Uutiset Koronavirus

Oxfam: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan miljardöörien omaisuus on kasvanut 10 miljardilla dollarilla korona-aikana – Summalla korjaisi Beirutin tuhot melkein kahteen kertaan

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka kuuluivat maailman eriarvoisimpiin alueisiin jo ennen koronavirusta, mutta nyt tilanne näyttää yhä synkemmältä, kritisoi avustusjärjestö Oxfam raportissaan.
Maskein suojautuneita ihmisiä vihannestiskien äärellä.
Hedelmien ja vihannesten myyjä Constaninen kaupungissa Algeriassa toukokuussa 2020. (Kuva: Yacine Imadalou / International Labour Organization / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronavirus on kasvattanut eriarvoisuutta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Avustusjärjestö Oxfamin laskelmien mukaan alueen 21 miljardööriä ovat kasvattaneet omaisuuttaan lähes 10 miljardilla dollarilla (8,5 miljardia euroa) maaliskuun 18. päivän ja elokuun 16. päivän välisenä aikana.

Summa on lähes viisi kertaa niin paljon kuin YK on arvioinut alueen tarvitsevan pandemian hoitoon. Sillä voisi myös korjata Beirutin räjähdyksessä tuhoutuneet rakennukset melkein kahteen kertaan.

Samaan aikaan 45 miljoonaa alueen asukasta uhkaa pudota pandemian seurauksena köyhyyteen.

”Pandemia on paljastanut syvän eriarvoisuuden ja massiiviset epäonnistumiset talousjärjestelmissämme. Miljoonat ovat jääneet alueella ilman työtä, terveydenhuoltoa tai minkäänlaista sosiaaliturvaa. Samaan aikaan miljardöörit ovat voineet kasvattaa omaisuuttaan yli 63 miljoonalla dollarilla joka päivä sen jälkeen, kun pandemia alkoi”, sanoo Oxfamin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän vanhempi neuvonantaja Nabil Abdo tiedotteessa.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka kuuluivat jo ennen pandemiaa maailman eriarvoisimpiin alueisiin. Rikkain kymmenys  saa 76 prosenttia tuloista.

Oxfamin eilen julkaisemassa selvityksessä kritisoidaan etenkin alueen maiden heikkoa verotusta. Vaikka verotulot ovat 2000-luvulla hieman kasvaneet, verotus on siirtynyt kohti epäsuoria veroja sekä rikkaiden ja yritysten verotaakan keventämistä.

Esimerkiksi Tunisiassa yritysten maksamisen verojen osuus verotuloista putosi 37 prosenttia vuosina 2010–2018, ja samaan aikaan kotitalouksien osuus kasvoi kymmenen prosenttia.

Koronapandemian aikana vain 11 prosenttia elvytyspaketeista on suunnattu sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon samaan aikaan, kun 1,7 miljoonan ihmisen pelätään menettävän työnsä.

Raportissa vaaditaan koulutus- ja terveyspalvelujen parantamista, minimipalkkojen nostamista ja rikkaiden reilua verottamista.

Jos esimerkiksi Libanonissa olisi otettu viime vuonna käyttöön viiden prosentin solidaarisuusvero, se olisi voinut kerätä 3,7 miljardia dollaria (3,1 miljardia euroa) räjähdyksen jälkien hoitamiseen, Oxfam laskee.

Koronavirus eriarvoisuusköyhyyspolitiikkatalousverotus Lähi-ItäPohjois-Afrikka

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.