Uutiset Myanmarin kehitys

Monsuunikausi alkoi Bangladeshissa – rohingyapakolaisten leirillä ”tilanne muuttuu epätoivoisemmaksi jokaisen sadepisaran myötä”

Ensimmäiset monsuunikauden aiheuttamat sateet ja tulvat ovat pyyhkineet yli rohingyojen asuinalueiden Bangladeshissa. Ripulitapausten määrä on jo kasvussa, varoittaa Punainen Risti.
Rohingya-pakolaisia ja heidän asumuksiaan Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut 688 000 rohingyaa. Naiset pumppasivat vettä Balukhalin leirillä helmikuun alussa. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Pelätty monsuunikausi on alkanut Bangladeshissa, jonne on paennut viime elokuun jälkeen yli 700 000 Myanmarin rohingyaa.

YK:n ja avustusjärjestöjen mukaan lauantaina alkaneet rankkasateet ja jopa 70 kilometriä tunnissa puhaltavat tuulet ovat pyyhkineet yli rohingyojen asuinalueiden Cox's Bazarin alueella.

Leirialueella on tapahtunut ainakin 37 maanvyörymää. Ihmisiä on loukkaantunut vakavasti ja yksi lapsi on kuollut, kertoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR eilen. Yli tuhat asumusta, yksi terveyskeskus, kymmenen vesipistettä ja 167 vessaa on vaurioitunut.

Pakolaisalueella elää yhteensä noin 900 000 rohingya-pakolaista. Monsuunikausi on vaikuttanut jo noin 11 000 elämään.

YK, Bangladeshin viranomaiset ja avustusjärjestöt ovat varoittaneet monsuunikauden alusta koko vuoden, sillä pakolaiset ovat ahtautuneet huteriin suojiin, jotka eivät kestä rankkasateita ja tulvia. Avunantajat ovat pyrkineet varautumaan kauteen muun muassa kouluttamalla ihmisiä ja siirtämällä yli 14 000 ihmistä turvallisemmille alueille. UNHCR:n mukaan jopa lähes 200 000 pitäisi yhä siirtää, mutta tilaa on vähän.

”Tilanne leirillä muuttuu yhä epätoivoisemmaksi jokaisen sadepisaran myötä. Lähes miljoona ihmistä elää mäkisellä, mutaisella alueella, jossa ei ole puita tai pensaita jäljellä pitämässä maata paikallaan. Ihmiset ja heidän tilapäiset suojansa huuhtoutuvat pois sateiden mukana”, sanoo Manuel Pereira, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön hätäapukoordinaattori tiedotteessa.

Erityisenä huolenaiheena on tartuntatautien leviäminen. Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan romahtaneet mäet ovat tuhonneet vessoja ja tulvavesi on huuhtonet lietettä leireihin.

”Olemme jo havainneet akuuttien ripulitapausten kasvun ja veden levittämien tautien epidemian riski on nyt vakava”, kertoo järjestön Cox's Bazarin toimiston päällikkö Sanjeev Kafley.

Järjestöt kertovat tekevänsä töitä ympäri kellon auttaakseen pakolaisia. YK:n hätäapuvetoomuksesta kuitenkin vasta runsas viidennes on rahoitettu.

Myanmarin kehitys avustustyökatastrofiapu BangladeshBurma, Myanmar Punainen Risti

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.