Uutiset Myanmarin kehitys

Monsuunikausi alkoi Bangladeshissa – rohingyapakolaisten leirillä ”tilanne muuttuu epätoivoisemmaksi jokaisen sadepisaran myötä”

Ensimmäiset monsuunikauden aiheuttamat sateet ja tulvat ovat pyyhkineet yli rohingyojen asuinalueiden Bangladeshissa. Ripulitapausten määrä on jo kasvussa, varoittaa Punainen Risti.
Rohingya-pakolaisia ja heidän asumuksiaan Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut 688 000 rohingyaa. Naiset pumppasivat vettä Balukhalin leirillä helmikuun alussa. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Pelätty monsuunikausi on alkanut Bangladeshissa, jonne on paennut viime elokuun jälkeen yli 700 000 Myanmarin rohingyaa.

YK:n ja avustusjärjestöjen mukaan lauantaina alkaneet rankkasateet ja jopa 70 kilometriä tunnissa puhaltavat tuulet ovat pyyhkineet yli rohingyojen asuinalueiden Cox's Bazarin alueella.

Leirialueella on tapahtunut ainakin 37 maanvyörymää. Ihmisiä on loukkaantunut vakavasti ja yksi lapsi on kuollut, kertoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR eilen. Yli tuhat asumusta, yksi terveyskeskus, kymmenen vesipistettä ja 167 vessaa on vaurioitunut.

Pakolaisalueella elää yhteensä noin 900 000 rohingya-pakolaista. Monsuunikausi on vaikuttanut jo noin 11 000 elämään.

YK, Bangladeshin viranomaiset ja avustusjärjestöt ovat varoittaneet monsuunikauden alusta koko vuoden, sillä pakolaiset ovat ahtautuneet huteriin suojiin, jotka eivät kestä rankkasateita ja tulvia. Avunantajat ovat pyrkineet varautumaan kauteen muun muassa kouluttamalla ihmisiä ja siirtämällä yli 14 000 ihmistä turvallisemmille alueille. UNHCR:n mukaan jopa lähes 200 000 pitäisi yhä siirtää, mutta tilaa on vähän.

”Tilanne leirillä muuttuu yhä epätoivoisemmaksi jokaisen sadepisaran myötä. Lähes miljoona ihmistä elää mäkisellä, mutaisella alueella, jossa ei ole puita tai pensaita jäljellä pitämässä maata paikallaan. Ihmiset ja heidän tilapäiset suojansa huuhtoutuvat pois sateiden mukana”, sanoo Manuel Pereira, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön hätäapukoordinaattori tiedotteessa.

Erityisenä huolenaiheena on tartuntatautien leviäminen. Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan romahtaneet mäet ovat tuhonneet vessoja ja tulvavesi on huuhtonet lietettä leireihin.

”Olemme jo havainneet akuuttien ripulitapausten kasvun ja veden levittämien tautien epidemian riski on nyt vakava”, kertoo järjestön Cox's Bazarin toimiston päällikkö Sanjeev Kafley.

Järjestöt kertovat tekevänsä töitä ympäri kellon auttaakseen pakolaisia. YK:n hätäapuvetoomuksesta kuitenkin vasta runsas viidennes on rahoitettu.

Myanmarin kehitys avustustyökatastrofiapu BangladeshBurma, Myanmar Punainen Risti

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.