Uutiset Ilmastopolitiikka

Päästöleikkauksia, uusia aloitteita, lisää suunnitelmia – Mitä YK:n ilmastohuippukokouksessa luvattiin?

YK:n pääsihteeri António Guterres vaati puhujia tulemaan eilen maanantaina järjestettyyn ilmastokokoukseen konkreettisten suunnitelmien eikä korulauseiden kera. Niitä saatiin mutta ei tarpeeksi, sanovat kriitikot.
Neljä ihmistä istuu lavalla, Climate Action -teksti taustalla
Yksi YK:n ilmastohuippukokouksen puhujista oli 16-vuotias aktivisti Greta Thunberg (oik.). Kuvassa myös YK:n pääsihteeri António Guterres (vas.), ilmastokilpailun voittanut aktivisti Anurag Saha Roy sekä juristi ja ilmastoaktivisti Paloma Costa Oliveira. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

YK:n pääsihteerin António Guterresin New Yorkissa järjestämässä ilmastohuippukokouksessa ei esitetty riittävästi konkreettisia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, arvioivat muun muassa monet kansalaisjärjestöt. Toisaalta kokouksessa esitettiin myös monia merkittäviä avauksia.

Eiln maanantaina järjestetyssä kokouksessa puhui noin 60 valtioiden johtajaa, mukaan lukien presidentti Sauli Niinistö. Myös ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti kokouksessa tunteikkaan puheen, jossa hän vaati maailman johtajia toimimaan ja syytti näitä lapsuutensa pilaamisesta. Hän myös jätti 15 muun lapsen kanssa virallisen valituksen oikeuksiensa loukkaamisesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Merkittäviin avauksiin kuului muun muassa 87 suuryrityksen lupaus ryhtyä vähentämään päästöjä niin, että toimet riittävät ilmaston lämpenemisen pitämiseen alle 1,5 asteessa. Yritykset vastaavat yhteensä noin 73 hiilivoimalan päästöistä, ja niihin kuuluvat muun muassa Burberry, Denone, Ikea ja Nestlé.

77 maata lupasi leikata kasvihuonekaasupäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Monet maat ilmoittivat myös suunnitelmista luopua hiilestä: Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. 70 maata lupasi parantaa kansallisia ilmastotoimintasuunnitelmiaan vuoteen 2020 mennessä.

Yksittäiset maat sekä EU julkistivat kirjavan kokoelman tavoitteita. Esimerkiksi Kiina lupasi leikata päästöjään 12 miljardia tonnia vuodessa. Pakistan puolestaan lupasi istuttaa yli 10 miljardia puuta. Intia ilmoitti lisäävänsä uusiutuvan energian kapasiteettinsa 175 gigawattiin vuoteen 2022 mennessä. Kreikka lupasi kieltää kertakäyttömuovin vuoteen 2021 mennessä. EU ilmoitti, että ainakin 25 prosenttia seuraavasta EU-budjetista omistetaan ilmastotoimiin.

Kokouksessa lanseerattiin myös monia uusia aloitteita, kuten Global Campaign for Nature, jonka tarkoituksena on suojella vuoteen 2030 mennessä noin 30 prosenttia maapallon maasta ja valtameristä. Zero Carbon Buildings for All -aloite puolestaan lupasi tehdä rakennuksista hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

Suuria yllätyksiä kokous ei tarjonnut, ja muun muassa kansalaisjärjestöt kritisoivat sen tuloksia.

”Useimmat johtajat epäonnistuivat täysin Greta Thunbergin ja pääsihteeri Guterresin asettamien kunnianhimoisten tavoitteiden täyttämisessä. On paljon puhuvaa, että monet niistä, jotka epäonnistuivat, kuvittelivat selvästi nostavansa esiin jotakin merkityksellistä”, sanoi Cat Abreau, kanadalaisen Climate Action Networkin johtaja.

Hänen mukaansa ongelmana on, että vaikka valtiot ja yritysjohtajat ovat yhä tietoisempia ilmastotoimia tarpeesta, niillä ei ole riittävästi kykyä vastata haasteeseen vaan ne turvautuvat vanhanmalliseen politiikkaan ja ”nöyristelevät” fossiilisten polttoaineiden teollisuuden intressien edessä.

Ilmastokeskustelut jatkuvat tällä viikolla, sillä hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n on määrä julkaista huomenna raportti, joka käsittele etenkin jäätiköiden sulamisen ja merenpinnan nousun vaikutuksia. Lisäksi viime viikolla alkaneita kansalaisten ilmastolakkoja jatketaan. Suomessa järjestetään isoimmat mielenosoitukset tulevana perjantaina.

Ilmastopolitiikka politiikkaYKilmastonmuutos

Lue myös

Nuori nainen pitelee ilmastomielenosoituksessa kylttiä "Future not Found"

”Greta on suurin roolimallini” – Lapset ja nuoret lakossa ilmaston puolesta ympäri Suomen

Ilmastolakkoviikko huipentui mielenosoituksiin myös Suomessa. Tamperelainen Alina Aarnio kertoi olleensa ilmastonmuutoksesta huolissaan pienestä pitäen.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.