Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.

Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Nouseva merenpinta uhkaa koko Kiribatin väestöä. Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0.

YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut linjauksen, jonka mukaan valtioiden on otettava huomioon ilmastokriisi, kun ne harkitsevat turvapaikanhakijoiden karkottamista kotimaihinsa.

Päätös julkistettiin kaksi viikkoa sitten. Siitä uutisoivat tällä viikolla muun muassa brittilehti The Guardian ja uutistoimisto Reuters.

Komitean antama linjaus koskee Kiribatin saarivaltion asukasta Ioane Teitiotaa, joka haki pakolaisasemaa Uudesta-Seelannista viisuminsa mentyä umpeen. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat aiheuttaneet muun muassa maakiistoja sekä vaikeuksia löytää puhdasta juomavettä.

Uusi-Seelanti ei myöntänyt Teitiotalle turvapaikkaa vaan karkotti hänet takaisin Kiribatiin vuonna 2015. Teitiota vei asian YK:n ihmisoikeuskomiteaan, joka valvoo kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK-sopimuksen toteutumista. Sen linjaukset eivät ole sitovia.

Komitea tarkasteli etenkin sopimuksen 6. ja 7. artikloita, jotka koskevat ihmisen oikeutta elämään sekä kidutuksen, epäinhimillisen, julman ja halventavan kohtelun kieltoa. Artiklat ovat tärkeitä muun muassa pakolaisoikeudessa, johon sisältyvän palautuskiellon mukaan ihmistä ei saa karkottaa maihin, joissa heitä uhkaa jokin näistä riskeistä.

Linjauksen mukaan Teitiotan karkotus ei ollut laiton, koska tämän henkeen ei kohdistunut välitöntä uhkaa. Komitea kuitenkin nostaa ilmastonmuutoksen tekijäksi, joka voi altistaa ihmiset oikeuksien rikkomuksille. Jos vaarana on koko valtion joutuminen veden alle, uhka on huomioitava jo ennen kuin riski on muuttunut todellisuudeksi.

Linjaus voikin vaikuttaa valtioiden karkotuspäätöksiin tulevaisuudessa.

”Päätös on globaali ennakkotapaus. Se sanoo, että valtio rikkoo ihmisoikeusvelvoitteitaan, jos se palauttaa jonkun, jonka henki on ilmastokriisin takia uhattuna tai on sen vuoksi vaarassa joutua julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun uhriksi”, toteaa Kate Shuetze, ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Tyynenmeren alueen tutkija tiedotteessa.

Kiribati on yksi ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimmista maista, sillä sen korkeus merenpinnasta on vain noin kaksi metriä ja se voi jäädä kokonaan veden alle, kun merenpinta ilmastonmuutoksen seurauksena nousee. Saarella asuu yli 110 000 ihmistä.

Lisää uusi kommentti