Uutiset Ilmastonmuutos

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta
Nouseva merenpinta uhkaa koko Kiribatin väestöä. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut linjauksen, jonka mukaan valtioiden on otettava huomioon ilmastokriisi, kun ne harkitsevat turvapaikanhakijoiden karkottamista kotimaihinsa.

Päätös julkistettiin kaksi viikkoa sitten. Siitä uutisoivat tällä viikolla muun muassa brittilehti The Guardian ja uutistoimisto Reuters.

Komitean antama linjaus koskee Kiribatin saarivaltion asukasta Ioane Teitiotaa, joka haki pakolaisasemaa Uudesta-Seelannista viisuminsa mentyä umpeen. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat aiheuttaneet muun muassa maakiistoja sekä vaikeuksia löytää puhdasta juomavettä.

Uusi-Seelanti ei myöntänyt Teitiotalle turvapaikkaa vaan karkotti hänet takaisin Kiribatiin vuonna 2015. Teitiota vei asian YK:n ihmisoikeuskomiteaan, joka valvoo kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK-sopimuksen toteutumista. Sen linjaukset eivät ole sitovia.

Komitea tarkasteli etenkin sopimuksen 6. ja 7. artikloita, jotka koskevat ihmisen oikeutta elämään sekä kidutuksen, epäinhimillisen, julman ja halventavan kohtelun kieltoa. Artiklat ovat tärkeitä muun muassa pakolaisoikeudessa, johon sisältyvän palautuskiellon mukaan ihmistä ei saa karkottaa maihin, joissa heitä uhkaa jokin näistä riskeistä.

Linjauksen mukaan Teitiotan karkotus ei ollut laiton, koska tämän henkeen ei kohdistunut välitöntä uhkaa. Komitea kuitenkin nostaa ilmastonmuutoksen tekijäksi, joka voi altistaa ihmiset oikeuksien rikkomuksille. Jos vaarana on koko valtion joutuminen veden alle, uhka on huomioitava jo ennen kuin riski on muuttunut todellisuudeksi.

Linjaus voikin vaikuttaa valtioiden karkotuspäätöksiin tulevaisuudessa.

”Päätös on globaali ennakkotapaus. Se sanoo, että valtio rikkoo ihmisoikeusvelvoitteitaan, jos se palauttaa jonkun, jonka henki on ilmastokriisin takia uhattuna tai on sen vuoksi vaarassa joutua julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun uhriksi”, toteaa Kate Shuetze, ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Tyynenmeren alueen tutkija tiedotteessa.

Kiribati on yksi ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimmista maista, sillä sen korkeus merenpinnasta on vain noin kaksi metriä ja se voi jäädä kokonaan veden alle, kun merenpinta ilmastonmuutoksen seurauksena nousee. Saarella asuu yli 110 000 ihmistä.

Ilmastonmuutos pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalakioikeus ja rikosYKilmastonmuutos AustraliaKiribati

Lue myös

Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Savupilvi pellolla

Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali. Hallitus kuitenkin kikkailee laskentakaavoilla ja välttelee päästövähennyksiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä