Uutiset

Maailmanpankki lietsoo verokilpailua

On ristiriitaista, että Maailmanpankki kannustaa alentamaan kehitysmaiden yritysverotusta samaan aikaan kun sen tehtävä on edistää kehitystä, jossa verorahoille olisi käyttöä.
Verotuloja tarvitaan muun muassa terveydenhuollon kehittämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS.)

(IPS) -- Maailmanpankin tehtävä on edistää köyhien maiden kehitystä, mukaan lukien veronkannon tehostaminen ja korruption juuriminen. Käytännössä pankki kuitenkin kannustaa kehitysmaita alentamaan yritysten verotusta.

Maailmanpankin Doing Business 2017 -raportti puhuu hallinnon tehostamisesta mutta kiittelee samaan aikaan valtioita, jotka laskevat veroprosenttia, nostavat verotettavan tulon alarajaa ja tarjoavat verovapauksia.

Raportin taustapaperi Paying Taxes 2016 liioittelee yritysten verotaakkaa laskemalla mukaan sairausvakuutukset, eläkemaksut, sekä moninaiset palvelumaksut jätehuollosta lähtien. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF jättää ne omissa tilastoissaan verotulojen ulkopuolelle.

Käytännössä Maailmanpankki yllyttää kehitysmaiden välistä verokilpailua suosimalla yritysverojaan alentavia ja moittimalla veronkorottajia.

Sijoittajalla eri intressit

IMF ja teollisuusmaiden järjestö OECD eivät ole löytäneet vakuuttavaa näyttöä siitä, että verohelpotukset houkuttelisivat ulkomaisia investointeja kehitysmaihin. Sijoittajia kiinnostavat hyvä infrastruktuuri ja runsas työvoiman tarjonta.

Maailmanpankin omissakin yrityskyselyissä on ilmennyt, ettei veroilla ole suurta merkitystä investointipäätöksissä. Poliittinen epävakaus, korruptio, epäluotettava sähkönsaanti ja rahoitusongelmat merkitsevät paljon enemmän esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Silti Maailmanpankki mainostaa verohelpotuksia ja -kilpailua ihmekonstina, joka tuo yrityksiä maahan. Koska pankilla on yhä melkoisesti vaikutusvaltaa, kehitysmaiden verotulot eivät kasva riittävästi tai jopa laskevat. Vuosina 1990–2001 yritysverojen alentaminen haukkasi valtioiden verotuloista lähes viidenneksen.

Global Financial Integrity -tutkimuslaitoksen maltillisen arvion mukaan kehitysmaista katosi varoja laittomasti yli 7 000 miljardia euroa vuosina 2004–2013 ja 1 000 miljardia pelkästään vuonna 2013.

Verosuunnittelun asiantuntija

Maailmanpankin kielteistä suhtautumista veroihin selittää se, että sen raportteja on ollut laatimassa kirjanpito- ja konsulttifirma Pricewaterhouse Cooper, joka kuuluu maailman johtaviin verosuunnittelun osaajiin. Vuosina 2002–2010 yhtiö auttoi asiakkaitaan saamaan veroparatiisin tapaan toimineesta Luxemburgista ainakin 548 ennakkoveropäätöstä, joiden avulla yritykset välttyivät maksamasta veroja muualla.

”Verojen korottaminen auttaa kehitysmaita sijoittamaan koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin, mikä kaikki edistää kasvua”, Maailmanpankin oma pääekonomisti Kaushik Basu on todennut. Se olisi tarpeen, jos YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mielitään saavuttaa, mutta pankin raporteissa on valittu vastakkainen linja.

Maailmanpankki tarjoa ratkaisuiksi omia lainojaan ja yritysyhteistyön lisäämistä. Lainat on kuitenkin maksettava takaisin, eikä yritysyhteistyö takaa kehityksen hedelmiä kaikille. Osa keskituloisista maista onkin hylännyt pankin neuvot ja etsinyt rahoitusta muualta. Samalla vahvistuu vaatimus, että Maailmanpankin on lopetettava verokilpailun lietsonta.

kehitystalousrahoitus Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet