Uutiset Ruokaturva

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.
Madagaskariin on povattu pahaa ruokakriisiä jo pitkään, ja nyt ennusteet näyttävät toteutuvan. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Madagaskarin eteläosien kuivuuskriisi on pahentunut kevään aikana, ja tämän vuoden aikana nälkäisten kasvaa vielä lisää, varoittavat YK-järjestöt.

Noin 1,13 miljoonaa ihmistä, lähes kaksi viidestä, kärsii vakavasta ruokapulasta ja on jo lähellä täyttä katastrofia. Yhteensä ainakin 1,35 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua.

Aliravitsemuksen varalta hoitoa tarvitsevien lasten määrä kasvanut, ja joillakin alueilla yli neljäsosa lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta, kertoo YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA.

Madagaskarin eteläosa on puolikuivaa aluetta, joka kärsii eroosiosta, metsäkadosta ja hiekkamyrskyistä. Tämänhetkisen ruokakriisin syynä on kuivuus, joka on kurittanut aluetta useampana vuonna peräkkäin. Nyt tilannetta kuvaillaan akuuteimmaksi 40 vuoteen. Marras- ja tammikuun välisenä aikana saatiin alle puolet keskimääräisistä sateista.

Tilanne on ollut kriittinen jo viime syyskuusta lähtien. Edellisen sadon ruokavarastot oli jo tuolloin käytetty loppuun, ja ihmiset söivät siemenviljansa.

Nyt avustusjärjestöt kertovat, että ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin: he syövät kulkusirkkoja, raakoja punakaktuksen hedelmiä tai villejä lehtiä. Monet suuntaavat kaupunkeihin etsimään elantoaan.

OCHA:n mukaan yhdellä vakavimmista alueista, Amboasary Atsimossa, 75 prosenttia ihmisistä kärsii vakavasta ruokapulasta ja 14 000 ihmistä on katastrofitilassa, käytännössä nälänhädässä.

”Katastrofin skaala on uskomaton. Jos emme pysäytä tätä kriisiä ja saa ruokaa etelässä asuville, perheet nääntyvät nälkään ja ihmishenkiä menetetään”, sanoo myös Maailman ruokaohjelman (WFP) vanhempi operaatiojohtaja Amer Daoudi tiedotteessa.

Nälän seurauksena on havaittu lasten hyväksikäytön, sukupuolittuneen väkivallan ja koulun keskeyttämisen kasvua. Myös esimerkiksi karjavarkaudet ovat lisääntyneet.

Alueelle on toimitettu apua, kuten ruokaa, vettä ja rokotteita. Enemmän resursseja kuitenkin tarvitaan, sillä jos ihmisiä ei saada jaloilleen nyt, puolen vuoden kuluttua rahaa tarvitaan vielä enemmän, OCHA arvioi. Tällä hetkellä Madagaskarin eteläosan humanitaarisen avun vetoomuksesta vain runsas viidennes on rahoitettu.

WFP puolestaan on pyytänyt toimintaansa 74:tä miljoonaa dollaria seuraaviksi puoleksi vuodeksi.

Ruokaturva avustustyökatastrofiapuruokaluonnonkatastrofit Madagaskar

Lue myös

Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia