Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Norsunluurannikolla rakennetaan kouluja jätemuovista

Norsunluurannikolla on aloittanut toimintansa tehdas, joka valmistaa muovijätteestä rakennustiiliä. Muovitiilistä on tarkoitus rakentaa maahan kouluja ja luokkahuoneita 25 000 lapselle ja samalla työllistää slummien naisia.
Opettaja ja oppilaita pöytien ympärillä
Opettaja ja oppilaita uudessa jätemuovista valmistetuista tiilistä rakennetussa esikoulussa Abidjanin esikaupungissa Gonzaguevillessä Norsunluurannikolla. (Kuva: Frank Dejongh / UNICEF)

Norsunluurannikolla on alettu valmistaa rakennustiiliä muovijätteestä. Tiilistä rakennetaan uusia kouluja ja luokkahuoneita koulutilojen puutteesta kärsivään maahan.

Muovitiiliä valmistavan tehtaan taustalla ovat kolumbialainen yhteiskunnallinen yritys Conceptos Plasticos ja Unicef. Niiden mukaan jätemuovista valmistetut tiilet ovat paloturvallisia, vedenkestäviä, halvempia ja kevyempiä kuin perinteiset rakennusmateriaalit ja ne kestävät satoja vuosia.

Tiilistä on tarkoitus rakentaa koulutiloja 25 000 lapselle seuraavan kahden vuoden aikana. Unicefin mukaan Norsunluurannikolla tarvittaisiin 15 000 uutta luokkatilaa.

”Joko niitä ei ole ollenkaan tai ne ovat liian täynnä. Joillain köyhillä alueilla lapsilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua opetukseen alle sadan hengen ryhmässä”, sanoo Unicefin edustaja Aboubacar Kampo järjestön tiedotteessa.

Muovijäte on iso ongelma monissa köyhissä maissa, niin myös Norsunluurannikolla. Pelkästään maan suurimmassa kaupungissa Abidjanissa tuotetaan joka päivä yli 280 tonnia muovijätettä. Tästä vain viisi prosenttia kierrätetään.

Muovisaaste heikentää hygieniatasoa köyhillä alueilla ja lisää malaria-, ripuli- ja keuhkokuumetartuntoja, jotka ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä Norsunluurannikolla.

Lapsia rakennustiiliä kädessään
Koululaisia uuden muovitiilistä rakennetun luokkahuoneen edessä Sakassoussa Norsunluurannikolla. (Kuva: Frank Dejongh / UNICEF)

Tehdas aikoo käyttää tiilien valmistamiseen 9600 tonnia Abidjanista ja sen ympäristöstä kerättyä muovijätettä vuodessa. Samalla se tarjoaa töitä slummeissa asuville naisille, jotka keräävät ja lajittelevat jätemuovin.

”Projektin hyöty on kolmitahoinen: enemmän luokkahuoneita Norsunluurannikon lapsille, vähemmän muovijätettä ympäristöön ja lisätuloja heikoimmassa asemassa oleville perheille”, Unicefin toiminnanjohtaja Henrietta Fore sanoo.

Tavoitteena on laajentaa projektia myöhemmin myös muihin lähialueen maihin. Maailman koulua käymättömistä alakouluikäisistä lapsista kolmasosa asuu Länsi- ja Keski-Afrikassa.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutusköyhyyslapsetterveysympäristösaastuminen Norsunluurannikko

Lue myös

Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä