Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Marokko houkuttaa Afrikan siirtolaisia

Marokkoon saapuu afrikkalaisia, jotka haaveilevat pääsystä Eurooppaan. Osa kuitenkin jää, sillä Marokko on alkanut parantaa tulokkaiden kohtelua.
Marokko on jo kolme vuotta myöntänyt pysyviä oleskelulupia Afrikan maista tulleille siirtolaisille, joille maa oli aiemmin vain läpikulkupaikka Eurooppaan. Kuva Rabatin kaupungista. (Kuva: Fabiola Ortiz / IPS)

(IPS) -- Marokosta on vuosikymmenten mittaan lähtenyt miljoonia ihmisiä siirtolaisiksi Eurooppaan ja muualle. Nyt Marokkoon saapuu afrikkalaisia, jotka haaveilevat pääsystä Eurooppaan. Osa jää kuitenkin Marokkoon, joka on alkanut parantaa tulokkaiden kohtelua.

Espanjalle kuuluvat Melillan ja Ceutan kaupungit Marokossa ovat pystyttäneet aitoja estääkseen afrikkalaisten pääsyn alueensa kautta Eurooppaan. Joulukuussa ainakin 400 ihmistä onnistui pääsemään Ceutaan, tammikuun alussa aitaa rynkytti vielä suurempi joukko.

Melillan naapurissa sijaitsevan Nadorin kaupungin liepeillä majailee joukoittain afrikkalaisia, jotka odottavat elämänsä tilaisuutta. Mohamed Diaradsouba, 24, matkusti Norsunluurannikolta 5 000 kilometriä päästäkseen Malin ja Algerian kautta Marokkoon.

Kotiin jäivät vaimo ja vuoden vanha lapsi. "Työtä ei ollut eikä rahaa elämiseen. Haluan päästä Espanjaan ja uskon löytäväni työtä sieltä tai muualta Euroopasta", mies selittää.

Teltassa kukkuloilla

Kun IPS tapasi Diaradsouban loppuvuodesta, hän asui metsässä Khamis-akdimin kylän liepeillä, minne noin 300 afrikkalaista oli perustanut telttaleirin. Joukossa oli kamerunilaisia, guinealaisia ja malilaisia.

"Leirimme on pensaikossa kukkulalla, sillä pelkäämme poliisia", kertoo Diaradsouba, jolla ei ole henkilöpapereita eikä virallista pakolaisasemaa.

"Oleskelulupaa hakemaan pitäisi matkustaa pääkaupunkiin Rabatiin, jonne on kymmenen tunnin junamatka. Luotan sen sijaan siihen, että onnenpäiväni vielä koittaa", hän sanoo.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan Espanjaan saapui viime vuoden tammi-syyskuussa meritse 5 445 siirtolaista ja 69 ihmistä hukkui matkalla.

Poliisi häätää, berberit auttavat

Diaradsouba ei haastattelun aikaan tiennyt, pyrkiikö hän lopulta Melillaan aidan yli tai auton tavaratilaan piiloutuneena vai odottaako mahdollisuutta nousta veneeseen. Jälkimmäinen vaihtoehto lopulta toteutui, sillä hän viestitti kaksi viikkoa myöhemmin päässeensä Espanjaan venekyydillä, josta maksoi 2 500 euroa.

Poliisi ratsaa muutaman viikon välein metsäleirit, Marokon ihmisoikeusyhdistyksen aktiivi Aziz Kattouf kertoo.

"He ottavat kiinni miehet ja joskus lapsetkin, tuhoavat teltat ja takavarikoivat puhelimet. Monia lähetetään busseilla maan eteläosiin, mutta he tulevat aina takaisin", hän sanoo.

Khamis-akdimin kylässä asuvan Alwali Abdilhaten mukaan paikalliset berberit osoittavat solidaarisuutta tulokkaille.

"Meillä on leiriläisiin hyvät välit. He lähtevät aamuvarhain puroille peseytymään ja pyykkäämään ja ostavat ruokaa toriltamme. Yksi baari antaa heidän käydä lataamassa puhelimiaan", hän kertoo.

Laki turvaamaan oikeuksia

Osa afrikkalaisista on jäänyt Marokkoon saatuaan Euroopasta tietoja tylystä kohtelusta, kertoo Miguel Hernandez Garcia, jonka järjestö tarjoaa pakolaisille oikeusapua.

Marokko antoi vuonna 2013 ensimmäisenä arabimaana paperittomille siirtolaisille mahdollisuuden saada pysyvä oleskelulupa. Vuoden kestäneen kampanjan aikana lupaa haki 27 000 henkeä, joista 90 prosenttia hyväksyttiin.

Luvan saanti edellyttää joko viiden vuoden oleskelua maassa, kahden vuoden työsopimusta, avioliittoa marokkolaisen kanssa tai vakavaa sairautta.

Oleskelulupia myöntämällä pyritään estämään ihmiskauppaa. Nyt käsittelyssä on uusi laki, joka parantaisi siirtolaisten perusoikeuksia, kuten terveydenhuoltoa. "Lupapolitiikkaa on noudatettu kolme vuotta, mutta mikään viranomainen ei edelleenkään ota vastuuta tulokkaista", Garcia harmittelee.

"Haasteena on palvelujen alueellistaminen, sillä siirtolaisia on myös syrjäseuduilla", YK:n pakolaisviraston UNHCR:n edustaja Jean-Paul Cavalieri sanoo. Hän toivoo, että Marokko toimisi mallina alueen muille valtioille.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Marokko Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle