Uutiset

”Minusta tuntuu, että olemme alempiarvoisia” – Tutkimus selvitti, mitä afrikkalaiset ajattelevat apukuvastosta

Tutkijat haastattelivat 74:ää afrikkalaista kuudessa eri maassa ja näyttivät näille kymmenen avustusjärjestöjen kampanjakuvaa. Useimmat ymmärsivät viestinnän tärkeyden, mutta monet vaativat moninaisempaa kuvaa Afrikasta.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti
Apukuvastoon kaivataan lisää moninaisuutta, osoittaa tuore kyselytutkimus. (Kuva: Leticia Bertin / CC BY 2.0)

Avustusjärjestöjen pitäisi esittää kampanjoissaan avunsaajat monipuolisemmin ja heidän arvokkuuttaan kunnioittaen, tiivistää tuore kyselytutkimus afrikkalaisten mietteet apukuvastosta. 

Brittiläisen East-Anglian yliopiston sekä norjalaisten opiskelijoiden ja akateemikoiden kehitysyhteistyöjärjestö SAIHin yhteistyöprojekti Radi-Aid haastatteli 74:ää ihmistä kuudesta Afrikan maasta: Etiopiasta, Ghanasta, Malawista, Etelä-Afrikasta, Ugandasta ja Sambiasta.

Radi-Aid on tunnettu myös vuotuisesta kilpailustaan, jossa valitaan pahimmat ja parhaat avustuskampanjavideot. Tarkoituksena on puuttua järjestöjen varainkeruukampanjoiden stereotypioihin ja siihen, että köyhät kuvataan avustusvideoissa usein passiivisina avunsaajina, ei toimijoina. 

Tutkimuksen mukaan afrikkalaiset eivät itsekään ole yhtä mieltä siitä, millainen kampanjakuvasto sitten on parasta. Heille näytettiin kymmenen järjestön kampanjakuvitusta. Mukana oli muun muassa Amnesty Internationalin, Pelastakaa Lasten ja Unicefin kampanjakuvitusta. 

71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuvat antavat oikean kuvan Afrikan tilanteesta. Useimpien medialukutaito oli hyvä ja he ymmärsivät, mikä tarkoitus varainkeruukampanjoilla on. 

Toisaalta monet vastaajat mainitsivat, että kuvat tekevät heistä surullisia ja että heidän mielestään ne luovat Afrikasta kuvaa alempiarvoisena mantereena, joka tarvitsee apua. Osan mielestä ne antavat vääristyneen kuvan matalan tulotason ja keskitulotason maista ja syyllistyvät ylidramatisointiin. Ongelmien lisäksi heidän mielestään pitäisi näyttää myös tuloksia.

”Kymmenestä kuvasta kahdeksassa on lapsia. Miksi he käyttävät lapsia? Ja useimmat lapset ovat mustia. On myös valkoisia lapsia, jotka kärsivät”, muistutti 48-vuotias eteläafrikkalaisnainen.

Vastaajat korostivat arvokkuuden ja kunnioituksen tarvetta ihmisiä esitettäessä. Heidän mielestään viestinnän pitäisi etenkin iän ja ihonvärin suhteen pitäisi olla moninaisempaa – mustaihoiset pitäisi esittää esimerkiksi avustustyöntekijöinä tai vaikkapa professoreina.

Vastaajilta kysyttiin myös, millaisen vaikutelman kuvat antavat Afrikasta.

”Minusta tuntuu, että olemme alempiarvoisia mantereena. ---  Aivan kuin emme voisi muuttua. Aivan kuin me aina kerjäisimme. Kehittyneillä maillakin on ollut omat ongelmansa. Miksi emme näe julisteita, joissa on valkoisia lapsia avun tarpeessa? ---  Mekö olemme hyviä kerjäämään vain, koska olemme mustia?” kyseli 22-vuotias etiopialaismies.

”Mielestäni kuvat kertovat, että kirjaimellisesti koko Afrikka on säälittävässä tilassa. Tarvitsemme apua ja kuolemme, kenties vain negatiivista materiaalia. Vaikka näin ei aina ole”, sanoi 22-vuotias ugandalaisnainen.

Tutkijat suosittelevat, että avustusjärjestöt käyttäisivät kampanjakuvituksessaan moninaisempaa kuvastoa ja paikallisia toimijoita ja pohtisivat enemmän sitä, millaisia tunteita kuvitus herättää ja esittävätkö ne ongelman vai ratkaisun. 

”Toivomme, että köyhyyden stigmatisoinnin ja ongelmiin keskittymisen sijasta avustusjärjestöt vastaavat näyttämällä myös kehitysohjelmien tuloksia”, sanoo raportin kirjoittaja David Girling.

ihmisoikeudetrasismiavustustyöeriarvoisuuskehitysyhteistyö Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”