Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Norsunluurannikolla rakennetaan kouluja jätemuovista

Norsunluurannikolla on aloittanut toimintansa tehdas, joka valmistaa muovijätteestä rakennustiiliä. Muovitiilistä on tarkoitus rakentaa maahan kouluja ja luokkahuoneita 25 000 lapselle ja samalla työllistää slummien naisia.
Opettaja ja oppilaita pöytien ympärillä
Opettaja ja oppilaita uudessa jätemuovista valmistetuista tiilistä rakennetussa esikoulussa Abidjanin esikaupungissa Gonzaguevillessä Norsunluurannikolla. (Kuva: Frank Dejongh / UNICEF)

Norsunluurannikolla on alettu valmistaa rakennustiiliä muovijätteestä. Tiilistä rakennetaan uusia kouluja ja luokkahuoneita koulutilojen puutteesta kärsivään maahan.

Muovitiiliä valmistavan tehtaan taustalla ovat kolumbialainen yhteiskunnallinen yritys Conceptos Plasticos ja Unicef. Niiden mukaan jätemuovista valmistetut tiilet ovat paloturvallisia, vedenkestäviä, halvempia ja kevyempiä kuin perinteiset rakennusmateriaalit ja ne kestävät satoja vuosia.

Tiilistä on tarkoitus rakentaa koulutiloja 25 000 lapselle seuraavan kahden vuoden aikana. Unicefin mukaan Norsunluurannikolla tarvittaisiin 15 000 uutta luokkatilaa.

”Joko niitä ei ole ollenkaan tai ne ovat liian täynnä. Joillain köyhillä alueilla lapsilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua opetukseen alle sadan hengen ryhmässä”, sanoo Unicefin edustaja Aboubacar Kampo järjestön tiedotteessa.

Muovijäte on iso ongelma monissa köyhissä maissa, niin myös Norsunluurannikolla. Pelkästään maan suurimmassa kaupungissa Abidjanissa tuotetaan joka päivä yli 280 tonnia muovijätettä. Tästä vain viisi prosenttia kierrätetään.

Muovisaaste heikentää hygieniatasoa köyhillä alueilla ja lisää malaria-, ripuli- ja keuhkokuumetartuntoja, jotka ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä Norsunluurannikolla.

Lapsia rakennustiiliä kädessään
Koululaisia uuden muovitiilistä rakennetun luokkahuoneen edessä Sakassoussa Norsunluurannikolla. (Kuva: Frank Dejongh / UNICEF)

Tehdas aikoo käyttää tiilien valmistamiseen 9600 tonnia Abidjanista ja sen ympäristöstä kerättyä muovijätettä vuodessa. Samalla se tarjoaa töitä slummeissa asuville naisille, jotka keräävät ja lajittelevat jätemuovin.

”Projektin hyöty on kolmitahoinen: enemmän luokkahuoneita Norsunluurannikon lapsille, vähemmän muovijätettä ympäristöön ja lisätuloja heikoimmassa asemassa oleville perheille”, Unicefin toiminnanjohtaja Henrietta Fore sanoo.

Tavoitteena on laajentaa projektia myöhemmin myös muihin lähialueen maihin. Maailman koulua käymättömistä alakouluikäisistä lapsista kolmasosa asuu Länsi- ja Keski-Afrikassa.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutusköyhyyslapsetterveysympäristösaastuminen Norsunluurannikko

Lue myös

Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Lapsia leikkii koulun ulkopuolella

Kysely: Koulutuksen saanti huolettaa kriisialueiden lapsia enemmän kuin ruoka tai vesi

Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta suunnataan koulutuksen ylläpitämiseen. Kriisialueilla elävät lapset kuitenkin nostavat sen tärkeimmäksi huolenaiheekseen jopa ruuan ja veden yläpuolelle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.