Uutiset

Naisjohtajat ohjaavat maan kehitystä

Aidsin leviäminen, ympäristöongelmat ja talousvaikeudet tekevät naisten elämän afrikkalaisessa Malawissa entistäkin ankarammaksi. Nuorten naisjohtajien verkosto (YWLN) on päättänyt kääntää kehityksen oikeille raiteille.
Farida in her Bangladesh teashop

Aidsin leviäminen, ympäristöongelmat ja talousvaikeudet tekevät naisten elämän afrikkalaisessa Malawissa entistäkin ankarammaksi. Nuorten naisjohtajien verkosto (YWLN) on päättänyt kääntää kehityksen oikeille raiteille.

"Tajusimme, että ongelmamme ovat yhteisiä ja päätimme taistella niitä vastaan yhdessä", vuonna 2000 perustetun järjestön puheenjohtaja Evelyn Mwapasa sanoo.

Malawin kymmenmiljoonaisesta väestöstä 65 prosenttia elää alle dollarilla (0,88 eurosentillä) päivässä. HI-viruksen kantajien määräksi arvioidaan 845 000, josta 152 000 naisia.

Malawin aidskomissio laskee, että hivin orvoksi jättämiä lapsia on jo puoli miljoonaa, ja joukko kasvaa joka vuosi 65 000:lla.

Talouskasvun hiipuminen ja kehitysavun supistuminen ovat pahentaneet malawilaisten ahdinkoa. Talouden vinha liberalisointi on kiihdyttänyt yksityistämistä, ja lukuisat yritykset ovat menneet nurin.

Mwapasa nousi monien malawilaisten sankariksi kesäkuussa johtaessaan työpaikkansa henkilökunnan protestia yksityistämistä vastaan. Hän työskentelee toimitusjohtajana yrityksessä, jonka valtio aikoi myydä pilkkahintaan intialaiselle ostajalle.

Mwapasa näkee talouden vapauttamisen välttämättömänä, mutta nykytahdilla se tulee liian kalliiksi varsinkin naisille. Nämä menettävät työpaikkansa tai joutuvat seuraamaan voimattomina puolisonsa jäämistä työttömäksi.

"Olen saanut valtavasti uutta rohkeutta", Mwapasa kertoo vastarinnastaan. Näin hän kuittaa tyhjiksi malawilaisten miesten väitteet siitä, että naiset eivät tiukan paikan tullen kykene hoitamaan asioita.

"Emme kiellä naisilta johtopaikkoja, mutta perinteisesti naiset ovat täällä aina odottaneet miesten johtavan heitä", Malawin yliopiston teknisen osaston opettaja Charles Kawerawera huomauttaa.

Mwapasan mukaan YWLN:n kolmivuotinen taival on todistanut väitteen vääräksi. Järjestöön on liittynyt jo 60 eri ammatteja ja elämänaloja edustavaa naisjohtajaa.

YWLN toteuttaa monenlaisia hankkeita eri puolilla maata. Ne liittyvät muun muassa ympäristönsuojeluun, tyttöjen ja naisten opinto-ohjaukseen, budjettiseurantaan, vuorovaikutteisen johtamisen opiskeluun ja aidstyöhön.

YWLN:n tarjoamien "roolimallien" eturiviin kuuluu Ida Jamali, joka johtaa Mdekan maalaiskylää 45 kilometrin päässä Malawin taloudellisesta keskuksesta Blantyresta. Hän on saanut kyläläisensä metsittämään uudelleen takavuosina paljaaksi hakatun kukkulan.

"Me naiset teemme kaiken huolella, koska haluamme välttää virheitä, joille miehet pääsisivät naureskelemaan", Jamali selittää.

Malawiin perustettiin 2001 tasa-arvoasioiden ministeriö, ja naisten määrä hallituksessa on noussut kolmesta kahdeksaan. Vuonna 1999 pidetyissä parlamenttivaaleissa valittiin 12 naista aiemman neljän sijasta.

Malawin parlamentin ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin heinäkuun alussa ensi kertaa nainen, oppositiossa olevaa Aford-puoluetta edustava Loveness Gondwe.

"Nimitys todistaa, että hallitus ja hallitseva Yhdistynyt demokraattinen rintama ottavat tosissaan naisten nostamisen johtoasemiin. Se osoittaa myös, että me miehet emme ole ahneita", luonnonvara- ja ympäristöministeri Uladi Mussa kommentoi valintaa.

Eteläisen Afrikan maiden kehitysyhteisö (SADC) on asettanut tavoitteeksi kohottaa naisten osuus jäsenvaltioiden päätöksentekoelimissä 30 prosenttiin jo tämän vuoden aikana.

(Inter Press Service)

kehitystalousgender Itä-Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.