Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.

Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskariin on povattu pahaa ruokakriisiä jo pitkään, ja nyt ennusteet näyttävät toteutuvan. Kuva: Loey Felipe / UN Photo.

Madagaskarin eteläosien kuivuuskriisi on pahentunut kevään aikana, ja tämän vuoden aikana nälkäisten kasvaa vielä lisää, varoittavat YK-järjestöt.

Noin 1,13 miljoonaa ihmistä, lähes kaksi viidestä, kärsii vakavasta ruokapulasta ja on jo lähellä täyttä katastrofia. Yhteensä ainakin 1,35 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua.

Aliravitsemuksen varalta hoitoa tarvitsevien lasten määrä kasvanut, ja joillakin alueilla yli neljäsosa lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta, kertoo YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA.

Madagaskarin eteläosa on puolikuivaa aluetta, joka kärsii eroosiosta, metsäkadosta ja hiekkamyrskyistä. Tämänhetkisen ruokakriisin syynä on kuivuus, joka on kurittanut aluetta useampana vuonna peräkkäin. Nyt tilannetta kuvaillaan akuuteimmaksi 40 vuoteen. Marras- ja tammikuun välisenä aikana saatiin alle puolet keskimääräisistä sateista.

Tilanne on ollut kriittinen jo viime syyskuusta lähtien. Edellisen sadon ruokavarastot oli jo tuolloin käytetty loppuun, ja ihmiset söivät siemenviljansa.

Nyt avustusjärjestöt kertovat, että ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin: he syövät kulkusirkkoja, raakoja punakaktuksen hedelmiä tai villejä lehtiä. Monet suuntaavat kaupunkeihin etsimään elantoaan.

OCHA:n mukaan yhdellä vakavimmista alueista, Amboasary Atsimossa, 75 prosenttia ihmisistä kärsii vakavasta ruokapulasta ja 14 000 ihmistä on katastrofitilassa, käytännössä nälänhädässä.

”Katastrofin skaala on uskomaton. Jos emme pysäytä tätä kriisiä ja saa ruokaa etelässä asuville, perheet nääntyvät nälkään ja ihmishenkiä menetetään”, sanoo myös Maailman ruokaohjelman (WFP) vanhempi operaatiojohtaja Amer Daoudi tiedotteessa.

Nälän seurauksena on havaittu lasten hyväksikäytön, sukupuolittuneen väkivallan ja koulun keskeyttämisen kasvua. Myös esimerkiksi karjavarkaudet ovat lisääntyneet.

Alueelle on toimitettu apua, kuten ruokaa, vettä ja rokotteita. Enemmän resursseja kuitenkin tarvitaan, sillä jos ihmisiä ei saada jaloilleen nyt, puolen vuoden kuluttua rahaa tarvitaan vielä enemmän, OCHA arvioi. Tällä hetkellä Madagaskarin eteläosan humanitaarisen avun vetoomuksesta vain runsas viidennes on rahoitettu.

WFP puolestaan on pyytänyt toimintaansa 74:tä miljoonaa dollaria seuraaviksi puoleksi vuodeksi.

Lisää uusi kommentti