Uutiset Ympäristöpolitiikka

Pattitilanne Chilen kaivoskiistassa

Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähistölle. Moni pelkää, että maan hallitus kumoaa päätöksen.
Pohjois-Chilen rannikolla sijaitseva Punta de Chorosin kalastajakylä on noussut matkailijoiden suosioon, mutta hankkeilla olevan rautakaivoksen pelätään pilaavan ympäristöä. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähelle Punta de Chorosin kalastus- ja matkailukeskusta.

Moni pelkää, että Chilen hallitus kumoaa päätöksen ja antaa paikallisen Andes Iron -yhtiön perustaa Domingan kaivoksen. Yhtiö lupaa rakennusvaiheessa 9 800 työpaikkaa ja tuotantovaiheessa 1 400.

Hanke käsittäisi avolouhoksen, jonka eliniäksi lasketaan 26,5 vuotta, ja jätteiden käsittelyalueen. Lisäksi tarvitaan satama laivaamaan malmia Kiinaan, Japaniin ja muualle. Yhtiön mukaan alueelta saadaan 12 miljoonaa tonnia rautaa ja 150 000 tonnia kuparia.

Hankkeen vaikutus ulottuisi useille luonnonsuojelualueille. Kalastajia huolestuttavat myös meriliikenteen kasvun seuraukset.

Kasvavaa turismia

Punta Chorosin rannikkokylässä on vain 238 vakinaista asukasta, mutta määrä kymmenkertaistuu matkailukaudella, kun ravintola- ja majoitusalan työntekijät saapuvat. Turisteja alueelle vetävät upeat rannat, valaiden katselu ja meren herkut. Kävijöitä oli vuonna 1998 alle tuhat mutta viime vuonna jo 50 000.

"Tämä on köyhää seutua ja kaipaa kehitystä, mutta sen pitää tapahtua ympäristön ehdoilla", Humboldtin pingviininsuojelualueella työskentelevä Paulina Correa painottaa. Suojelualueella majailee 80 prosenttia maailman perunpingviineistä, joiden kanta on luokiteltu vaarantuneeksi.

Correa harmittelee sitä, että kaivoshanke on jakanut alueen asukkaat kahteen leiriin. Kalastajat ja matkailuala vastustavat kaivosta ja Andien juurella elävät karjatilalliset kannattavat.

Kuvernööri ratkaisi

Coquimbon ympäristövirasto oli alustavasti hyväksynyt kaivoshankkeen, mutta kuvernööri Claudio Ibáñez antoi ratkaisevan ei-äänen. Hänen mukaansa yhtiön lupaukset eivät takaa luonnonarvojen säilymistä ja saasteetonta ympäristöä asukkaille.

Ibáñez myöntää, että kaivoksesta koituisi taloudellista hyötyä, mutta "samalla vaarannettaisiin yksi maailman tärkeimmistä luonnonsuojelualueista."

Kalastaja ja sukeltaja Josué Ramos ryhtyi vuonna 1996 pyytämään macha-nimellä tunnettua simpukkaa, joka katosi alueelta vuosituhannen vaihteessa.

Simpukkakannan elvytys aloitettiin pari vuotta myöhemmin, ja 2015 sitä riitti jo pyydettäväksi. Viime vuonna Ramosin kalastajayhdistys sai 156 tonnia simpukkaa.

Hän vastustaa kaivosta. "Saadakseen tonnin rautamalmia – joka tuottaa nyt noin 50 euroa – he synnyttävät sata tonnia kemikaaleilla terästettyä kaivosjätettä. Me saamme tonnista simpukoita 1,4 miljoonaa euroa ilman mitään tuhoja."

Karjatilat tukevat kaivosta

Kaivosyhtiö on saanut La Higueran karjanhoitajien yhdistyksen puolelleen. Maaliskuun lopulla pidetyssä tapaamisessa yhtiö vakuutti taistelevansa oikeudestaan avata kaivos ja lupasi tukea yhdistyksen valitsemia hankkeita muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, kunhan kaivos on toiminnassa.

Océana Chile -järjestön johtaja Liesbeth Van der Meer jaksaa uskoa, ettei kaivosta tule.

"Ympäristövaikutusten arvioinnissa oli epäselvyyksiä, joten emme pysty arvioimaan hankkeen vaikutuksia. Alue on yksi maailmassa listatuista 36 kohteesta, joiden arvokas luonnon monimuotoisuus on vaarassa."

Ympäristöpolitiikka energiakalastusympäristö Chile Suomen IPS

Lue myös

Nainen porttien edessä

Jätteestä energiaa – Kiertotalous pyörittää argentiinalaisen hökkelikylän soppakeittiötä

En Haccoren soppakeittiössä kaikki ruoka tuotetaan paikan päällä ja kaikki jäte käytetään uudelleen. Tarkoituksena on luoda vaihtoehto järjestelmälle, jossa ruoka ja polttoaine tuotetaan maaseudulla ja kulutetaan kaupungeissa ja jätteet kipataan takaisin maaseudulle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset