Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Pakolaisapu: Sisäministeriö ajamassa siirtolaisia maan alle

Päivi Räsäsen suunnitelmat ovat luomassa uuden paperittomien ryhmän, järjestö sanoo.
(Kuva: Laura Thorne / cc 2.0)

Hallituksen syyskuun lopussa esittämät lakimuutokset vapaaehtoisen paluun järjestelmään ovat merkittävä takaisku suomalaiselle siirtolaispolitiikalle, arvioi Suomen Pakolaisapu.

Järjestön mukaan sisäministeri Päivi Räsäsen ajamat muutokset nykylakiin ovat synnyttämässä Suomeen kokonaan uuden ryhmän paperittomia, joiden määrä on pysynyt Suomessa tähän asti yleiseurooppalaisesti verrattuna matalalla tasolla. Hallituksen esityksen kulmakivenä on luopuminen nykyisestä käytännöstä, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei voi palauttaa hänen kotimaahansa.

"Sisäministeriön ehdottaman lakimuutoksen toteutuessa nämä henkilöt määrättäisiin palaamaan 'vapaaehtoisesti' kotimaahansa, koska viranomaiset eivät voi ketään näihin maihin palauttaa", Pakolaisapu sanoo.

"Todellisuudessa lakimuutos ei takaa ihmisten lähtemistä maasta. Heille jää edelleen mahdollisuus jäädä Suomeen maan alle, mikä ei ole kenenkään edun mukaista", sanoo järjestön viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Myös Suomen Amnesty on aiemmin kritisoinut uudistusta, jossa alaikäisten säilöönottoa vankilanomaisiin olosuhteisiin ollaan jatkamassa kansainvälisten suositusten vastaisesti.

EU:ssa elää tällä hetkellä miljoonia paperittomia siirtolaisia, joiden perusturva on usein hyvin heikoilla sosiaali- ja terveyspalvelujen puutteen sekä työmarkkina-aseman epävarmuuden vuoksi.

Esitys etenee hallintovaliokunnan käsiteltäväksi ensi viikolla. Pakolaisapu vetoaa, että muutokset asetettaisiin jäähylle siihen saakka, kunnes kaikki lain mahdolliset seuraukset ovat selvästi tiedossa.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.