Uutiset Sananvapaus ja media

Media vainon kohteena Latinalaisessa Amerikassa – Meksikossa murhattu tänä vuonna jo yhdeksän toimittajaa

Sananvapausjärjestöt ovat huolissaan median asemasta muun muassa Guatemalassa ja Nicaraguassa, Brasiliassa, Venezuelassa sekä Meksikossa. Maanosan yleissuuntaus on kuitenkin demokratia ja lehdistönvapaus, uskoo asiantuntija.
Mielenosoitukseen osallistuvia toimittajia Venezuelassa "Basta le abusos contra la prensa" -kyltin kera
Toimittajien mielenosoitus Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa vaatii ammattikuntaan kohdistuvan vainon lopettamista. (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

(IPS) -- Lehdistönvapautta rajoitetaan monin paikoin Latinalaisessa Amerikassa. Se näkyy varsinkin yhteiskunnallisista levottomuuksista tai jyrkistä poliittisista eroista kärsivissä maissa.

”Journalismilla on keskeinen rooli demokratian vahvistamisessa alueella, vaikka mediaan kohdistuu paikoin ihmisoikeuksia loukkaavaa vainoa”, uruguaylainen Edison Lanza sanoo. Hän raportoi median ja sananvapauden tilasta Yleisamerikkalaiselle ihmisoikeuskomissiolle.

Sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalistsin (CPJ) erityisiä huolenaiheita ovat median vaino Guatemalassa ja Nicaraguassa, vaalien aiheuttama jyrkkä kahtiajako Brasiliassa, humanitaarinen kriisi ja sensuuri Venezuelassa sekä tappava väkivalta Meksikossa, aluekoordinaattori Natalie Southwick listaa.

Meksikossa murha-aalto

Meksikossa väkivalta kiihtyi heinäkuun vaalien alla ja tänä vuonna oli syyskuun loppuun mennessä murhattu 9 journalistia. Viime vuonna surmattuja oli 12.

Vaalitaistelun aikana Meksikossa kirjattiin 146 hyökkäystä journalisteja vastaan, ja vaalipäivänä heinäkuun alussa niitä oli 32. Toimittajiin kohdistuvasta väkivallasta 99 prosenttia jää rankaisematta, Sandra Patargo toimittajien Murra pelko -verkostosta kertoo.

Yhteiskunnan ongelmista raportoivia toimittajia vainotaan Guatemalassa ja Hondurasissa, mutta Keski-Amerikan pahin tilanne on nyt Nicaraguassa, joka tukahduttaa väkivalloin hallituksen vastaista liikehdintää, Lanza kertoo.

Levottomuuksia kuvannut nicaragualainen toimittaja Miguel Ángel Gahona ammuttiin pian mielenosoitusten alettua huhtikuussa.

Korruptio arka aihe Brasiliassa

Ecuadorilaisen El Comercio -lehden kolme toimittajaa murhattiin Kolumbian rajalla maaliskuussa. Asialla oli Kolumbian Farc-sissiliikkeestä irtaantunut aseryhmä.

Eri puolilla Brasiliaa asemiehet ovat tappaneet tänä vuonna neljä radiotoimittajaa. Kaikki käsittelivät ohjelmissaan korruptiota ja poliitikkojen osuutta siinä.

Southwick muistuttaa, että toimittajien murhat ovat vähentyneet takavuosien väkivaltaisimmissa maissa, kuten Kolumbiassa, Hondurasissa ja Brasiliassa. Osasyynä voi tosin olla se, että journalistit ottavat turvattomuuden vuoksi entistä vähemmän riskejä

Aiemmin melko vapaasti toiminut verkkomedia on joutunut yltyvän vainon kohteeksi. Southwickin mukaan tilejä on hakkeroitu ja nettisivustoja vastaan hyökätty. Meksikossa toimittajien työtä tarkkaillaan vakoiluohjelmien avulla.

Lakeja ja hakkerointia

Myös lainsäädäntöä on valjastettu sensuurin palvelukseen. Lanza mainitsee esimerkkeinä Venezuelan vihapuheen vastaisen lain ja Nicaraguan terrorismin vastaisen lain, joiden nojalla pidätetään kriittisiä kommentteja netissä julkaisseita.

Venezuelan tutkiva nettijulkaisu El Pitazo on ollut yli vuoden hakkeroinnin ja palvelunestoiskujen kohteena, päätoimittaja César Batiz kertoo.

”Kaikki viittaa siihen, että iskujen takana on hallitukseen kytkeytyviä henkilöitä, jotka saavat tukea yksityiseltä verkko-operaattorilta”, hän jatkaa. Sivuston kävijämäärä on pudonnut 12 000:een vuodentakaisesta 70 000:sta.

Sananvapausjärjestöt näkevät Latinalaisessa Amerikassa myös hyvää. ”Myönteistä kehitystä on tapahtunut Kolumbiassa, Costa Ricassa, Panamassa sekä Perussa, ja Ecuadorin uusi hallitus on lopettanut median valvonnan”, Lanza sanoo.

Hänen mukaansa maanosan pääsuuntana on demokratia ja lehdistönvapaus, vaikka ongelmia yhä löytyy.

Venezuelan lehdiltä loppui paperi

(IPS) -- Venezuelassa ilmestyi viisi vuotta sitten 134 painettua sanomalehteä, mutta syyskuussa 2018 niistä oli jäljellä 60, joista vain puolet ilmestyy päivittäin, sananvapausjärjestö Espacio Público raportoi.

”Syynä ei ole maailmanlaajuinen median murros, vaan valtion monopoli sanomalehtipaperin maahantuonnissa ja jakelussa”, järjestön johtaja Carlos Correa selittää.

Moni lehti on joutunut siirtymään pelkkään digiversioon, ja valtio rajoittaa myös niiden toimintaa monin tavoin. Uutistyötä vaikeuttaa lisäksi vaino, jota viranomaiset kohdistavat vaikkapa lääkäreihin, jotka kertovat medialle alansa ahdingosta, Correa sanoo.

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedotusvälineet Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Kädet tietokoneen näppäimistöllä

Mitään ei saa enää sanoa – Äärioikeistolaisen retoriikan ABC

Äärioikeisto luo uusien käsitteiden avulla kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja, joiden avulla se voi voittaa helppoja taisteluja. Yksi ajankohtaisimmista on myytti sananvapauskriisistä, kirjoittaa Aurora Lemma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu