Uutiset Ympäristöpolitiikka

Pattitilanne Chilen kaivoskiistassa

Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähistölle. Moni pelkää, että maan hallitus kumoaa päätöksen.
Pohjois-Chilen rannikolla sijaitseva Punta de Chorosin kalastajakylä on noussut matkailijoiden suosioon, mutta hankkeilla olevan rautakaivoksen pelätään pilaavan ympäristöä. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähelle Punta de Chorosin kalastus- ja matkailukeskusta.

Moni pelkää, että Chilen hallitus kumoaa päätöksen ja antaa paikallisen Andes Iron -yhtiön perustaa Domingan kaivoksen. Yhtiö lupaa rakennusvaiheessa 9 800 työpaikkaa ja tuotantovaiheessa 1 400.

Hanke käsittäisi avolouhoksen, jonka eliniäksi lasketaan 26,5 vuotta, ja jätteiden käsittelyalueen. Lisäksi tarvitaan satama laivaamaan malmia Kiinaan, Japaniin ja muualle. Yhtiön mukaan alueelta saadaan 12 miljoonaa tonnia rautaa ja 150 000 tonnia kuparia.

Hankkeen vaikutus ulottuisi useille luonnonsuojelualueille. Kalastajia huolestuttavat myös meriliikenteen kasvun seuraukset.

Kasvavaa turismia

Punta Chorosin rannikkokylässä on vain 238 vakinaista asukasta, mutta määrä kymmenkertaistuu matkailukaudella, kun ravintola- ja majoitusalan työntekijät saapuvat. Turisteja alueelle vetävät upeat rannat, valaiden katselu ja meren herkut. Kävijöitä oli vuonna 1998 alle tuhat mutta viime vuonna jo 50 000.

"Tämä on köyhää seutua ja kaipaa kehitystä, mutta sen pitää tapahtua ympäristön ehdoilla", Humboldtin pingviininsuojelualueella työskentelevä Paulina Correa painottaa. Suojelualueella majailee 80 prosenttia maailman perunpingviineistä, joiden kanta on luokiteltu vaarantuneeksi.

Correa harmittelee sitä, että kaivoshanke on jakanut alueen asukkaat kahteen leiriin. Kalastajat ja matkailuala vastustavat kaivosta ja Andien juurella elävät karjatilalliset kannattavat.

Kuvernööri ratkaisi

Coquimbon ympäristövirasto oli alustavasti hyväksynyt kaivoshankkeen, mutta kuvernööri Claudio Ibáñez antoi ratkaisevan ei-äänen. Hänen mukaansa yhtiön lupaukset eivät takaa luonnonarvojen säilymistä ja saasteetonta ympäristöä asukkaille.

Ibáñez myöntää, että kaivoksesta koituisi taloudellista hyötyä, mutta "samalla vaarannettaisiin yksi maailman tärkeimmistä luonnonsuojelualueista."

Kalastaja ja sukeltaja Josué Ramos ryhtyi vuonna 1996 pyytämään macha-nimellä tunnettua simpukkaa, joka katosi alueelta vuosituhannen vaihteessa.

Simpukkakannan elvytys aloitettiin pari vuotta myöhemmin, ja 2015 sitä riitti jo pyydettäväksi. Viime vuonna Ramosin kalastajayhdistys sai 156 tonnia simpukkaa.

Hän vastustaa kaivosta. "Saadakseen tonnin rautamalmia – joka tuottaa nyt noin 50 euroa – he synnyttävät sata tonnia kemikaaleilla terästettyä kaivosjätettä. Me saamme tonnista simpukoita 1,4 miljoonaa euroa ilman mitään tuhoja."

Karjatilat tukevat kaivosta

Kaivosyhtiö on saanut La Higueran karjanhoitajien yhdistyksen puolelleen. Maaliskuun lopulla pidetyssä tapaamisessa yhtiö vakuutti taistelevansa oikeudestaan avata kaivos ja lupasi tukea yhdistyksen valitsemia hankkeita muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, kunhan kaivos on toiminnassa.

Océana Chile -järjestön johtaja Liesbeth Van der Meer jaksaa uskoa, ettei kaivosta tule.

"Ympäristövaikutusten arvioinnissa oli epäselvyyksiä, joten emme pysty arvioimaan hankkeen vaikutuksia. Alue on yksi maailmassa listatuista 36 kohteesta, joiden arvokas luonnon monimuotoisuus on vaarassa."

Ympäristöpolitiikka energiakalastusympäristö Chile Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.