Uutiset Ihmiskauppa

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.
Beirutissa elokuussa 2020 tapahtunut räjähdys on vaikeuttanut myös Libanonin siirtotyöläisten asemaa. (Kuva: World Scouting / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”Tarvitsen apua, juuri nyt en pysty kävelemään kunnolla”, nuori nigerialainen nainen Nkiru Obasi vetoaa sairaalavuoteeltaan nettiin lataamallaan videolla. Obasi on ihmiskaupan uhri.

Obasi loukkaantui Beirutin elokuun räjähdyksessä, joka tappoi 190 ihmistä, vammautti 6 500 ja raunioitti melkein puoli kaupunkia. Obasia eivät kuitenkaan pidättele Libanonissa hänen vammansa vaan kafalaksi kutsuttu siirtolaislakien järjestelmä.

Hän on yksi tuhansista nuorista nigerialaisnaisista, joita ihmiskauppiaat ovat kuljettaneet Libanoniin luvaten parempaa elämää. Lagosilainen sanomalehti The Telegraph siteeraa Nigerian Libanonin suurlähetystön nimetöntä lähdettä, joka kertoi ihmiskauppiaiden tuoneen maahan viime vuonna 4 541 nigerialaista naista.

Diasporassa elävien nigerialaisten järjestön puheenjohtaja Abike Dabiri-Erewa on kuvannut nigerialaisnaisten ihmiskauppaa epidemiaksi.

Nykyaikaista orjuutta

Nkiru Obasi yritti räjähdyksen jälkeen palata Nigeriaan, mutta hänet ja neljä muuta naista pysäytettiin lentokentällä. Pysäyttämisen syy oli kafala-järjestelmä.

Libanonissa ja muualla Lähi-idässä laajalti harjoitettu kafala kieltää siirtotyöläistä palaamasta kotimaahansa ilman työnantajan lupaa.

”Libanonin rajoittava ja hyväksikäyttöön kannustava kafala-järjestelmä vangitsee kymmeniätuhansia kotiapulaisina työskenteleviä siirtolaisia potentiaalisesti haitallisiin tilanteisiin. Työnantajalla on valta määritellä heidän juridinen asemansa, mikä mahdollistaa hyväksikäytön, joka pahimmillaan on nykyaikaista orjuutta”, Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub sanoo.

Kafala-järjestelmä toimii rinnan kaupattuja naisia orjuuttavan järjestelmän kanssa. Huhtikuussa libanonilainen mies postasi Facebook-ryhmään Ostetaan ja myydään Libanonissa mainoksen seuraavalla arabiankielisellä tekstillä:

”Myytävänä kotiapulainen Nigeriasta uusilla laillisilla asiakirjoilla, hän on 30-vuotias, hyvin aktiivinen ja hyvin puhdas”. Myyntihinta oli tuhat dollaria.

Nigeriassa noussut häly pakotti Libanonin viranomaiset pelastamaan naisen ja pidättämään Facebook-mainoksesta vastuussa olevan miehen. Libanonin työministeriö ilmoitti, että miestä tullaan syyttämään ihmiskaupasta.

Monet Lähi-itään kaupatut nigerialaiset naiset ovat kertoneet, että heidät on myyty orjiksi. Totuus on saattanut valjeta vasta, kun orja on halunnut palata kotimaahansa.

80 000 orjaa

Vaikka Eurooppa onkin parempaa elämää ulkomailta etsivien nigerialaisten pääkohde, Lähi-itä on monelle houkutteleva vaihtoehto. Matka Eurooppaan on pitkä, epävarma ja vaarallinen, kun taas Lähi-itään inhimillinen kauppatavara kulkee lentokoneilla, taskussa viisumi ja lupaus hyvästä työpaikasta.

”Lähi-itään kaupatut nigerialaisnaiset päätyvät lähes aina pakkotyöhön ja seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi”, Nigerian ihmiskaupan vastaisen viraston Lagosin komentaja Daniel Atokolo toteaa.

Nigerian edustajainhuoneen diaspora-asioiden komitean puheenjohtaja Tolulope Akande-Sadipe kertoo, että 80 000 nigerialaista naista on seksiorjina ja pakkotyössä Lähi-idässä, varsinkin Libanonissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Omanissa.

Libanonin Nigerian suurlähettiläs Houssam Diab vakuuttaa, että lähetystö avustaa Nigeriaa naiskaupan lopettamisessa. ”Työviisumien myöntäminen nigerialaisille on toistaiseksi lopetettu. Libanonin työministeriö työstää keinoja, joilla kotiapulaiset voivat tulla Libanoniin laillisesti ja vailla epäinhimillisen kohtelun pelkoa.”

Nigerialaisten ihmiskaupan vastustajien mielestä Nigerian pitäisi tehdä enemmän ihmiskauppiaiden suitsimiseksi. Ennen muuta kotimaan oloja pitäisi parantaa, jotta nigerialaiset lakkaisivat epätoivoisesti etsimästä parempaa elämää ulkomailta.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvopolitiikkalaki Nigeria Suomen IPS

Lue myös

MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi