Uutiset

Näkökulma: Kohteena Teheran

Maat, jotka ovat täysin eristyksissä muusta maailmasta, ovat juuri niitä, jotka kehittävät ydinaseita, kirjoittaa Tarja Cronberg.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Ydin-lehden numerossa 4/2012. Tilaa lehti täältä.

Olin johtamassa parlamentin Iran-valiokunnan matkaa maahan lokakuun lopussa. Kaikki oli valmista. Iran-valtuuskunta, jonka puheenjohtaja olen, oli päättänyt lähteä. Parlamentin lupa oli vahvistettu viikkoa ennen matkaa. Iran oli myöntänyt viisumit. Keskustelisimme Iranin parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tapaisimme vähemmistöjen ja naisten edustajia, YK:n edustajia sekä maidemme suurlähettiläitä.

Päivää ennen lähtöä parlamentin puheenjohtajakokous päätti antaa vuosittaisen Saharov-sananvapauspalkinnon kahdelle iranilaiselle, ihmisoikeusjuristi Nasrin Soutodehille ja elokuvaohjaaja Jafar Panahille. Soutodeh kärsii vankeusrangaistusta, Panahi ei saa poistua maasta.

Tavoitteemme oli saada Teheranissa lupa tavata heitä henkilökohtaisesti ja ojentaa kutsu palkinnonjakotilaisuuteen. Nyt kuitenkin puheenjohtajakokous päätti, että tapaamisen järjestyminen olisi ennakkoehto, muuten matka olisi peruttava.

Meillä oli vajaat 24 tuntia aikaa saada Iranista vahvistus, ja maassa oli vielä juhlapyhä. Iranin suurlähettiläs soitti lauantai-aamuna, ettei viime hetkellä esitettyä ennakkoehtoa voida toteuttaa. Ilmoitin, että matka perutaan.

Jo viikkoja ennen olivat monet tahot lähettäneet sähköpostia ja vaatineet matkan perumista. USA:n ja Israelin virallinen kanta on, että Iran pitää eristää ennen kaikkea Iranin ydinohjelman lopettamiseksi. Monet ihmisoikeusrikkomusten ulkomailla asuvat uhrit ovat samaa mieltä. Konservatiivinen siipi parlamentissa on tätä mieltä. Viestinä oli, että jos lähdemme, annamme tukemme ihmisoikeusrikoksille.

Ymmärrän tämän näkemyksen, ja kunnioitan sitä. On kuitenkin niin, että juuri eristäminen voi johtaa vielä suurempiin ihmisoikeusrikoksiin. Kukaan ei kritisoi paikan päällä, ulkomaiden kritiikki ei saavuta iranilaisia. Tässä vuoropuhelu on kuitenkin voimakkaampi ase.

Vuoropuhelun merkityksestä Myanmar on hyvä esimerkki. Pari vuotta sitten YK:n alivaltiosihteeri aloitti dialogin maan kanssa. Tulokset ovat näkyvissä. Maassa on luvattu reformeja, vähemmistöjä on luvattu suojella. Nobel-palkittu Aung San Suu Kyi on parlamentin jäsen. Vuoropuhelu toimi eristämistä tehokkaammin.

Maat, jotka ovat täysin eristyksissä muusta maailmasta, ovat juuri niitä, jotka kehittävät ydinaseita. Libya luopui ydinaseohjelmastaan, kun maalle luvattiin yhteistyötä. Viisi vuotta ydinohjelman lopettamisen jälkeen tapahtui vallanvaihto. Jos Libyan eristystä ei olisi purettu, maalla olisi nyt ehkä ydinase ja Gaddafi saattaisi olla vallassa.

Yhdysvaltain vaaleilla on Iranin suhteidenkin kannalta iso merkitys. Iranin vallanpitäjät kommentoivat Obaman voiton selvittyä, että neuvottelut maiden välillä olisivat mahdollisia. Obaman jatkokautta pidettiin myös yleisemmin Iranissa hyvänä merkkinä. Luottamuksen rakentaminen, mikäli se onnistuisi, on hidas prosessi. Obaman liikkumatilaa kaventaa kongressi, joka hyväksyy sanktiot. Myös niiden muuttaminen vaatii lakikäsittelyä.

Yksi tärkeä näytönpaikka rauhan rakentamisessa Lähi-itään olisi Helsinkiin suunniteltu Lähi-idän ydinaseetonta vyöhykettä käsittelevä YK- kokous. Kokouksen toteutuminen on edelleen epävarmaa, ellei peräti epätodennäköistä. Iran on kuitenkin ilmoittanut, että se voisi osallistua. Se on jo yksi askel.

Jos neuvottelupöytään saataisiin Iranin lisäksi Israel, voisi keskustelu merkitä tärkeää askelta lännen suhteissa Iraniin. Jos kokous onnistuisi ydinaseettoman Lähi-idän edistämisessä, olisi se yksi keskeisimmistä ulkopoliittisista saavutuksistamme Suomessa pitkään aikaan. Edellisen kerran keskustelua on käyty vakavasti muutama vuosikymmen sitten.

Prosessin uusi alku olisi omiaan myös hoitamaan niitä haavoja, jotka Suomen ulkopolitiikka kärsi YK:n turvallisuusneuvostoäänestyksessä. Keskustelu Iranin kanssa ydinaseettomasta vyöhykkeestä voisi luoda luottamusta myös ydinohjelmasta käytäviin neuvotteluihin.

AseistariisuntaIranin ydinenergiakriisiRauhanvälitys- ja prosessit geopolitiikkaaseet & armeijaydinaseetYK Iran SadankomiteaYdin-lehti

Lue myös

Haarukan piikkejä

Kansainväliset vapaaehtoiset jakavat hävikkiruokaa tarvitseville Helsingissä

Vapaaehtoiset jakavat kasvisruokaa kuudessa paikassa Helsingissä. Tarkoituksena on kertoa köyhyyden, eriarvoisuuden ja asevarustelun yhteyksistä.
Tappajarobottikampanjan osallistujia ja robotti vuonna 2013

Valtiot keskustelevat taas tappajaroboteista – ”hallituksilta loppuu aika”

22 maata vaatii kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi niin sanotut tappajarobotit. Asiasta keskustellaan tällä viikolla YK-kokouksessa Genevessä. Järjestöt pelkäävät, että pian on liian myöhäistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.