Uutiset

PELÄTTY LEPRA VOIDAAN VOITTAA

Lepratautinen sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle. Tauti on kuitenkin voitettavissa, vaikka sitä kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulot elävät sitkeinä.

Intialainen Nadhu Shonker on parantunut leprasta. Tauti ehti kuitenkin lyödä leimansa Nadhuun, sen huomaa hänen käsistään, jaloistaan ja kasvoistaan.

Sairastuttuaan lepraan hän joutui jättämään perheensä ja kotikylänsä, yhteisön painostuksesta. Hoidon saaminenkin viivästyi. Onnekseen Nadhu hakeutui Anandwaniin, siirtokuntaan jonka intialainen sosiaalityöntekijä Baba Amte oli perustanut yhdessä leprapotilaiden kanssa 50-luvulla.

Anandwanin kantavana ajatuksena on kaikkien leprapotilaiden kuntouttaminen työn avulla takaisin yhteisön toimiviksi jäseniksi. Näin Nadhu sai uuden ammatin, nykyään hän on suutari. Kotikyläänsä hän ei ole muuttanut takaisin, mutta käy jo tervehtimassä perhettään säännöllisesti.

Jos Intian viranomaisten kunnianhimoinen hanke lepran hävittämisestä vuosituhannen vaihteeseen mennessä onnistuu edes osittain, saattavat Nadhu Shonkerin tulevat epäonnisemmatkin kohtalotoverit löytää ajoissa parannuksen tautiinsa.

Maailmassa on
iljoonia spitaalisia


Suomalaisille spitaali eli lepra on tuttu vain historiasta ja kauhutarinoista, meillä tautia ei ole esiintynyt vuosikymmeniin. Moni maailmaa kiertänyt on kuitenkin voinut törmätä lepratautiseen, useimmiten sormettomaan kerjäläiseen vaikkapa Delhin kaduilla.

Yksin Intiassa on leprasairaita virallisten tietojen mukaan kolmisen miljoonaa, todellisuus lienee lähempänä viittä miljoonaa.

Koko maailmassa lepraa sairastaa noin 12 miljoonaa ihmistä. Tilastojen luotettavuutta haittavat kuitenkin puutteelliset väestötiedot ja erilaisista taudin määrittelytavoista johtuvat epävarmat sairastuvuusluvut. Paljaasta kaunistelustakin voidaan monissa tapauksissa puhua.

"Henkinen lepra on
autia tuhoisampi"


Lepralla on paha kaiku, nykyään täysin parannettavissa oleva tauti kantaa vuosituhantista painolastia. Maine ei ole toki turhasta syntynyt, hoitamattomana vakava sairaus vammauttaa potilaan vaikeasti.

Leprapotilaiden eristäminen muusta maailmasta on kuitenkin kovin ristiriitainen tapa ratkaista ongelmia, lepra nimittäin tarttuu äärettömän huonosti.

"Henkinen lepra on fyysistä sairautta tuhoisampi", sanoo Anandwanin perustaja Baba Amte. Kun sairas kohtaa itse taudin lisäksi oman yhteisönsä ja koko yhteiskunnan halveksunnan, pelon ja tuomion, on taakka kohtuuttoman raskas kantaa.

Sairas menettää toivonsa ja itsekunnioituksensa, ajautuu hyljeksittynä useimmiten suurkaupunkeihin kerjäläiseksi ja kuolee lopulta pois kenenkään jäämättä kaipaamaan.

Juuri tätä koko yhteiskunnan sairautta Amte lähti Anandwanissa purkamaan ja on työstään viime vuosina saanut runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Tunnus "hyväntekeväisyys tuhoaa, työ rakentaa" on paitsi pysäyttänyt Nadhun ja monen muun sairauden etenemisen, ennen kaikkea tuonut heille heidän itsekunnioituksensa takaisin.

Tauti ei
artu helposti


Jo vuonna 1873 norjalainen lääkäri Hansen tunnisti lepran aiheuttajan Mycobacterium lepraen. Nykyään WHO suosittelee tautiin monilääkehoitoa, koska aikaisemmin käytetyille lääkkeille on syntynyt vastustuskykyisiä kantoja. Lisäksi näin pystytään lyhentämään hoitoaikoja.

Lääkehoitoa suurempi ongelma lepran hoidossa on sosiaalisen leimautumisen pelko. Taudin alkuvaiheessa sitä usein salaillaan eikä hoitoon tulla tarpeeksi ajoissa. Samanaikaisesti leprabakteeri tekee tuhojaan.

Mycobacterium leprae aiheuttaa tulehdusreaktion elimistössä ja kudostuhoa ääreishermostossa sekä iholla, silmissä, rustossa, imusolmukkeissa ja kiveksissä.

Taudin tartuntatapa on vieläkin epäselvä, todennäköisimpänä pidetään pisaratartuntaan elävien bakteerien välityksellä hengitysteistä. Tauti on onneksi erittäin huono tarttumaan, monet vuosiakaan lepratyötä tehneet eivät ole sairastuneet ja eivät useinkaan leprapotilaan perheenjäsenet.

Tartunta jää useimmille oirettomaksi ja vain harvoissa tapauksissa se puhkeaa taudiksi. Aliravitsemus ja huonojen asunto-olojen tuoma huono vastustuskyky altistaa kaikille taudeille, niin myös lepralle.

Rokotteita
utkitaan


Intian hallitus asetti kunnianhimoisen tavoitteen hävittää lepra maasta vuoteen 2000 mennessä. Samanaikaisesti maassa yritetään kehittää rokotetta tautiin.

Rokotetta lepraan on kehitetty jo vuosia, WHO:n kehittämää rokotetta on kokeiltu Venezuelassa ja Malawilla. Venezuelan kokeilun tulokset ovat käytettävissä kesällä 1991. Intiassa rokotekokeilu aloitetaan tänä talvena WHO:n kehittämällä ja kahdella intialaisella rokotteella.

Intian immunologisen instituutin johtaja ja toisen intialaisen leprarokotteen kehittäjä, tohtori Talwar kertoo rokotekokeilusta Delhin kahdessa sairaalassa. Neljääsataa lepramatoosia lepraa (sairauden pahempi muoto) sairastavaa on hoidettu rokotteella ja ensimmäisestä 96 potilaasta on käytettävissä tietoja.

Heidän kohdallaan rokote on kiihdyttänyt bakteerien poistumista. Pelkästään lääkkeillä hoidettuna bakteerien poistuminen elimistöstä vie kahdesta viiteen vuotta ja yhteishoidolla aika on saatu lyhenemään kolmesta kuukaudesta vuoteen kestäväksi.

Tammikuussa aloitettava rokotuskokeilu onkin sitten paljon laajempi, siinä rokotetaan 300 000 ihmistä ja kokeilun on tarkoitus kestää vuoteen 2001.

Lääkkeet saatava
arvitsevien ulottuville


Tulosten saaminen vie siis kymmenen vuotta ja tavoitteena on jo ennen sitä hävittää lepra koko maasta. Tavoitteen hienoinen epärealistisuus ei tee sitä kuitenkaan huonoksi. Paljon voidaan tehdä ennakkoluulojen poistamiseksi ja saada lepraan liittyvä kauhun ilmapiiri murrettua.

Lepra on tauti tautien joukossa, parannettavissa ja voitettavissa. Tulevaisuudessa meillä on ehkä sitä vastaan jo rokote, seuraava tehtävä onkin sitten saada se juuri niiden ulottuville, jotka sitä tarvitsevat.

© Muista tekijänoikeudet

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Mielenosoittajia pinkkien kylttien kanssa

Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään

Trumpin aikana kansainväliset järjestöt eivät ole saaneet Yhdysvaltain rahoitusta, jos ne ovat edes puhuneet työssään abortista. Säännön hyödyt ovat olleet minimaaliset ja haitat valtavat.

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti