sitä usein salaillaan eikä hoitoon tulla tarpeeksi ajoissa. Samanaikaisesti leprabakteeri tekee tuhojaan.

Mycobacterium leprae aiheuttaa tulehdusreaktion elimistössä ja kudostuhoa ääreishermostossa sekä iholla, silmissä, rustossa, imusolmukkeissa ja kiveksissä.

Taudin tartuntatapa on vieläkin epäselvä, todennäköisimpänä pidetään pisaratartuntaan elävien bakteerien välityksellä hengitysteistä. Tauti on onneksi erittäin huono tarttumaan, monet vuosiakaan lepratyötä tehneet eivät ole sairastuneet ja eivät useinkaan leprapotilaan perheenjäsenet.

Tartunta jää useimmille oirettomaksi ja vain harvoissa tapauksissa se puhkeaa taudiksi. Aliravitsemus ja huonojen asunto-olojen tuoma huono vastustuskyky altistaa kaikille taudeille, niin myös lepralle.

Rokotteita
utkitaan


Intian hallitus asetti kunnianhimoisen tavoitteen hävittää lepra maasta vuoteen 2000 mennessä. Samanaikaisesti maassa yritetään kehittää rokotetta tautiin.

Rokotetta lepraan on kehitetty jo vuosia, WHO:n kehittämää rokotetta on kokeiltu Venezuelassa ja Malawilla. Venezuelan kokeilun tulokset ovat käytettävissä kesällä 1991. Intiassa rokotekokeilu aloitetaan tänä talvena WHO:n kehittämällä ja kahdella intialaisella rokotteella.

Intian immunologisen instituutin johtaja ja toisen intialaisen leprarokotteen kehittäjä, tohtori Talwar kertoo rokotekokeilusta Delhin kahdessa sairaalassa. Neljääsataa lepramatoosia lepraa (sairauden pahempi muoto) sairastavaa on hoidettu rokotteella ja ensimmäisestä 96 potilaasta on käytettävissä tietoja.

Heidän kohdallaan rokote on kiihdyttänyt bakteerien poistumista. Pelkästään lääkkeillä hoidettuna bakteerien poistuminen elimistöstä vie kahdesta viiteen vuotta ja yhteishoidolla aika on saatu lyhenemään kolmesta kuukaudesta vuoteen kestäväksi.

Tammikuussa aloitettava rokotuskokeilu onkin sitten paljon laajempi, siinä rokotetaan 300 000 ihmistä ja kokeilun on tarkoitus kestää vuoteen 2001.

Lääkkeet saatava
arvitsevien ulottuville


Tulosten saaminen vie siis kymmenen vuotta ja tavoitteena on jo ennen sitä hävittää lepra koko maasta. Tavoitteen hienoinen epärealistisuus ei tee sitä kuitenkaan huonoksi. Paljon voidaan tehdä ennakkoluulojen poistamiseksi ja saada lepraan liittyvä kauhun ilmapiiri murrettua.

Lepra on tauti tautien joukossa, parannettavissa ja voitettavissa. Tulevaisuudessa meillä on ehkä sitä vastaan jo rokote, seuraava tehtävä onkin sitten saada se juuri niiden ulottuville, jotka sitä tarvitsevat.

© Muista tekijänoikeudet

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu