Uutiset Rasismi Suomessa

"Median ja poliitikkojen varovaisuus ruokkii äärioikeiston kasvua"

Suomessa vieraillut toimittaja-kirjailija Lisa Bjurwald kritisoi selväsanaisesti äärioikeiston kielenkäyttöä omaksuvaa mediaa ja valtavirran politiikkoja.

Maiharit pukuihin vaihtamalla sisäsiistiä imagoa ja parlamentaarisia asemia tavoitteleva äärioikeisto saa toimittaja-kirjailija Lisa Bjurwaldin mukaan vetoapua yhä enemmän myös medialta ja valtavirran poliitikoilta, jotka varovaistavat kielenkäyttöään radikaalien puolueiden kasvattaessa kannatustaan.

"Mitä pidempään puolueet ovat vallassa, varsinkin korkealla tasolla kuten Ruotsin parlamentissa tai Euroopan parlamentissa, sitä varovaisempia toimittajat ja valtavirran poliitikot ovat kutsumaan niitä rasistisiksi, muukalaisvastaisiksi tai muslimivastaisiksi", Punaisen Ristin Rasisminvastaisen päivän tilaisuudessa Helsingissä puhunut Bjurwald toteaa.

Äärioikeiston nousua Euroopassa pitkään seuranneen Bjurwaldin mukaan media on samalla omaksunut käyttöönsä liikkeiden itse määrittämää sanastoa, jota nämä ovat kehittäneet vedotakseen mahdollisimman laaja-alaiseen yleisöön. Esimerkkinä hän mainitsee uusnatsitaustaiset ruotsidemokraatit, joista päästyään parlamenttiin on ryhdytty puhumaan "siirtolaisuusvastaisina".

"Kun tällaisesta puolueesta ryhdytään puhumaan yleisellä tasolla maahanmuuttovastaisena, on sama kuin sanottaisiin, että heillä on järjellisiä näkemyksiä maahanmuutosta, joihin he ovat päätyneet punnittuaan eri vaihtoehtoja. Ikään kuin heitä ei ajaisi viha ja kiihkoilu, joiden paljastamiseksi ei tarvitse kuin selata verkkoa", hän sanoo.

Valtavirtaa kosiskelevia kampanjoita

Oikeistoliikkeiden suosiota on Bjurwaldin mukaan kasvattanut erityisesti internetin tehokas käyttö propagandavälineenä. Verkossa oikeistoradikaalit myös omaksuvat vaikutteita muiden maiden liikkeiltä sekä käynnistävät valtavirtaan vetoavia kampanjoita esimerkiksi pedofilian vastustamiseksi.

"Haastattelemani nuoret ovat sanoneet, että eivät välttämättä ole liikkeiden kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta pitävät todella hyvänä asia, että joku tekee jotain naisiin kohdistuvalle väkivallalle tai pedofilialle - 'Eivät kai he voi olla täysin pahoja, niin jos ne tekevät tällaista'", hän sanoo.

Rasisminvastaisen liikkeen aktivoiduttava verkossa ja kaduilla

Bjurwald kritisoi myös monien viranomaistahojen näkemystä siitä, oikeistoradikaalien verkkoaktivismi toimisi lähinnä muuta toimintaa ehkäisevänä pakoventtiilinä, sillä tutkimukset ovat päinvastoin osoittaneet sen tosiasiassa lisäävän väkivaltaa. Erityisen pelottavana kehityksenä hän pitää sitä, että puolueäärioikeiston vahvistaessa asemaansa liikkeet jalkautuvat yhä julkeammin kaduille.

Vastalääkkeeksi voimistuneelle äärioikeistolle Bjurwald kannustaa rasisminvastaista liikettä ja myös ihan tavallisia ihmisiä toimimaan aktiivisesti sekä verkossa että kaduillakin.

"Rasisminvastaiset mielenosoitukset ovat todella tehokas tapa osoittaa kanta varsinkin sellaisille nuorille, jotka eivät seuraa parlamentin debatteja, mutta näkevät mitä tapahtuu kadulla. Rasistit täytyy kohdata suoraan niin verkossa, parlamentissa kuin kadullakin. Rasisminvastaisella liikkeellä täytyy olla proaktiivinen strategia kaikilla tasoilla", hän toteaa.

Rasismi Suomessa internettiedotusvälineetpolitiikka EurooppaRuotsi

Kommentit

Lähettänyt jk (ei varmistettu) 24.3.2014 - 15:51

Bjurwald sanoi

"... Ikään kuin heitä ei ajaisi viha ja kiihkoilu, joiden paljastamiseksi ei tarvitse kuin selata verkkoa"

"Haastattelemani nuoret ovat sanoneet, että eivät välttämättä ole liikkeiden kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta pitävät todella hyvänä asia, että joku tekee jotain naisiin kohdistuvalle väkivallalle tai pedofilialle - 'Eivät kai he voi olla täysin pahoja, niin jos ne tekevät tällaista'"

Olisi helppoa, jos voisi kuitata tuollaisten juttujen laukojat vain sellaisina tyyppeinä, joita median nykyilmapiirissä kasvaa. Mutta on aika huolestuttavaa, että Bjurwald saa ilman toimituksen lisäämiä caveat emptor-huomautuksia esitellä kuvitelmiaan! Helpoiten nuo olisi tässä jutussa tehnyt muuttamalla muutamia verbejä:

1) ... tilaisuudessa Helsingissä puhunut Bjurwald vaahtoaa.

2) "...selata verkkoa", hän väittää.

3) "...tekevät tällaista'", hän änkkää.

4) Bjurwald pilkkaa myös monien viranomaistahojen...

5) ...Bjurwald yllyttää rasisminvastaista liikettä...

6) "...kaikilla tasoilla", hän raivoaa.

Tälläisilla muutoksilla tämä ns. uutinen olisi muuttunut vastuulliseksi ja verkkotoimitus olisi samalla pessyt kätensä Bjurwaldin "kannustuksen" seurauksena mahdollisesti tapahtuvista anarkomarkojen väkivallanteoista.

 

 

 

 

Nimimerkki jk:n kommentti "Bjurwaldin tila?" on tyylipuhdas esimerkki siitä, mitä Bjurwald sanoo:"Oikeistoliikkeiden suosiota on Bjurwaldin mukaan kasvattanut erityisesti internetin tehokas käyttö propagandavälineenä."

Nykyajan katutappelijat, SA-joukot, ovat jk:n tapaisia netti"keskustelijoita", jotka lähinnä häiriköivät keskustelupalstoilla, herjaavat, uhkailevat, floodaavat, pyrkivät levittämään vaikutusvaltaansa oman termistönsä kautta (esimerkiksi tässä "anarkomarko"). Olkinuket pöllyävät, argumentoinnilla ei ole merkitystä, koska kyseessä on pelkkä yritys ärsyttää ja kiusata muita. 

Yhtään Bjurwaldin näkemysten vastaista perustetta jk ei kommentissaan esitä. Siis ei yhtään. Sen sijaan hän yrittää vähätellä tätä termillä "tuollaisten juttujen laukojat" - ja esittää lopussa väitteen, jonka mukaan Bjurwald saattaa "kannustaa" mahdollisiin väkivallantekoihin. Samaa linjaa jatkavat jk:n Bjurwaldin suuhun keksimät verbit "vaahtoaa", "änkkää", "pilkkaa", "yllyttää" ja "raivoaa". jk pyrkii esittämään Bjurwaldin tasapainottomana, harkintakyvyttömänä ja edesvastuuttomana.

Alkeellista, lapsellista ja läpinäkyvää, mutta tarpeeksi usein toistettuna jossakin määrin tehokasta. jk saanee kannustusta hengenheimolaisiltaan, ja joku uusikin saattaa tietysti liittyä joukkoon.

jk:n tapaisilla kommentaattoreilla on usein puolellaan aika, jota heillä on lähes rajattomasti käytettävissä loanheittoonsa ja jankuttamiseen. Tämän vuoksi jk:n kommentin tapaisiin kirjoituksiin tarttumisen kynnys on korkea, mikä taas lisää heidän saamaansa näkyvyyttä. Ja juuri sen vuoksi näihin aivopieruihin ja verbaalisiin vihanpurkauksiin pitäisi aina jollakin tasolla puuttua.

Lue myös

Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman