Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Nicaragua torjuu siirtolaisia kovin ottein

Nicaragua on kiristänyt rajavalvontaa ja jopa kieltänyt kansalaisiltaan läpikulkumatkalla olevien auttamisen. Arvostelijat kummeksuvat maan politiikkaa, koska yli kymmenesosa sen omastakin väestöstä asuu ulkomailla.
Katunäkymä ja ihmisiä Nicaraguassa
Nicaragua kuuluu läntisen pallonpuoliskon köyhimpiin maihin, ja sen asukkaista 11 prosenttia on siirtolaisina ulkomailla. (Kuva: José Adán Silva / IPS)

(IPS) -- Nicaragua on onnistunut vähentämään rikollisuutta kiristämällä rajavalvontaa. Samalla se on pahentanut niiden siirtolaisten ahdinkoa, jotka pyrkivät Keski-Amerikan kautta Yhdysvaltoihin. Heitä tulee kaikista maanosista.

Arvostelijat kummeksuvat Nicaraguan politiikkaa, koska yli kymmenesosa maan omasta 6,3-miljoonaisesta väestöstä asuu ulkomailla.

Nykylinja juontuu syksyn 2015 kriisistä. Joukoittain kuubalaisia pyrki silloin Ecuadorin ja Keski-Amerikan kautta Yhdysvaltoihin, joka oli uhannut lopettaa heidän erikoiskohtelunsa. Nicaragua kieltäytyi päästämästä maahan Costa Rican rajalla odottaneita 3 000:ta kuubalaista.

Rajanylitystä estämään lähetettiin armeijan, poliisin ja rajavartioston joukkoja. Presidentti Daniel Ortegan johtama Nicaraguan vasemmistohallitus käyttää uudesta politiikasta nimeä ”tukimuuri” ja sanoo torjuvansa sillä turvallisuusuhkia, kuten huumekauppaa, terrorismia ja ihmisten salakuljetusta sekä kauppaa.

Vähemmän henkirikoksia

Nicaragua torjuu etelärajaltaan Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Karibialta tulevia siirtolaisia. Turvallisuuskonsultti Roberto Orozco sanoo, että toiminta hyödyttää alueen tärkeintä läpikulkumaata Meksikoa ja Yhdysvaltoja, joka on Nicaraguan merkittävin kauppakumppani ja avunantaja.

Orozcon mukaan ”muurin” tehokkuudesta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, koska valtio ei julkista sitä koskevaa tietoa. Ainoa numerotieto kuultiin asevoimia komentavan kenraali Julio César Avilésin puheessa syyskuussa 2017.

”Laittoman siirtolaisuuden vastaisessa taistelussa on pidätetty 4 579 henkilöä, joista valtaosa oli tullut Afrikan ja Lähi-idän maista ja pyrki Yhdysvaltoihin”, kenraali sanoi.

Kova linja on parantanut turvallisuutta Nicaraguassa, Managuan American Collegen oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Ricardo de León Borge myöntää. Maassa tapahtui viime vuonna henkirikoksia vain seitsemän sataatuhatta asukasta kohti, mikä on Keski-Amerikan alhaisin ja Nicaraguan paras luku 15 vuoteen.

Ihmisoikeudet heikoilla

Ihmisoikeuksien näkökulmasta tilanne on huono. Nicaragua on kriminalisoinut paperittoman siirtolaisuuden ja vaikeuttanut läpikulkua yrittävien asemaa, maan valtiollisen ihmisoikeuskeskuksen juristi Gonzalo Carrión sanoo.

Hänen mukaansa ihmisoikeuksia poljettiin, kun tuhansia kuubalaisia ja afrikkalaisia karkotettiin vuoden 2015 lopulla. Seuraavana vuonna 12 rajaviranomaisia vältellyttä afrikkalaista hukkui Nicaraguajärveen.

Kamerunissa syntynyt ja Belgiassa asuva Marie Frinwie Atanga tuli viime joulukuussa Nicaraguaan hakemaan 20-vuotiaan poikansa ruumista. Poika kuoli, kun paperittomia Costa Ricasta Hondurasiin rahdanneet ihmissalakuljettajat eli ”kojootit” joutuivat yhteenottoon rajavartioiden kanssa.

Äiti on yhä pidätettynä ja häntä syytetään kuulumisesta kansainväliseen ihmiskauppaverkostoon, mistä voi seurata 12 vuotta vankeutta. Carrión pitää tilannetta barbaarisena ja moraalittomana.

Nicaragua on kieltänyt kansalaisiltaan läpikulkumatkalla olevien auttamisen. Rangaistus uhkaa, jos antaa vettä, ruokaa tai vaatteita kojoottien hylkäämille siirtolaisille.

YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan 40 000 nicaragualaista lähtee maasta vuosittain. Noin 800 000 nicaragualaista elää Yhdysvalloissa, Costa Ricassa, Panamassa ja Espanjassa. Heiltä odotetaan tänä vuonna yli miljardin euron rahalähetyksiä kotimaahan, jonka asukkaista 30 prosenttia elää köyhyydessä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuuspolitiikka Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Senegalilainen räppäri Matar Khoudia Ndiaye studiossa mikrofonien takana

Yhteisöradio varoittaa siirtolaisuuden vaaroista Senegalissa – ”Menestyminen on yhä mahdollista, vaikka pysyy kotona”

Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.
Alakouluikäisiä syyrialaislapsia luokassa

UNHCR: Neljä miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua

Miljoonat pakolaislapset eivät pääse kouluun. Määrä on noussut puolella miljoonalla vain yhden vuoden aikana, selviää YK:n pakolaisjärjestön raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.