Uutiset Aseistariisunta

Miinoilla taas aiempaa suurempi uhrimäärä - taustalla ”täydellinen piittaamattomuus siviilien turvallisuudesta”

Henkilömiinat kieltävä sopimus avattiin allekirjoituksille 20 vuotta sitten, mutta 61 maata tai aluetta on yhä miinojen saastuttamia.
Maamiinoista varoittava kyltti pellolla, Ukraina
Ukraina on yksi eniten maamiinoista kärsivistä maista. (Kuva: Oleksandr Ratushniak / European Union/ECHO)

Henkilömiinat sekä muut räjähteet tappoivat viime vuonna yli 2 000 ihmistä. Uhrimäärä oli yhteensä 8 605, eniten sitten vuoden 1999, käy ilmi tuoreesta maamiinaraportista.

Vuosittain julkaistavan raportin mukaan syynä suureen uhrimäärään olivat pääosin Afganistanin, Libyan, Ukrainan ja Jemenin konfliktit. Lähes neljä viidestä uhrista oli siviilejä.

”Muutamat intensiiviset konfliktit, joissa vallitsee täydellinen piittaamattomuus siviilien turvallisuudesta, on johtanut hyvin suuriin uhrimääriin toista vuotta peräkkäin. Tämä osoittaa, että kaikkien maiden on liityttävä miinakieltosopimukseen ja lisättävä apua uhreille”, toteaa yksi raportin tekijöistä, Loren Persi tiedotteessa.

Raporttia julkaisee maamiinoja vastustava International Campaign to Ban Landmines -verkosto, joka seuraa samalla myös 20 vuotta sitten allekirjoituksille avatun Ottawan sopimuksen toteutumista. Vuonna 1999 voimaan tulleessa henkilömiinat kieltävässä sopimuksessa on mukana 163 maata, jotka ovat sitoutuneet miinanraivaukseen ja miinavarastojensa tuhoamiseen. Päivää ennen raportin julkaisua mukaan liittyi myös Sri Lanka.

Raportin mukaan miinoitetuista, sopimuksessa mukana olevista maista vain neljä, Chile, Peru, Mauritania ja Kongon demokraattinen tasavalta, ovat kuitenkin pääsemässä tavoitteeseen raivata miinat kymmenessä vuodessa. Yhteensä maailmassa on yhä 61 miinojen saastuttamaa maata tai aluetta. Pahimmin saastuneita ovat Afganistan, Angola, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, Kambodža, Tšad, Kroatia, Irak, Thaimaa ja Turkki.

Uhrimäärien kasvusta huolimatta myönteisiäkin uutisia on: viime vuonna kansainväliset avunantajat lisäsivät rahoitustaan miinanraivaukselle ja muulle miinojen vastaiselle toiminnalle. Yli 232 000 miinaa tuhottiin, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2015.

Myös miinojen uusi käyttö on harvinaista. Viimeisen vuoden aikana miinoja ovat käyttäneet Syyria ja Myanmar sekä tietyt aseelliset ryhmät eri maissa, raportissa kerrotaan.

Aseistariisunta aseet & armeijahenkilömiinatkonflikti

Lue myös

Haarukan piikkejä

Kansainväliset vapaaehtoiset jakavat hävikkiruokaa tarvitseville Helsingissä

Vapaaehtoiset jakavat kasvisruokaa kuudessa paikassa Helsingissä. Tarkoituksena on kertoa köyhyyden, eriarvoisuuden ja asevarustelun yhteyksistä.
Tappajarobottikampanjan osallistujia ja robotti vuonna 2013

Valtiot keskustelevat taas tappajaroboteista – ”hallituksilta loppuu aika”

22 maata vaatii kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi niin sanotut tappajarobotit. Asiasta keskustellaan tällä viikolla YK-kokouksessa Genevessä. Järjestöt pelkäävät, että pian on liian myöhäistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.