Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Norsunluurannikolla rakennetaan kouluja jätemuovista

Norsunluurannikolla on aloittanut toimintansa tehdas, joka valmistaa muovijätteestä rakennustiiliä. Muovitiilistä on tarkoitus rakentaa maahan kouluja ja luokkahuoneita 25 000 lapselle ja samalla työllistää slummien naisia.
Opettaja ja oppilaita pöytien ympärillä
Opettaja ja oppilaita uudessa jätemuovista valmistetuista tiilistä rakennetussa esikoulussa Abidjanin esikaupungissa Gonzaguevillessä Norsunluurannikolla. (Kuva: Frank Dejongh / UNICEF)

Norsunluurannikolla on alettu valmistaa rakennustiiliä muovijätteestä. Tiilistä rakennetaan uusia kouluja ja luokkahuoneita koulutilojen puutteesta kärsivään maahan.

Muovitiiliä valmistavan tehtaan taustalla ovat kolumbialainen yhteiskunnallinen yritys Conceptos Plasticos ja Unicef. Niiden mukaan jätemuovista valmistetut tiilet ovat paloturvallisia, vedenkestäviä, halvempia ja kevyempiä kuin perinteiset rakennusmateriaalit ja ne kestävät satoja vuosia.

Tiilistä on tarkoitus rakentaa koulutiloja 25 000 lapselle seuraavan kahden vuoden aikana. Unicefin mukaan Norsunluurannikolla tarvittaisiin 15 000 uutta luokkatilaa.

”Joko niitä ei ole ollenkaan tai ne ovat liian täynnä. Joillain köyhillä alueilla lapsilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua opetukseen alle sadan hengen ryhmässä”, sanoo Unicefin edustaja Aboubacar Kampo järjestön tiedotteessa.

Muovijäte on iso ongelma monissa köyhissä maissa, niin myös Norsunluurannikolla. Pelkästään maan suurimmassa kaupungissa Abidjanissa tuotetaan joka päivä yli 280 tonnia muovijätettä. Tästä vain viisi prosenttia kierrätetään.

Muovisaaste heikentää hygieniatasoa köyhillä alueilla ja lisää malaria-, ripuli- ja keuhkokuumetartuntoja, jotka ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä Norsunluurannikolla.

Lapsia rakennustiiliä kädessään
Koululaisia uuden muovitiilistä rakennetun luokkahuoneen edessä Sakassoussa Norsunluurannikolla. (Kuva: Frank Dejongh / UNICEF)

Tehdas aikoo käyttää tiilien valmistamiseen 9600 tonnia Abidjanista ja sen ympäristöstä kerättyä muovijätettä vuodessa. Samalla se tarjoaa töitä slummeissa asuville naisille, jotka keräävät ja lajittelevat jätemuovin.

”Projektin hyöty on kolmitahoinen: enemmän luokkahuoneita Norsunluurannikon lapsille, vähemmän muovijätettä ympäristöön ja lisätuloja heikoimmassa asemassa oleville perheille”, Unicefin toiminnanjohtaja Henrietta Fore sanoo.

Tavoitteena on laajentaa projektia myöhemmin myös muihin lähialueen maihin. Maailman koulua käymättömistä alakouluikäisistä lapsista kolmasosa asuu Länsi- ja Keski-Afrikassa.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutusköyhyyslapsetterveysympäristösaastuminen Norsunluurannikko

Lue myös

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Opettaja Peter Tabichi Kenian lippu olkapäillään

Maailman parhaan opettajan palkinto ensimmäisen kerran Afrikkaan – Kenialaisen Peter Tabichin koulussa on 480 oppilasta ja yksi tietokone

Miljoonan dollarin palkinto on tunnustus poikkeuksellisen lahjakkaalle opettajalle mutta myös muistutus ammattikunnan tärkeästä roolista yhteiskunnassa. Palkinnon voittanut Peter Tabichi on kertonut käyttävänsä palkintorahat muun muassa kunnollisen tietokoneluokan hankintaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset