Uutiset Sananvapaus ja media

Media vainon kohteena Latinalaisessa Amerikassa – Meksikossa murhattu tänä vuonna jo yhdeksän toimittajaa

Sananvapausjärjestöt ovat huolissaan median asemasta muun muassa Guatemalassa ja Nicaraguassa, Brasiliassa, Venezuelassa sekä Meksikossa. Maanosan yleissuuntaus on kuitenkin demokratia ja lehdistönvapaus, uskoo asiantuntija.
Mielenosoitukseen osallistuvia toimittajia Venezuelassa "Basta le abusos contra la prensa" -kyltin kera
Toimittajien mielenosoitus Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa vaatii ammattikuntaan kohdistuvan vainon lopettamista. (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

(IPS) -- Lehdistönvapautta rajoitetaan monin paikoin Latinalaisessa Amerikassa. Se näkyy varsinkin yhteiskunnallisista levottomuuksista tai jyrkistä poliittisista eroista kärsivissä maissa.

”Journalismilla on keskeinen rooli demokratian vahvistamisessa alueella, vaikka mediaan kohdistuu paikoin ihmisoikeuksia loukkaavaa vainoa”, uruguaylainen Edison Lanza sanoo. Hän raportoi median ja sananvapauden tilasta Yleisamerikkalaiselle ihmisoikeuskomissiolle.

Sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalistsin (CPJ) erityisiä huolenaiheita ovat median vaino Guatemalassa ja Nicaraguassa, vaalien aiheuttama jyrkkä kahtiajako Brasiliassa, humanitaarinen kriisi ja sensuuri Venezuelassa sekä tappava väkivalta Meksikossa, aluekoordinaattori Natalie Southwick listaa.

Meksikossa murha-aalto

Meksikossa väkivalta kiihtyi heinäkuun vaalien alla ja tänä vuonna oli syyskuun loppuun mennessä murhattu 9 journalistia. Viime vuonna surmattuja oli 12.

Vaalitaistelun aikana Meksikossa kirjattiin 146 hyökkäystä journalisteja vastaan, ja vaalipäivänä heinäkuun alussa niitä oli 32. Toimittajiin kohdistuvasta väkivallasta 99 prosenttia jää rankaisematta, Sandra Patargo toimittajien Murra pelko -verkostosta kertoo.

Yhteiskunnan ongelmista raportoivia toimittajia vainotaan Guatemalassa ja Hondurasissa, mutta Keski-Amerikan pahin tilanne on nyt Nicaraguassa, joka tukahduttaa väkivalloin hallituksen vastaista liikehdintää, Lanza kertoo.

Levottomuuksia kuvannut nicaragualainen toimittaja Miguel Ángel Gahona ammuttiin pian mielenosoitusten alettua huhtikuussa.

Korruptio arka aihe Brasiliassa

Ecuadorilaisen El Comercio -lehden kolme toimittajaa murhattiin Kolumbian rajalla maaliskuussa. Asialla oli Kolumbian Farc-sissiliikkeestä irtaantunut aseryhmä.

Eri puolilla Brasiliaa asemiehet ovat tappaneet tänä vuonna neljä radiotoimittajaa. Kaikki käsittelivät ohjelmissaan korruptiota ja poliitikkojen osuutta siinä.

Southwick muistuttaa, että toimittajien murhat ovat vähentyneet takavuosien väkivaltaisimmissa maissa, kuten Kolumbiassa, Hondurasissa ja Brasiliassa. Osasyynä voi tosin olla se, että journalistit ottavat turvattomuuden vuoksi entistä vähemmän riskejä

Aiemmin melko vapaasti toiminut verkkomedia on joutunut yltyvän vainon kohteeksi. Southwickin mukaan tilejä on hakkeroitu ja nettisivustoja vastaan hyökätty. Meksikossa toimittajien työtä tarkkaillaan vakoiluohjelmien avulla.

Lakeja ja hakkerointia

Myös lainsäädäntöä on valjastettu sensuurin palvelukseen. Lanza mainitsee esimerkkeinä Venezuelan vihapuheen vastaisen lain ja Nicaraguan terrorismin vastaisen lain, joiden nojalla pidätetään kriittisiä kommentteja netissä julkaisseita.

Venezuelan tutkiva nettijulkaisu El Pitazo on ollut yli vuoden hakkeroinnin ja palvelunestoiskujen kohteena, päätoimittaja César Batiz kertoo.

”Kaikki viittaa siihen, että iskujen takana on hallitukseen kytkeytyviä henkilöitä, jotka saavat tukea yksityiseltä verkko-operaattorilta”, hän jatkaa. Sivuston kävijämäärä on pudonnut 12 000:een vuodentakaisesta 70 000:sta.

Sananvapausjärjestöt näkevät Latinalaisessa Amerikassa myös hyvää. ”Myönteistä kehitystä on tapahtunut Kolumbiassa, Costa Ricassa, Panamassa sekä Perussa, ja Ecuadorin uusi hallitus on lopettanut median valvonnan”, Lanza sanoo.

Hänen mukaansa maanosan pääsuuntana on demokratia ja lehdistönvapaus, vaikka ongelmia yhä löytyy.

Venezuelan lehdiltä loppui paperi

(IPS) -- Venezuelassa ilmestyi viisi vuotta sitten 134 painettua sanomalehteä, mutta syyskuussa 2018 niistä oli jäljellä 60, joista vain puolet ilmestyy päivittäin, sananvapausjärjestö Espacio Público raportoi.

”Syynä ei ole maailmanlaajuinen median murros, vaan valtion monopoli sanomalehtipaperin maahantuonnissa ja jakelussa”, järjestön johtaja Carlos Correa selittää.

Moni lehti on joutunut siirtymään pelkkään digiversioon, ja valtio rajoittaa myös niiden toimintaa monin tavoin. Uutistyötä vaikeuttaa lisäksi vaino, jota viranomaiset kohdistavat vaikkapa lääkäreihin, jotka kertovat medialle alansa ahdingosta, Correa sanoo.

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedotusvälineet Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Sananvapauskeskustelun pitäisi perustua tietoon ”mitä saa ja mitä ei saa sanoa” -väittelyn sijasta

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.
Tyhjä paperi ja musta kynä pöydällä.

Koronaviruskriisi kaventaa lehdistönvapautta, varoittaa toimittajajärjestö – Poikkeuksellista tilannetta käytetään hyväksi

Pohjoismaat ovat jälleen kärjessä Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. Monet indeksin hännillä olevat maat ovat sensuroineet myös koronavirusuutisia, järjestö kertoo.
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.