Uutiset Myanmarin kehitys

Monsuunikausi alkoi Bangladeshissa – rohingyapakolaisten leirillä ”tilanne muuttuu epätoivoisemmaksi jokaisen sadepisaran myötä”

Ensimmäiset monsuunikauden aiheuttamat sateet ja tulvat ovat pyyhkineet yli rohingyojen asuinalueiden Bangladeshissa. Ripulitapausten määrä on jo kasvussa, varoittaa Punainen Risti.
Rohingya-pakolaisia ja heidän asumuksiaan Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut 688 000 rohingyaa. Naiset pumppasivat vettä Balukhalin leirillä helmikuun alussa. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Pelätty monsuunikausi on alkanut Bangladeshissa, jonne on paennut viime elokuun jälkeen yli 700 000 Myanmarin rohingyaa.

YK:n ja avustusjärjestöjen mukaan lauantaina alkaneet rankkasateet ja jopa 70 kilometriä tunnissa puhaltavat tuulet ovat pyyhkineet yli rohingyojen asuinalueiden Cox's Bazarin alueella.

Leirialueella on tapahtunut ainakin 37 maanvyörymää. Ihmisiä on loukkaantunut vakavasti ja yksi lapsi on kuollut, kertoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR eilen. Yli tuhat asumusta, yksi terveyskeskus, kymmenen vesipistettä ja 167 vessaa on vaurioitunut.

Pakolaisalueella elää yhteensä noin 900 000 rohingya-pakolaista. Monsuunikausi on vaikuttanut jo noin 11 000 elämään.

YK, Bangladeshin viranomaiset ja avustusjärjestöt ovat varoittaneet monsuunikauden alusta koko vuoden, sillä pakolaiset ovat ahtautuneet huteriin suojiin, jotka eivät kestä rankkasateita ja tulvia. Avunantajat ovat pyrkineet varautumaan kauteen muun muassa kouluttamalla ihmisiä ja siirtämällä yli 14 000 ihmistä turvallisemmille alueille. UNHCR:n mukaan jopa lähes 200 000 pitäisi yhä siirtää, mutta tilaa on vähän.

”Tilanne leirillä muuttuu yhä epätoivoisemmaksi jokaisen sadepisaran myötä. Lähes miljoona ihmistä elää mäkisellä, mutaisella alueella, jossa ei ole puita tai pensaita jäljellä pitämässä maata paikallaan. Ihmiset ja heidän tilapäiset suojansa huuhtoutuvat pois sateiden mukana”, sanoo Manuel Pereira, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön hätäapukoordinaattori tiedotteessa.

Erityisenä huolenaiheena on tartuntatautien leviäminen. Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan romahtaneet mäet ovat tuhonneet vessoja ja tulvavesi on huuhtonet lietettä leireihin.

”Olemme jo havainneet akuuttien ripulitapausten kasvun ja veden levittämien tautien epidemian riski on nyt vakava”, kertoo järjestön Cox's Bazarin toimiston päällikkö Sanjeev Kafley.

Järjestöt kertovat tekevänsä töitä ympäri kellon auttaakseen pakolaisia. YK:n hätäapuvetoomuksesta kuitenkin vasta runsas viidennes on rahoitettu.

Myanmarin kehitys avustustyökatastrofiapu BangladeshBurma, Myanmar Punainen Risti

Lue myös

Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.