Uutiset Aseistariisunta

Maat tuhoavat rypäleasevarastojaan – Syyrian sota kasvattaa uhrimäärää

Rypäleaseilla oli viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän uhreja kuin vuonna 2015. Syynä ovat pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodat.
Rypälepommin uhri ja jalkaproteesi
12-vuotias Mohammad Abd el Aal menetti jalan rypäleammusten vuoksi Libanonissa. (Kuva: Cluster Munition Coalition / CC BY 2.0)

Jo 97 prosenttia kansainvälisessä rypäleasesopimuksessa mukana olevien maiden ammusvarastoista on tuhottu. Rypäleaseiden uhreja on kuitenkin aiempaa enemmän, mikä johtuu pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodista, selviää kansainvälisen rypäleasekoalition CMC:n raportista.

”Viime vuonna rypäleaseiden uhrien määrä kaksinkertaistui, ja lähes kaikki uhrit olivat siviilejä. Ainoa varma tapa lopettaa tämä petollinen uhka on saada kaikki maat suostumaan kieltoon”, sanoo koordinaattori Jeff Abramson.

Eilen julkaistun raportin mukaan rypäleaseilla oli viime vuonna ainakin 971 uhria, joista 860 Syyriassa. Määrä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2015. Syyrian hallituksen joukkojen lisäksi rypäleaseita käyttää myös Jemeniä pommittava Saudi-Arabian johtama liittouma, jonka iskut tosin ovat vähentyneet kansainvälisen paheksunnan seurauksena, raportissa kerrotaan.

Epäilyksiä on myös siitä, että rypäleaseita olisi käytetty Irakissa ja Libyassa, mutta väitteitä ei ole pystytty varmentamaan.

Rypäleaseet lähettävät räjähtäessään useita tytärammuksia laajalle alueelle. Monet eivät kuitenkaan räjähdä, vaan asettavat siviilit vaaraan vielä vuosia jälkikäteenkin. Viime vuonna aiemmin räjähtämättömien tytärammusten räjähtämisen seurauksena kuoli tai haavoittui yli sata ihmistä, muun muassa Laosissa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin johtaman CMC:n tavoitteena on saada kaikki maailman maat liittymään vuonna 2010 hyväksyttyyn Oslon rypäleasekieltosopimukseen. Mukana on tällä hetkellä 119 maata, joista viimeisimpinä mukaan ovat liittyneet Benin ja Madagaskar. Suomi ei ole mukana sopimuksessa. 17 mukana olevaa maata ei ole vielä ratifioinut sopimusta.

Ainakin 26 maassa arvellaan olevan yhä räjähtämättömiä rypäleaseita. Viime vuonna niiden saastuttamaa maata siivottiin ainakin 88 neliökilometriä.

Aseistariisunta aseet & armeijakonflikti JemenSyyria

Lue myös

Esite autonomisista aseista

Asemahdit estivät neuvottelujen aloittamisen tappajarobotit kieltävästä sopimuksesta

Muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Israel vastustavat kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi täysautonomisten aseiden kehittämisen ja valmistuksen. Järjestöjen kampanja pelkää, että maailma on siirtymässä vaaralliselle polulle.
Poika esittelee kättä, jossa on rypäleaseen tekemä haava

Raportti: Rypäleasesopimusta ei ole kymmenen vuoden aikana rikottu kertaakaan – ulkopuolella kuitenkin yhä paljon maita

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana 103 maata, jotka ovat tuhonneet nyt jo 99 prosenttia asevarastoistaan. Se osoittaa, että sopimuksen ulkopuolella olevienkaan maiden ei pitäisi olla mahdotonta liittyä siihen, sanovat järjestöt. Esimerkiksi Suomi ei ole mukana sopimuksessa.
Haarukan piikkejä

Kansainväliset vapaaehtoiset jakavat hävikkiruokaa tarvitseville Helsingissä

Vapaaehtoiset jakavat kasvisruokaa kuudessa paikassa Helsingissä. Tarkoituksena on kertoa köyhyyden, eriarvoisuuden ja asevarustelun yhteyksistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.