Uutiset Ihmiskauppa

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.
Malawi sijaitsee eteläisessä Afrikassa. Ihmiskaupan uhreja kuljetetaan maasta muun muassa Tansaniaan, Sambiaan, Zimbabween ja Etelä-Afrikkaan. (Kuva: nchenga / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Modestar jätti kotinsa eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Malawissa ja matkusti Irakin Kurdistaniin, sillä hänelle luvattiin hyväpalkkainen työ vanhustenhoitajana.

Perillä yksityisessä hoitokodissa kävi ilmi, että palkka oli vain puolet luvatusta ja työpäivät hyvin pitkiä. Lisäksi hänen puhelimensa ja passinsa takavarikoitiin.

”Minun ei annettu mennä ulos ja työpäivä saattoi kestää seitsemästä aamulla yhteen yöllä, eikä ylityötunneista maksettu”, Modestar kertoo.

Modestarin työtoveri vihjasi tilanteesta Irakin poliisille, joka vapautti naiset. Aluksi työnvälitystoimisto kuitenkin kieltäytyi palauttamasta naisille näiden passeja.

”Poliisin täytyi uhata toimiston sulkemisella ennen kuin he suostuivat päästämään meidät, peruuttamaan viisumimme ja maksamaan paluumatkamme”, Modestar selittää.

Paluu tosin maksettiin vain Etelä-Afrikan Johannesburgiin asti. Siitä eteenpäin malawilaisen ihmiskaupan uhrien rahasto Trafficking in Persons Fundin (TIPF) olisi pitänyt vastata matkakustannuksista, mutta rahaston kirstuissa ei ollutkaan tarpeeksi rahaa.

Malawi loi viisi vuotta sitten TIPF-rahaston antamaan ihmiskaupan uhreille taloudellista tukea, neuvontaa ja oikeusapua.

Kun TIPF ei pystynyt täyttämään lakisääteistä velvollisuuttaan auttaa Modestaria, apuun tuli malawilaisten ihmiskaupan vastaisten kansalaisjärjestöjen verkosto Malawi Network Against Trafficking (MNAT), joka kattoi tämän loppumatkan kustannukset Johannesburgista Malawiin.

MNAT:n toiminnanjohtaja Caleb Thole kertoo, että kansalaisjärjestöt ovat huolissaan TIPF:n varojen ehtymisestä.

”Pelastamiamme ihmiskaupan uhreja täytyy ruokkia ja kuljettaa, ja heille täytyy tarjota suojaa, mutta TIPF:llä ei ole rahaa, eikä tarjolla ole edes turvakoteja”, Thole sanoo.

Ihmiskaupanvastaisen kansallisen koordinaatiokomitean toiminnanjohtaja Patricia Liabuba kuitenkin sanoo, että valtion rahoitus TIPF:lle on kasvanut. Tosin rahoitus ei aina löydä perille, eikä sitä ole tarpeeksi.

Päivittäin 15–20 tapausta

Malawissa kaupattavat ihmiset ovat enimmäkseen maaseudun naisia ja tyttöjä, jotka viedään maalta kaupunkeihin ja ulkomaille pakkotyöhön, prostituutioon ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

”Maassa rekisteröidään päivittäin 1520 tapausta, enimmäkseen rajaseuduilta. Naisia kuljetetaan rajan yli Tansaniaan, Sambiaan, Zimbabween ja Etelä-Afrikkaan, mutta myös Kuwaitin ja Arabiemiraattien kaltaisiin Persianlahden maihin”, Caleb Thole selittää.

Malawin poliisin mukaan vuonna 2019 pelastettiin 140 ihmiskaupan uhria. Heistä 65 oli lapsia.

”Näihin tapauksiin liittyen pidätettiin, syytettiin ja tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin 48 henkilöä. Pisimmän tuomion, 12 vuotta vankeutta kovennettuna, sai Phalomben rajamaakunnassa pidätetty mies, joka oli matkalla Mosambikiin kuuden pojan kanssa”, poliisin tiedottaja James Kadadzera kertoo.

Valistusta tarvitaan lisää

Ihmiskaupan uhreja auttavat järjestöt ovat huolissaan siitä, että monesti ihmiskauppiaat selviytyvät lainvastaisesti vain sakoilla tai eivät saa syytettä ollenkaan.

”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, Thole väittää.

Yhdysvaltain ulkoministeriön raportti ihmiskaupasta on samaa mieltä. Raportissa muun muassa todetaan, ettei hallitus ole tutkinut tai saattanut vastuuseen malawilaisia diplomaatteja, poliiseja, terveys- ja siirtolaisuusviranomaisia, joiden on väitetty sekaantuneen ihmiskauppaan. Ihmiskaupan uhrit eivät myöskään saa turvapalveluja.

Tiedottaja Kadadzera vaatii tarmokasta kansanvalistusta. Se pitäisi kohdistaa ennen muuta nuorille naisille ja tytöille, joiden osuus uhreista on suhteettoman suuri.

Liabuba puolestaan vaatii valtiota tarmokkaammin lobbaamaan lahjoittajia, jotta saataisiin varoja turvapaikkojen rakentamiseen ja ihmiskaupan uhrien suoraan auttamiseen.

Tholen mielestä poliittista tahtoa ihmiskaupan lopettamiseen ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Tai siitä hyötyjiä on liikaa.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvolakioikeus ja rikos Malawi Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kukkia.

”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä

Vain harva ihmiskaupan uhri pääsee irti prostituutiosta ja vielä harvempi puhuu kokemuksistaan ääneen. Yksi heistä on nigerialaissyntyinen, Suomeen päätynyt Itohan Okundaye, jonka tarina on nyt julkaistu toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamana kirjana. Okundayen tarina saattaa vaikuttaa ihmiskaupan uhrien asemaan Suomessa tulevaisuudessa.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Mies puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.

Toive eliitin joukkoon pääsemisestä saa monet somalialaisnuoret uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin

Somalian hallituksessa istuu paljon ihmisiä, joilla on Somalian lisäksi myös jonkun länsimaan kansalaisuus. Haave paremmista tuloista saa monet nuoret uskomaan ihmiskauppiaiden vakuutteluja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.