Uutiset Tasa-arvo

Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista

Maria Väkiparta haastatteli Somalimaassa nuoria miehiä, jotka vastustivat sukuelinten silpomista, mutta näkivät miesten valta-aseman silti luonnollisena. Jotta ilmiöön voitaisiin puuttua, silpomisen vastaisessa työssä on edistettävä arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille, hän sanoo.
Tyttö hämärässä rakennuksessa sivuprofiilikuvassa
98 prosenttia Somalimaan tytöistä joutuu kokemaan silpomisen. (Kuva: Nyasha Kadandara / Solidaarisuus)

Naisten sukuelinten silpominen on Somalimaassa arkipäivää. Lähes kaikki naiset ovat kokeneet 7–9-vuotiaina silpomisen, jossa ulkoiset sukuelimet leikataan pois ja jäljelle jäävä kudos ommellaan kiinni aina hääyöhön asti.

Hengenvaarallinen toimenpide on edelleen tabu etenkin maaseudulla, mutta väitöstutkija Maria Väkiparta yllättyi siitä, miten avoimesti asiaan suhtauduttiin maan pääkaupungissa Hargeisassa.

”Kun kerroin kysyjille tulleeni tekemään tutkimusta silpomisesta, jokainen innostui. He alkoivat kertoa omia näkemyksiään ja jakaa tietoa parhaista tavoista lopettaa perinne. Syrjäkylillä tilanne olisi varmaankin ollut erilainen”, hän kertoo.

Väkiparta tutki sitä, miten Somalimaan nuoret miehet näkevät naisten sukuelinten silpomisen ja ylipäätään naisten oikeudet. Väitöskirja tarkastettiin viime joulukuussa Helsingin yliopistossa.

Tulos on ainakin maallikolle yllättävä: nuoret miehet vastustivat etenkin silpomisen vakavinta muotoa, mutta eivät kyseenalaistaneet sen taustalla olevia tekijöitä, kuten sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vaan pikemminkin pönkittivät sitä puheessaan.

Siksi silpomisen vastaisessa työssä pitäisi Väkiparran mukaan keskittyä nykyistä enemmän juurisyiden kitkemiseen.

”Epätasa-arvo ruokkii silpomisen jatkumista. Niin kauan kuin päättävissä asemissa on vain miehiä, miehillä on yksinoikeus tulkita pyhiä tekstejä, ja naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia avioliitosta, on vaikea nähdä mitään suurempaa muutosta.”

Nuorilla miehillä on valtaa

Väkiparta työskentelee tasa-arvoasiantuntijana Solidaarisuus-järjestössä, joka tekee silpomisen vastaista työtä Somalimaassa ja Keniassa.

Hän haastatteli vuonna 2016 15:tä yliopistossa opiskelevaa miestä, jotka olivat osallistuneet silpomisen vastaiseen työhön paikallisen järjestön vapaaehtoisina. Lisäksi mukana oli aineiston vahvistamiseksi neljä naishaastateltavaa ja järjestötyöntekijöitä.

Perinteisesti silpomisen vastaisessa työssä ja tutkimuksessa korostetaan naisten sekä vanhempien miesten, kuten isien ja uskonnollisten johtajien, roolia, mutta Väkiparran mukaan myös nuorten miesten rooli on tärkeä.

”Silpomista tehdään eri kulttuureissa ja yhteisöissä eri syistä, mutta yhteinen nimittäjä on tytön seksuaalisuuden kontrolloiminen ja naimisiin pääsyn varmistaminen. Jos nuorten miesten mielipiteet muuttuvat laajemmin siihen suuntaan, että he eivät halua silpomisen kokenutta vaimoa, siinä on suuri muutoksen mahdollisuus”, hän perustelee.

Vastustajatkin pönkittävät omaa valta-asemaansa

Silpomista harjoitetaan arvioiden mukaan noin 30:ssä Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maassa, ja sen on kokenut yli 200 miljoonaa naista. Toimenpide voi johtaa esimerkiksi infektioihin, synnytyskomplikaatioihin ja jopa kuolemaan.

Länsimaiset järjestöt painottivat aluksi silpomisen ehkäisytyössä etenkin terveysvaikutuksia, mutta viime vuosina se on alettu nähdä nimenomaan tasa-arvo-ongelmana ja naisiin kohdistuvana ihmisoikeusloukkauksena.

Esimerkiksi Somalimaassa naisia ei ole juurikaan yhteiskunnallisilla johtopaikoilla ja heidän tärkeimmäksi mahdollisuudekseen elättää itsensä nähdään avioliitto. Avioliitto edellyttää neitsyyttä, ja silpomalla tyttö varmistetaan siveys ja samalla avioitumismahdollisuudet.

Nainen tietokoneruudun vieressä
Maria Väkiparta kävi keräämässä kyläläisten näkemyksiä sukuelinten silpomisesta tammikuussa 2020 Somalimaassa. Väitöskirjan aineiston hän keräsi vuonna 2016. (Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi / Solidaarisuus)

Väkiparran haastattelemat nuoret miehet eivät kuitenkaan nähneet silpomista tasa-arvokysymyksenä. He vastustivat sitä, koska se aiheuttaa terveysongelmia.

Voisi ajatella, että on yhdentekevää, mistä syystä silpomista vastustetaan – kunhan sitä vain vastustetaan. Väkiparran mukaan näin ei kuitenkaan ole. Jos keskitytään terveysongelmiin eikä epätasa-arvoon, ilmiön taustasyyt jäävät ratkaisematta.

Väkiparran haastattelemat nuoret miehetkin tulivat oikeastaan perustelleeksi omaa valta-asemaansa sivuuttaessaan sukupuolten epätasa-arvon perusteluissaan.

”He ajattelivat, että heidän miehisenä velvollisuutenaan on johtaa silpomisen vastaista kansallista taistelua ja tehdä myös henkilökohtaisella vastuullinen valinta ja valita silpomaton vaimo. He eivät kuitenkaan kyseenalaistaneet sitä, että valinta on heidän eivätkä myöskään asetelmaa, jossa nainen on riippuvainen avioliitosta toimeentulonsa ja sosiaalisen statuksensa vuoksi”, Väkiparta selittää.

Toinen ongelma terveyssyiden korostamisessa on myös se, että se voi kannustaa ihmisiä siirtymään silpomisen vähemmän vaarallisiin muotoihin, vaikka nekin rikkovat naisten oikeutta keholliseen koskemattomuuteen.

Harmiton ”nipsaisu”

Tärkeä tekijä silpomisen taustalla on Somalimaassa myös uskonto. Monissa muissa syvästi islamilaisissa maissa naisia ei silvota. Somalimaassa vaikutusvaltaiset uskonnolliset johtajat tulkitsevat pyhiä tekstejä kuitenkin niin, että silpomisen lievempi muoto, sunnah, jossa vain klitoris leikataan, on suotava, joskaan ei pakollinen toimenpide.

Niinpä Väkiparran haastattelemat nuoret miehetkin vastustivat vain silpomisen vakavinta, faraonista, muotoa mutta eivät sunnah-silpomista.

”Jopa naiset, jotka itsekin olivat läpikäyneet silpomisen, puhuivat sunnah-silpomisesta harmittomana ’nipsaisuna’. Naisena sitä oli karua kuunnella”, Väkiparta kertoo.

Hän korostaa, että uskonnollisten tulkintojenkin taustalla on lopulta epätasa-arvo.

”Niin kauan kuin miehillä on uskonnollisina ja poliittisina johtajina yksinoikeus pohtia, missä määrin naisen sukuelimiä voi silpoa, tulkinnat tuskin muuttuvat”, hän huomauttaa.

Muutoksen tuulia

Vaikka silpominen on Somalimaassa syvään juurtunut käytäntö, etenkin sen yleisin ja jyrkin muoto on vähenemässä tai ainakin siihen suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin.

Maan uskonnolliset johtajat antoivat vuonna 2018 fatwan, jossa he tuomitsivat faraonisen silpomisen mutta eivät sunnah-silpomista.

Maassa valmistellaan myös silpomisen vastaista lakia, mutta poliitikot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitkä silpomisen muodot kielletään.

Myös useimmat paikalliset silpomisen vastaiset järjestöt ovat ryhtyneet vaatimaan nollatoleranssia silpomiselle. Osa kuitenkin sallisi sunnah-silpomisen, koska ei usko, että nollatoleranssi toimisi syrjäseuduilla.

Yhteisiä arvoja löytyy

Länsimaisille järjestöille tilanne on vaikea, sillä ne joutuvat tasapainoilemaan nollatoleranssia edellyttävien ihmisoikeusperiaatteiden ja paikallisten olosuhteiden välillä.

Miten silpomista sitten voi ehkäistä? Väkiparta muistuttaa, että vaikka ihmisoikeudet ovat tärkeä lähtökohta työlle, länsimaissa on muistettava, että ne ovat ideologinen järjestelmä, jota kohdemaassa ei välttämättä oteta avosylin vastaan.

Hänen mielestään silpomisen vastaisessa työssä tärkeintä on tunnistaa juuri kyseisen yhteisön syyt silpomiseen ja lähteä purkamaan auki niitä.

Somalimaan tapauksessa on pyrittävä vaikuttamaan uskonnollisiin tulkintoihin, mutta esimerkiksi kristityn kisii-yhteisön parissa Keniassa, jossa Solidaarisuus myös työskentelee, silpominen on enemmän aikuistumisriitti.

”Parasta aikaa kehitämme siellä vaihtoehtoista rituaalia siihen, että tytöistä tulee naisia”, Väkiparta kertoo.

Olennaista hänen mukaansa on, että ehkäisytyössä yritetään löytää arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille. Tällainen arvo on esimerkiksi vanhempien halu varmistaa lapsilleen paras mahdollinen tulevaisuus.

Vaikka silpomista harjoitetaan vain pienessä osassa maailmaa, Väkiparta muistuttaa, että naisten pidättäytyminen ja naisten seksuaalisuuden kontrolloiminen ovat valitettavasti yhteinen arvo kaikkialla maailmassa. Kontrolloimisen tavat vain vaihtelevat.

”Ei siitä ole kauaa, kun Suomessakaan naiset eivät saaneet mennä baariin ilman miesseuraa. Naisia myös syyllistetään yhä seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta.”

Maria Väkiparran sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja  Young Men Against Female Genital Mutilation/Cutting in Somaliland – Discursively Negotiating Violence, Gender Norms And Gender Order tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2019.

Tasa-arvo genderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvouskontokulttuuripolitiikka Somalimaa Solidaarisuus

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut