Uutiset Ilmastopolitiikka

Päästöleikkauksia, uusia aloitteita, lisää suunnitelmia – Mitä YK:n ilmastohuippukokouksessa luvattiin?

YK:n pääsihteeri António Guterres vaati puhujia tulemaan eilen maanantaina järjestettyyn ilmastokokoukseen konkreettisten suunnitelmien eikä korulauseiden kera. Niitä saatiin mutta ei tarpeeksi, sanovat kriitikot.
Neljä ihmistä istuu lavalla, Climate Action -teksti taustalla
Yksi YK:n ilmastohuippukokouksen puhujista oli 16-vuotias aktivisti Greta Thunberg (oik.). Kuvassa myös YK:n pääsihteeri António Guterres (vas.), ilmastokilpailun voittanut aktivisti Anurag Saha Roy sekä juristi ja ilmastoaktivisti Paloma Costa Oliveira. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

YK:n pääsihteerin António Guterresin New Yorkissa järjestämässä ilmastohuippukokouksessa ei esitetty riittävästi konkreettisia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, arvioivat muun muassa monet kansalaisjärjestöt. Toisaalta kokouksessa esitettiin myös monia merkittäviä avauksia.

Eiln maanantaina järjestetyssä kokouksessa puhui noin 60 valtioiden johtajaa, mukaan lukien presidentti Sauli Niinistö. Myös ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti kokouksessa tunteikkaan puheen, jossa hän vaati maailman johtajia toimimaan ja syytti näitä lapsuutensa pilaamisesta. Hän myös jätti 15 muun lapsen kanssa virallisen valituksen oikeuksiensa loukkaamisesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Merkittäviin avauksiin kuului muun muassa 87 suuryrityksen lupaus ryhtyä vähentämään päästöjä niin, että toimet riittävät ilmaston lämpenemisen pitämiseen alle 1,5 asteessa. Yritykset vastaavat yhteensä noin 73 hiilivoimalan päästöistä, ja niihin kuuluvat muun muassa Burberry, Denone, Ikea ja Nestlé.

77 maata lupasi leikata kasvihuonekaasupäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Monet maat ilmoittivat myös suunnitelmista luopua hiilestä: Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. 70 maata lupasi parantaa kansallisia ilmastotoimintasuunnitelmiaan vuoteen 2020 mennessä.

Yksittäiset maat sekä EU julkistivat kirjavan kokoelman tavoitteita. Esimerkiksi Kiina lupasi leikata päästöjään 12 miljardia tonnia vuodessa. Pakistan puolestaan lupasi istuttaa yli 10 miljardia puuta. Intia ilmoitti lisäävänsä uusiutuvan energian kapasiteettinsa 175 gigawattiin vuoteen 2022 mennessä. Kreikka lupasi kieltää kertakäyttömuovin vuoteen 2021 mennessä. EU ilmoitti, että ainakin 25 prosenttia seuraavasta EU-budjetista omistetaan ilmastotoimiin.

Kokouksessa lanseerattiin myös monia uusia aloitteita, kuten Global Campaign for Nature, jonka tarkoituksena on suojella vuoteen 2030 mennessä noin 30 prosenttia maapallon maasta ja valtameristä. Zero Carbon Buildings for All -aloite puolestaan lupasi tehdä rakennuksista hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

Suuria yllätyksiä kokous ei tarjonnut, ja muun muassa kansalaisjärjestöt kritisoivat sen tuloksia.

”Useimmat johtajat epäonnistuivat täysin Greta Thunbergin ja pääsihteeri Guterresin asettamien kunnianhimoisten tavoitteiden täyttämisessä. On paljon puhuvaa, että monet niistä, jotka epäonnistuivat, kuvittelivat selvästi nostavansa esiin jotakin merkityksellistä”, sanoi Cat Abreau, kanadalaisen Climate Action Networkin johtaja.

Hänen mukaansa ongelmana on, että vaikka valtiot ja yritysjohtajat ovat yhä tietoisempia ilmastotoimia tarpeesta, niillä ei ole riittävästi kykyä vastata haasteeseen vaan ne turvautuvat vanhanmalliseen politiikkaan ja ”nöyristelevät” fossiilisten polttoaineiden teollisuuden intressien edessä.

Ilmastokeskustelut jatkuvat tällä viikolla, sillä hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n on määrä julkaista huomenna raportti, joka käsittele etenkin jäätiköiden sulamisen ja merenpinnan nousun vaikutuksia. Lisäksi viime viikolla alkaneita kansalaisten ilmastolakkoja jatketaan. Suomessa järjestetään isoimmat mielenosoitukset tulevana perjantaina.

Ilmastopolitiikka politiikkaYKilmastonmuutos

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen