Maanviljelijäksi ryhtyminen ei houkuta Afrikan nuoria | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maanviljelijäksi ryhtyminen ei houkuta Afrikan nuoria

Afrikan työmarkkinoille tulee vuosittain miljoonia nuoria. He eivät haaveile maanviljelijän ammatista, mutta ilman maatalouden vetovoiman lisäämistä nuoria ei saada työllistettyä.

Opiskelijoita Sierra Leonessa

Moni afrikkalaisnuori haaveilee muusta kuin maanviljelijän ammatista. Kuvassa äitiys- ja lapsiterveyden opiskelijoita Sierra Leonessa. Kuva: H6 Partners / CC BY-NC-ND 2.0.

Afrikassa on 420 miljoonaa 15–35-vuotiasta, ja määrä jatkaa kasvuaan. Nuorten työllistäminen on maanosan kohtalonkysymys eikä onnistu ilman maatalouselinkeinojen vetovoiman parantamista.

Afrikan työmarkkinoille tulee vuosittain 10–12 miljoonaa nuorta lisää. ”Nuori väestö on Afrikalle voimavara, mutta siitä voi tulla myös taakka. Nuorille on oltava tarjolla mahdollisuuksia tai he menettävät uskonsa yhteiskuntaan. Siitä seuraa levottomuuksia, jollaisia todistamme päivittäin”, Afrikan kehityspankin varapääjohtaja Jennifer Blanke varoittaa.

Pankin vuosikokous pidettiin toukokuun lopulla Intian Ahmedabadissa ja teemana oli maatalouden kehittäminen Afrikan vaurastumisen moottoriksi.

Asiantuntijoiden mukaan maataloudesta pitäisi tehdä houkuttelevaa bisnestä, sillä nuorten mielestä se on nykyisellään köyhien elinkeino. Niinpä afrikkalaisten viljelijöiden keski-ikä on jo 60 vuotta.

Mielikuvat uusiksi

”Tällä menolla Afrikassa ei ole 20 vuoden päästä maanviljelijöitä. Mielikuva maataloudesta vaatii muutosta: se ei ole sosiaaliala eikä elämäntapa vaan liiketoimintaa”, kehityspankin pääjohtaja Akinwumi Adesina tähdentää.

Hänen mukaansa nuorille on tarjolla mahdollisuuksia, mutta niiden toteutuminen vaatii rahoitusta. ”Nuoret ovat jo kehittäneet maataloutta hyödyttäviä it-sovelluksia muun muassa sääpalvelun, vakuutustoiminnan ja maatalousneuvonnan käyttöön.”

Afrikan kehityspankki pohjustaa maatalouden kasvua ohjaamalla kymmenen vuoden ajan yli kaksi miljardia euroa vuodessa teiden, keinokastelun ja varastojen rakentamiseen. Sen toivotaan houkuttelevan alalle myös yksityisiä investointeja.

Taustalla on ajatus, että kun ruuan kysyntä jatkaa maailmalla kasvuaan, Afrikka voi haukata markkinoista paljon nykyistä isomman siivun.

Elokuvat avuksi

Muutos edellyttää Afrikan infrastruktuurin valtavaa kohentamista, eikä miten tahansa, vaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, Saksan parlamentin valtiosihteeri Thomas Silberhorn painottaa. Saksa kampanjoi lisää tukea hankkeelle, joka edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa Afrikassa.

Afrikan nouseviin – ja nuorten hallitsemiin – tuotannonaloihin kuuluu elokuvateollisuus, jonka edustajia sekä Nigerian Nollywoodista että Intian Bollywoodista oli kutsuttu kehityspankin kokoukseen. Toiveena on, että maaseutu näkyisi filmeissä muunakin kuin köyhänä takapajulana.

”Olemme oppineet maataloudesta paljon ja valmiita muuttamaan asioita elokuvien avulla”, nigerialainen näyttelijä ja elokuvatuottaja Omoni Oboli vakuuttaa.

Kehityspankin Adesina muistuttaa, että 65 prosenttia maapallon käyttämättömästä viljelymaasta sijaitsee Afrikassa. ”Siksi Afrikan maatalouden tulevaisuus ei ole tärkeä vain Afrikalle, vaan se vaikuttaa koko maailman ruokatalouteen.”

Lisää uusi kommentti