Uutiset Tasa-arvo

Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista

Maria Väkiparta haastatteli Somalimaassa nuoria miehiä, jotka vastustivat sukuelinten silpomista, mutta näkivät miesten valta-aseman silti luonnollisena. Jotta ilmiöön voitaisiin puuttua, silpomisen vastaisessa työssä on edistettävä arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille, hän sanoo.
Tyttö hämärässä rakennuksessa sivuprofiilikuvassa
98 prosenttia Somalimaan tytöistä joutuu kokemaan silpomisen. (Kuva: Nyasha Kadandara / Solidaarisuus)

Naisten sukuelinten silpominen on Somalimaassa arkipäivää. Lähes kaikki naiset ovat kokeneet 7–9-vuotiaina silpomisen, jossa ulkoiset sukuelimet leikataan pois ja jäljelle jäävä kudos ommellaan kiinni aina hääyöhön asti.

Hengenvaarallinen toimenpide on edelleen tabu etenkin maaseudulla, mutta väitöstutkija Maria Väkiparta yllättyi siitä, miten avoimesti asiaan suhtauduttiin maan pääkaupungissa Hargeisassa.

”Kun kerroin kysyjille tulleeni tekemään tutkimusta silpomisesta, jokainen innostui. He alkoivat kertoa omia näkemyksiään ja jakaa tietoa parhaista tavoista lopettaa perinne. Syrjäkylillä tilanne olisi varmaankin ollut erilainen”, hän kertoo.

Väkiparta tutki sitä, miten Somalimaan nuoret miehet näkevät naisten sukuelinten silpomisen ja ylipäätään naisten oikeudet. Väitöskirja tarkastettiin viime joulukuussa Helsingin yliopistossa.

Tulos on ainakin maallikolle yllättävä: nuoret miehet vastustivat etenkin silpomisen vakavinta muotoa, mutta eivät kyseenalaistaneet sen taustalla olevia tekijöitä, kuten sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vaan pikemminkin pönkittivät sitä puheessaan.

Siksi silpomisen vastaisessa työssä pitäisi Väkiparran mukaan keskittyä nykyistä enemmän juurisyiden kitkemiseen.

”Epätasa-arvo ruokkii silpomisen jatkumista. Niin kauan kuin päättävissä asemissa on vain miehiä, miehillä on yksinoikeus tulkita pyhiä tekstejä, ja naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia avioliitosta, on vaikea nähdä mitään suurempaa muutosta.”

Nuorilla miehillä on valtaa

Väkiparta työskentelee tasa-arvoasiantuntijana Solidaarisuus-järjestössä, joka tekee silpomisen vastaista työtä Somalimaassa ja Keniassa.

Hän haastatteli vuonna 2016 15:tä yliopistossa opiskelevaa miestä, jotka olivat osallistuneet silpomisen vastaiseen työhön paikallisen järjestön vapaaehtoisina. Lisäksi mukana oli aineiston vahvistamiseksi neljä naishaastateltavaa ja järjestötyöntekijöitä.

Perinteisesti silpomisen vastaisessa työssä ja tutkimuksessa korostetaan naisten sekä vanhempien miesten, kuten isien ja uskonnollisten johtajien, roolia, mutta Väkiparran mukaan myös nuorten miesten rooli on tärkeä.

”Silpomista tehdään eri kulttuureissa ja yhteisöissä eri syistä, mutta yhteinen nimittäjä on tytön seksuaalisuuden kontrolloiminen ja naimisiin pääsyn varmistaminen. Jos nuorten miesten mielipiteet muuttuvat laajemmin siihen suuntaan, että he eivät halua silpomisen kokenutta vaimoa, siinä on suuri muutoksen mahdollisuus”, hän perustelee.

Vastustajatkin pönkittävät omaa valta-asemaansa

Silpomista harjoitetaan arvioiden mukaan noin 30:ssä Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maassa, ja sen on kokenut yli 200 miljoonaa naista. Toimenpide voi johtaa esimerkiksi infektioihin, synnytyskomplikaatioihin ja jopa kuolemaan.

Länsimaiset järjestöt painottivat aluksi silpomisen ehkäisytyössä etenkin terveysvaikutuksia, mutta viime vuosina se on alettu nähdä nimenomaan tasa-arvo-ongelmana ja naisiin kohdistuvana ihmisoikeusloukkauksena.

Esimerkiksi Somalimaassa naisia ei ole juurikaan yhteiskunnallisilla johtopaikoilla ja heidän tärkeimmäksi mahdollisuudekseen elättää itsensä nähdään avioliitto. Avioliitto edellyttää neitsyyttä, ja silpomalla tyttö varmistetaan siveys ja samalla avioitumismahdollisuudet.

Nainen tietokoneruudun vieressä
Maria Väkiparta kävi keräämässä kyläläisten näkemyksiä sukuelinten silpomisesta tammikuussa 2020 Somalimaassa. Väitöskirjan aineiston hän keräsi vuonna 2016. (Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi / Solidaarisuus)

Väkiparran haastattelemat nuoret miehet eivät kuitenkaan nähneet silpomista tasa-arvokysymyksenä. He vastustivat sitä, koska se aiheuttaa terveysongelmia.

Voisi ajatella, että on yhdentekevää, mistä syystä silpomista vastustetaan – kunhan sitä vain vastustetaan. Väkiparran mukaan näin ei kuitenkaan ole. Jos keskitytään terveysongelmiin eikä epätasa-arvoon, ilmiön taustasyyt jäävät ratkaisematta.

Väkiparran haastattelemat nuoret miehetkin tulivat oikeastaan perustelleeksi omaa valta-asemaansa sivuuttaessaan sukupuolten epätasa-arvon perusteluissaan.

”He ajattelivat, että heidän miehisenä velvollisuutenaan on johtaa silpomisen vastaista kansallista taistelua ja tehdä myös henkilökohtaisella vastuullinen valinta ja valita silpomaton vaimo. He eivät kuitenkaan kyseenalaistaneet sitä, että valinta on heidän eivätkä myöskään asetelmaa, jossa nainen on riippuvainen avioliitosta toimeentulonsa ja sosiaalisen statuksensa vuoksi”, Väkiparta selittää.

Toinen ongelma terveyssyiden korostamisessa on myös se, että se voi kannustaa ihmisiä siirtymään silpomisen vähemmän vaarallisiin muotoihin, vaikka nekin rikkovat naisten oikeutta keholliseen koskemattomuuteen.

Harmiton ”nipsaisu”

Tärkeä tekijä silpomisen taustalla on Somalimaassa myös uskonto. Monissa muissa syvästi islamilaisissa maissa naisia ei silvota. Somalimaassa vaikutusvaltaiset uskonnolliset johtajat tulkitsevat pyhiä tekstejä kuitenkin niin, että silpomisen lievempi muoto, sunnah, jossa vain klitoris leikataan, on suotava, joskaan ei pakollinen toimenpide.

Niinpä Väkiparran haastattelemat nuoret miehetkin vastustivat vain silpomisen vakavinta, faraonista, muotoa mutta eivät sunnah-silpomista.

”Jopa naiset, jotka itsekin olivat läpikäyneet silpomisen, puhuivat sunnah-silpomisesta harmittomana ’nipsaisuna’. Naisena sitä oli karua kuunnella”, Väkiparta kertoo.

Hän korostaa, että uskonnollisten tulkintojenkin taustalla on lopulta epätasa-arvo.

”Niin kauan kuin miehillä on uskonnollisina ja poliittisina johtajina yksinoikeus pohtia, missä määrin naisen sukuelimiä voi silpoa, tulkinnat tuskin muuttuvat”, hän huomauttaa.

Muutoksen tuulia

Vaikka silpominen on Somalimaassa syvään juurtunut käytäntö, etenkin sen yleisin ja jyrkin muoto on vähenemässä tai ainakin siihen suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin.

Maan uskonnolliset johtajat antoivat vuonna 2018 fatwan, jossa he tuomitsivat faraonisen silpomisen mutta eivät sunnah-silpomista.

Maassa valmistellaan myös silpomisen vastaista lakia, mutta poliitikot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitkä silpomisen muodot kielletään.

Myös useimmat paikalliset silpomisen vastaiset järjestöt ovat ryhtyneet vaatimaan nollatoleranssia silpomiselle. Osa kuitenkin sallisi sunnah-silpomisen, koska ei usko, että nollatoleranssi toimisi syrjäseuduilla.

Yhteisiä arvoja löytyy

Länsimaisille järjestöille tilanne on vaikea, sillä ne joutuvat tasapainoilemaan nollatoleranssia edellyttävien ihmisoikeusperiaatteiden ja paikallisten olosuhteiden välillä.

Miten silpomista sitten voi ehkäistä? Väkiparta muistuttaa, että vaikka ihmisoikeudet ovat tärkeä lähtökohta työlle, länsimaissa on muistettava, että ne ovat ideologinen järjestelmä, jota kohdemaassa ei välttämättä oteta avosylin vastaan.

Hänen mielestään silpomisen vastaisessa työssä tärkeintä on tunnistaa juuri kyseisen yhteisön syyt silpomiseen ja lähteä purkamaan auki niitä.

Somalimaan tapauksessa on pyrittävä vaikuttamaan uskonnollisiin tulkintoihin, mutta esimerkiksi kristityn kisii-yhteisön parissa Keniassa, jossa Solidaarisuus myös työskentelee, silpominen on enemmän aikuistumisriitti.

”Parasta aikaa kehitämme siellä vaihtoehtoista rituaalia siihen, että tytöistä tulee naisia”, Väkiparta kertoo.

Olennaista hänen mukaansa on, että ehkäisytyössä yritetään löytää arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille. Tällainen arvo on esimerkiksi vanhempien halu varmistaa lapsilleen paras mahdollinen tulevaisuus.

Vaikka silpomista harjoitetaan vain pienessä osassa maailmaa, Väkiparta muistuttaa, että naisten pidättäytyminen ja naisten seksuaalisuuden kontrolloiminen ovat valitettavasti yhteinen arvo kaikkialla maailmassa. Kontrolloimisen tavat vain vaihtelevat.

”Ei siitä ole kauaa, kun Suomessakaan naiset eivät saaneet mennä baariin ilman miesseuraa. Naisia myös syyllistetään yhä seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta.”

Maria Väkiparran sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja  Young Men Against Female Genital Mutilation/Cutting in Somaliland – Discursively Negotiating Violence, Gender Norms And Gender Order tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2019.

Tasa-arvo genderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvouskontokulttuuripolitiikka Somalimaa Solidaarisuus

Lue myös

Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään

Etenkin Suomessa syntyneille ja kasvaneille somalitaustaisille miehille tyttöjen sukuelinten silpominen on vieras tapa, käy ilmi Ihmisoikeusliiton uudesta selvityksestä. Myös Suomen somalialaisten liiton varapuheenjohtajan Abdulrahman Abdi Ragen mukaan yleinen mielipide on nykyisin vahvasti silpomista vastaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”