Uutiset Rasismi Suomessa

"Median ja poliitikkojen varovaisuus ruokkii äärioikeiston kasvua"

Suomessa vieraillut toimittaja-kirjailija Lisa Bjurwald kritisoi selväsanaisesti äärioikeiston kielenkäyttöä omaksuvaa mediaa ja valtavirran politiikkoja.

Maiharit pukuihin vaihtamalla sisäsiistiä imagoa ja parlamentaarisia asemia tavoitteleva äärioikeisto saa toimittaja-kirjailija Lisa Bjurwaldin mukaan vetoapua yhä enemmän myös medialta ja valtavirran poliitikoilta, jotka varovaistavat kielenkäyttöään radikaalien puolueiden kasvattaessa kannatustaan.

"Mitä pidempään puolueet ovat vallassa, varsinkin korkealla tasolla kuten Ruotsin parlamentissa tai Euroopan parlamentissa, sitä varovaisempia toimittajat ja valtavirran poliitikot ovat kutsumaan niitä rasistisiksi, muukalaisvastaisiksi tai muslimivastaisiksi", Punaisen Ristin Rasisminvastaisen päivän tilaisuudessa Helsingissä puhunut Bjurwald toteaa.

Äärioikeiston nousua Euroopassa pitkään seuranneen Bjurwaldin mukaan media on samalla omaksunut käyttöönsä liikkeiden itse määrittämää sanastoa, jota nämä ovat kehittäneet vedotakseen mahdollisimman laaja-alaiseen yleisöön. Esimerkkinä hän mainitsee uusnatsitaustaiset ruotsidemokraatit, joista päästyään parlamenttiin on ryhdytty puhumaan "siirtolaisuusvastaisina".

"Kun tällaisesta puolueesta ryhdytään puhumaan yleisellä tasolla maahanmuuttovastaisena, on sama kuin sanottaisiin, että heillä on järjellisiä näkemyksiä maahanmuutosta, joihin he ovat päätyneet punnittuaan eri vaihtoehtoja. Ikään kuin heitä ei ajaisi viha ja kiihkoilu, joiden paljastamiseksi ei tarvitse kuin selata verkkoa", hän sanoo.

Valtavirtaa kosiskelevia kampanjoita

Oikeistoliikkeiden suosiota on Bjurwaldin mukaan kasvattanut erityisesti internetin tehokas käyttö propagandavälineenä. Verkossa oikeistoradikaalit myös omaksuvat vaikutteita muiden maiden liikkeiltä sekä käynnistävät valtavirtaan vetoavia kampanjoita esimerkiksi pedofilian vastustamiseksi.

"Haastattelemani nuoret ovat sanoneet, että eivät välttämättä ole liikkeiden kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta pitävät todella hyvänä asia, että joku tekee jotain naisiin kohdistuvalle väkivallalle tai pedofilialle - 'Eivät kai he voi olla täysin pahoja, niin jos ne tekevät tällaista'", hän sanoo.

Rasisminvastaisen liikkeen aktivoiduttava verkossa ja kaduilla

Bjurwald kritisoi myös monien viranomaistahojen näkemystä siitä, oikeistoradikaalien verkkoaktivismi toimisi lähinnä muuta toimintaa ehkäisevänä pakoventtiilinä, sillä tutkimukset ovat päinvastoin osoittaneet sen tosiasiassa lisäävän väkivaltaa. Erityisen pelottavana kehityksenä hän pitää sitä, että puolueäärioikeiston vahvistaessa asemaansa liikkeet jalkautuvat yhä julkeammin kaduille.

Vastalääkkeeksi voimistuneelle äärioikeistolle Bjurwald kannustaa rasisminvastaista liikettä ja myös ihan tavallisia ihmisiä toimimaan aktiivisesti sekä verkossa että kaduillakin.

"Rasisminvastaiset mielenosoitukset ovat todella tehokas tapa osoittaa kanta varsinkin sellaisille nuorille, jotka eivät seuraa parlamentin debatteja, mutta näkevät mitä tapahtuu kadulla. Rasistit täytyy kohdata suoraan niin verkossa, parlamentissa kuin kadullakin. Rasisminvastaisella liikkeellä täytyy olla proaktiivinen strategia kaikilla tasoilla", hän toteaa.

Rasismi Suomessa internettiedotusvälineetpolitiikka EurooppaRuotsi

Kommentit

Lähettänyt jk (ei varmistettu) 24.3.2014 - 15:51

Bjurwald sanoi

"... Ikään kuin heitä ei ajaisi viha ja kiihkoilu, joiden paljastamiseksi ei tarvitse kuin selata verkkoa"

"Haastattelemani nuoret ovat sanoneet, että eivät välttämättä ole liikkeiden kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta pitävät todella hyvänä asia, että joku tekee jotain naisiin kohdistuvalle väkivallalle tai pedofilialle - 'Eivät kai he voi olla täysin pahoja, niin jos ne tekevät tällaista'"

Olisi helppoa, jos voisi kuitata tuollaisten juttujen laukojat vain sellaisina tyyppeinä, joita median nykyilmapiirissä kasvaa. Mutta on aika huolestuttavaa, että Bjurwald saa ilman toimituksen lisäämiä caveat emptor-huomautuksia esitellä kuvitelmiaan! Helpoiten nuo olisi tässä jutussa tehnyt muuttamalla muutamia verbejä:

1) ... tilaisuudessa Helsingissä puhunut Bjurwald vaahtoaa.

2) "...selata verkkoa", hän väittää.

3) "...tekevät tällaista'", hän änkkää.

4) Bjurwald pilkkaa myös monien viranomaistahojen...

5) ...Bjurwald yllyttää rasisminvastaista liikettä...

6) "...kaikilla tasoilla", hän raivoaa.

Tälläisilla muutoksilla tämä ns. uutinen olisi muuttunut vastuulliseksi ja verkkotoimitus olisi samalla pessyt kätensä Bjurwaldin "kannustuksen" seurauksena mahdollisesti tapahtuvista anarkomarkojen väkivallanteoista.

 

 

 

 

Nimimerkki jk:n kommentti "Bjurwaldin tila?" on tyylipuhdas esimerkki siitä, mitä Bjurwald sanoo:"Oikeistoliikkeiden suosiota on Bjurwaldin mukaan kasvattanut erityisesti internetin tehokas käyttö propagandavälineenä."

Nykyajan katutappelijat, SA-joukot, ovat jk:n tapaisia netti"keskustelijoita", jotka lähinnä häiriköivät keskustelupalstoilla, herjaavat, uhkailevat, floodaavat, pyrkivät levittämään vaikutusvaltaansa oman termistönsä kautta (esimerkiksi tässä "anarkomarko"). Olkinuket pöllyävät, argumentoinnilla ei ole merkitystä, koska kyseessä on pelkkä yritys ärsyttää ja kiusata muita. 

Yhtään Bjurwaldin näkemysten vastaista perustetta jk ei kommentissaan esitä. Siis ei yhtään. Sen sijaan hän yrittää vähätellä tätä termillä "tuollaisten juttujen laukojat" - ja esittää lopussa väitteen, jonka mukaan Bjurwald saattaa "kannustaa" mahdollisiin väkivallantekoihin. Samaa linjaa jatkavat jk:n Bjurwaldin suuhun keksimät verbit "vaahtoaa", "änkkää", "pilkkaa", "yllyttää" ja "raivoaa". jk pyrkii esittämään Bjurwaldin tasapainottomana, harkintakyvyttömänä ja edesvastuuttomana.

Alkeellista, lapsellista ja läpinäkyvää, mutta tarpeeksi usein toistettuna jossakin määrin tehokasta. jk saanee kannustusta hengenheimolaisiltaan, ja joku uusikin saattaa tietysti liittyä joukkoon.

jk:n tapaisilla kommentaattoreilla on usein puolellaan aika, jota heillä on lähes rajattomasti käytettävissä loanheittoonsa ja jankuttamiseen. Tämän vuoksi jk:n kommentin tapaisiin kirjoituksiin tarttumisen kynnys on korkea, mikä taas lisää heidän saamaansa näkyvyyttä. Ja juuri sen vuoksi näihin aivopieruihin ja verbaalisiin vihanpurkauksiin pitäisi aina jollakin tasolla puuttua.

Lue myös

Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia