Uutiset Koronaviruspandemia

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.
Karkotettujen palautuslennot Yhdysvalloista ja Meksikosta El Salvadoriin jatkuvat rajojen sulkemisesta huolimatta. Kuvan siirtolaiset palasivat ennen pandemian alkua. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Koronavirus on tuonut lisää ongelmia Keski-Amerikan maista ilman papereita Yhdysvaltoihin lähteneille siirtolaisille. Kotimaissa pelätään, että saatuaan karkotuksen he tuovat viruksen mukanaan, kuten on paikoin tapahtunutkin.

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin ilman virustestejä. New York Timesin mukaan maasta karkotettiin pelkästään maaliskuussa liki 18 000 ulkomaalaista ja huhtikuussakin noin 3 000.

Guatemala oli saanut Yhdysvalloilta lupauksen, että karkotettaville tehdään koronatesti, mutta moni on palannut kotimaahan virustartunnan saaneena, siirtolaisten oikeuksia puolustavan Puente Norte -järjestön tutkija Pedro Pablo Solares kertoo.

Hän arvioi huhtikuun puolivälissä, että puolet Guatemalan todetuista tartunnoista oli Yhdysvalloista karkotetuilla. Guatemalassa on 17,9 miljoonaa asukasta ja yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tilastoimia tartuntoja oli 9. toukokuuta 900.

Maahantuloviranomaiset hoitivat palaajien kanssa muodollisuudet normaalisti, mikä jälkeen nämä suuntasivat kotiseudulleen julkisilla kulkuneuvoilla, Solares sanoo.

Pidätetyt viruksen armoilla

Meksikon ja Yhdysvaltojen pidätyskeskuksiin ahdetut paperittomat keskiamerikkalaiset tajusivat keväällä olevansa koronaviruksen armoilla. Meksikon lehdet ovat raportoineet levottomuuksista keskuksissa, joiden asukkaat vaativat pääsyä vapauteen tautiriskin vuoksi.

Guatemalan hallitus pyysi lopulta Yhdysvaltoja lykkäämän karkotuksia ja alkoi järjestää karanteenia jo palanneille. El Salvadorissa valtio perusti ”suojakeskuksia” niille, jotka rikkovat 11. maaliskuuta julistettuja karanteenimääräyksiä sekä kaikille, jotka ovat palanneet ulkomailta sen jälkeen, kun kansainvälinen lentokenttä suljettiin 17. maaliskuuta.

Huhtikuun lopulla keskuksissa oli majoittunut jo yli 4 000 elsalvadorilaista. Maassa on 6,5 miljoonaa asukasta ja tilastoituja tartuntoja oli 9. toukokuuta 784.

Vahvistamattomien tietojen mukaan suojakeskukset perustettiin niin hätäisesti ja huonosti, että virus pääsi alussa leviämään niissä.

Eri puolille El Salvadoria on lisäksi pystytetty yhdeksän karanteenikeskusta pelkästään karkotuslennoilla saapuville. Lentokentällä pidetään kiitorata ja terminaali auki heitä varten.

Yhdysvallat houkuttaa yhä

Myös 9,9 miljoonan asukkaan Honduras on jatkanut karkotettujen vastaanottamista rajojen sulkemisesta huolimatta. Palaajia tilastoitiin tammi-huhtikuussa yli 20 000, ja todettuja koronatapauksia oli 10. toukokuuta 1 771.

Guatemalan, El Salvadorin ja Hondurasin lisäksi myös Nicaraguasta siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on vilkasta. Palaajien tilanteesta tiedetään sen verran, että presidentti Daniel Ortega on kieltäytynyt päästämästä maahan 160:tä nicaragualaista, jotka ovat jumissa Caymansaarilla. Nicaraguassa on 6,6 miljoonaa asukasta ja korona oli todettu 9. toukokuuta 16:lla.

Meksiko alkoi huhtikuun lopulla vapauttaa keskiamerikkalaisia pidätyskeskuksistaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pyydettyä sitä pandemiaan vedoten. Vielä maaliskuussa Meksikossa oli pidätettynä 3 759 siirtolaista, mutta huhtikuun lopulla enää satakunta.

Karkotuksista ja koronasta huolimatta Keski-Amerikasta löytyy yhä niitä, jotka pyrkivät papereitta Yhdysvaltoihin, paljastaa El Salvadorissa luvattomia rajanylityksiä järjestävä mies.

Hän auttoi hiljattain eri puolilta maata tulleita ihmisiä ylittämään rajan Guatemalaan ja sieltä Meksikoon. Heidät kuitenkin pidätettiin Monterreyssä lähellä Yhdysvaltain rajaa, mistä seurasi palautus kotimaahan ja karanteeniin.

”He vannoivat yrittävänsä uudelleen karanteenin päätyttyä. Muuttohaluja ei pysäytä mikään virus”, ihmissalakuljettaja vakuuttaa.

KoronaviruspandemiaSiirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusterveyssairaus/lääkintä Keski-AmerikkaYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Tansaniassa ei ole perinteisesti ollut rokotevastaisuutta, mutta koronaviruspandemian aikana misinformaatio ja rokoteskeptisyys ovat vallanneet alaa presidentti John Magufulin johdolla. Jos maa ei rokota kansalaisiaan, pandemiasta on vaikea päästä eroon sen naapurimaissa ja viime kädessä koko maailmassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi