Uutiset Tasa-arvo

Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista

Maria Väkiparta haastatteli Somalimaassa nuoria miehiä, jotka vastustivat sukuelinten silpomista, mutta näkivät miesten valta-aseman silti luonnollisena. Jotta ilmiöön voitaisiin puuttua, silpomisen vastaisessa työssä on edistettävä arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille, hän sanoo.
Tyttö hämärässä rakennuksessa sivuprofiilikuvassa
98 prosenttia Somalimaan tytöistä joutuu kokemaan silpomisen. (Kuva: Nyasha Kadandara / Solidaarisuus)

Naisten sukuelinten silpominen on Somalimaassa arkipäivää. Lähes kaikki naiset ovat kokeneet 7–9-vuotiaina silpomisen, jossa ulkoiset sukuelimet leikataan pois ja jäljelle jäävä kudos ommellaan kiinni aina hääyöhön asti.

Hengenvaarallinen toimenpide on edelleen tabu etenkin maaseudulla, mutta väitöstutkija Maria Väkiparta yllättyi siitä, miten avoimesti asiaan suhtauduttiin maan pääkaupungissa Hargeisassa.

”Kun kerroin kysyjille tulleeni tekemään tutkimusta silpomisesta, jokainen innostui. He alkoivat kertoa omia näkemyksiään ja jakaa tietoa parhaista tavoista lopettaa perinne. Syrjäkylillä tilanne olisi varmaankin ollut erilainen”, hän kertoo.

Väkiparta tutki sitä, miten Somalimaan nuoret miehet näkevät naisten sukuelinten silpomisen ja ylipäätään naisten oikeudet. Väitöskirja tarkastettiin viime joulukuussa Helsingin yliopistossa.

Tulos on ainakin maallikolle yllättävä: nuoret miehet vastustivat etenkin silpomisen vakavinta muotoa, mutta eivät kyseenalaistaneet sen taustalla olevia tekijöitä, kuten sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vaan pikemminkin pönkittivät sitä puheessaan.

Siksi silpomisen vastaisessa työssä pitäisi Väkiparran mukaan keskittyä nykyistä enemmän juurisyiden kitkemiseen.

”Epätasa-arvo ruokkii silpomisen jatkumista. Niin kauan kuin päättävissä asemissa on vain miehiä, miehillä on yksinoikeus tulkita pyhiä tekstejä, ja naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia avioliitosta, on vaikea nähdä mitään suurempaa muutosta.”

Nuorilla miehillä on valtaa

Väkiparta työskentelee tasa-arvoasiantuntijana Solidaarisuus-järjestössä, joka tekee silpomisen vastaista työtä Somalimaassa ja Keniassa.

Hän haastatteli vuonna 2016 15:tä yliopistossa opiskelevaa miestä, jotka olivat osallistuneet silpomisen vastaiseen työhön paikallisen järjestön vapaaehtoisina. Lisäksi mukana oli aineiston vahvistamiseksi neljä naishaastateltavaa ja järjestötyöntekijöitä.

Perinteisesti silpomisen vastaisessa työssä ja tutkimuksessa korostetaan naisten sekä vanhempien miesten, kuten isien ja uskonnollisten johtajien, roolia, mutta Väkiparran mukaan myös nuorten miesten rooli on tärkeä.

”Silpomista tehdään eri kulttuureissa ja yhteisöissä eri syistä, mutta yhteinen nimittäjä on tytön seksuaalisuuden kontrolloiminen ja naimisiin pääsyn varmistaminen. Jos nuorten miesten mielipiteet muuttuvat laajemmin siihen suuntaan, että he eivät halua silpomisen kokenutta vaimoa, siinä on suuri muutoksen mahdollisuus”, hän perustelee.

Vastustajatkin pönkittävät omaa valta-asemaansa

Silpomista harjoitetaan arvioiden mukaan noin 30:ssä Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maassa, ja sen on kokenut yli 200 miljoonaa naista. Toimenpide voi johtaa esimerkiksi infektioihin, synnytyskomplikaatioihin ja jopa kuolemaan.

Länsimaiset järjestöt painottivat aluksi silpomisen ehkäisytyössä etenkin terveysvaikutuksia, mutta viime vuosina se on alettu nähdä nimenomaan tasa-arvo-ongelmana ja naisiin kohdistuvana ihmisoikeusloukkauksena.

Esimerkiksi Somalimaassa naisia ei ole juurikaan yhteiskunnallisilla johtopaikoilla ja heidän tärkeimmäksi mahdollisuudekseen elättää itsensä nähdään avioliitto. Avioliitto edellyttää neitsyyttä, ja silpomalla tyttö varmistetaan siveys ja samalla avioitumismahdollisuudet.

Nainen tietokoneruudun vieressä
Maria Väkiparta kävi keräämässä kyläläisten näkemyksiä sukuelinten silpomisesta tammikuussa 2020 Somalimaassa. Väitöskirjan aineiston hän keräsi vuonna 2016. (Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi / Solidaarisuus)

Väkiparran haastattelemat nuoret miehet eivät kuitenkaan nähneet silpomista tasa-arvokysymyksenä. He vastustivat sitä, koska se aiheuttaa terveysongelmia.

Voisi ajatella, että on yhdentekevää, mistä syystä silpomista vastustetaan – kunhan sitä vain vastustetaan. Väkiparran mukaan näin ei kuitenkaan ole. Jos keskitytään terveysongelmiin eikä epätasa-arvoon, ilmiön taustasyyt jäävät ratkaisematta.

Väkiparran haastattelemat nuoret miehetkin tulivat oikeastaan perustelleeksi omaa valta-asemaansa sivuuttaessaan sukupuolten epätasa-arvon perusteluissaan.

”He ajattelivat, että heidän miehisenä velvollisuutenaan on johtaa silpomisen vastaista kansallista taistelua ja tehdä myös henkilökohtaisella vastuullinen valinta ja valita silpomaton vaimo. He eivät kuitenkaan kyseenalaistaneet sitä, että valinta on heidän eivätkä myöskään asetelmaa, jossa nainen on riippuvainen avioliitosta toimeentulonsa ja sosiaalisen statuksensa vuoksi”, Väkiparta selittää.

Toinen ongelma terveyssyiden korostamisessa on myös se, että se voi kannustaa ihmisiä siirtymään silpomisen vähemmän vaarallisiin muotoihin, vaikka nekin rikkovat naisten oikeutta keholliseen koskemattomuuteen.

Harmiton ”nipsaisu”

Tärkeä tekijä silpomisen taustalla on Somalimaassa myös uskonto. Monissa muissa syvästi islamilaisissa maissa naisia ei silvota. Somalimaassa vaikutusvaltaiset uskonnolliset johtajat tulkitsevat pyhiä tekstejä kuitenkin niin, että silpomisen lievempi muoto, sunnah, jossa vain klitoris leikataan, on suotava, joskaan ei pakollinen toimenpide.

Niinpä Väkiparran haastattelemat nuoret miehetkin vastustivat vain silpomisen vakavinta, faraonista, muotoa mutta eivät sunnah-silpomista.

”Jopa naiset, jotka itsekin olivat läpikäyneet silpomisen, puhuivat sunnah-silpomisesta harmittomana ’nipsaisuna’. Naisena sitä oli karua kuunnella”, Väkiparta kertoo.

Hän korostaa, että uskonnollisten tulkintojenkin taustalla on lopulta epätasa-arvo.

”Niin kauan kuin miehillä on uskonnollisina ja poliittisina johtajina yksinoikeus pohtia, missä määrin naisen sukuelimiä voi silpoa, tulkinnat tuskin muuttuvat”, hän huomauttaa.

Muutoksen tuulia

Vaikka silpominen on Somalimaassa syvään juurtunut käytäntö, etenkin sen yleisin ja jyrkin muoto on vähenemässä tai ainakin siihen suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin.

Maan uskonnolliset johtajat antoivat vuonna 2018 fatwan, jossa he tuomitsivat faraonisen silpomisen mutta eivät sunnah-silpomista.

Maassa valmistellaan myös silpomisen vastaista lakia, mutta poliitikot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitkä silpomisen muodot kielletään.

Myös useimmat paikalliset silpomisen vastaiset järjestöt ovat ryhtyneet vaatimaan nollatoleranssia silpomiselle. Osa kuitenkin sallisi sunnah-silpomisen, koska ei usko, että nollatoleranssi toimisi syrjäseuduilla.

Yhteisiä arvoja löytyy

Länsimaisille järjestöille tilanne on vaikea, sillä ne joutuvat tasapainoilemaan nollatoleranssia edellyttävien ihmisoikeusperiaatteiden ja paikallisten olosuhteiden välillä.

Miten silpomista sitten voi ehkäistä? Väkiparta muistuttaa, että vaikka ihmisoikeudet ovat tärkeä lähtökohta työlle, länsimaissa on muistettava, että ne ovat ideologinen järjestelmä, jota kohdemaassa ei välttämättä oteta avosylin vastaan.

Hänen mielestään silpomisen vastaisessa työssä tärkeintä on tunnistaa juuri kyseisen yhteisön syyt silpomiseen ja lähteä purkamaan auki niitä.

Somalimaan tapauksessa on pyrittävä vaikuttamaan uskonnollisiin tulkintoihin, mutta esimerkiksi kristityn kisii-yhteisön parissa Keniassa, jossa Solidaarisuus myös työskentelee, silpominen on enemmän aikuistumisriitti.

”Parasta aikaa kehitämme siellä vaihtoehtoista rituaalia siihen, että tytöistä tulee naisia”, Väkiparta kertoo.

Olennaista hänen mukaansa on, että ehkäisytyössä yritetään löytää arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille. Tällainen arvo on esimerkiksi vanhempien halu varmistaa lapsilleen paras mahdollinen tulevaisuus.

Vaikka silpomista harjoitetaan vain pienessä osassa maailmaa, Väkiparta muistuttaa, että naisten pidättäytyminen ja naisten seksuaalisuuden kontrolloiminen ovat valitettavasti yhteinen arvo kaikkialla maailmassa. Kontrolloimisen tavat vain vaihtelevat.

”Ei siitä ole kauaa, kun Suomessakaan naiset eivät saaneet mennä baariin ilman miesseuraa. Naisia myös syyllistetään yhä seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta.”

Maria Väkiparran sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja  Young Men Against Female Genital Mutilation/Cutting in Somaliland – Discursively Negotiating Violence, Gender Norms And Gender Order tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2019.

Tasa-arvo genderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvouskontokulttuuripolitiikka Somalimaa Solidaarisuus

Lue myös

Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.

Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion

Sudan tunnettiin aiemmin maana, jossa naiset eivät muun muassa saaneet käyttää housuja julkisella paikalla. Nyt maa ottaa tasa-arvoharppauksen, sillä väliaikainen hallitus on kieltämässä tyttöjen sukuelinten silpomisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”