Uutiset Ilmastonmuutos

Maailman puiden määrä kasvanut seitsemän prosenttia – syynä kylmien alueiden lämpeneminen, seuraukset arvaamattomia

Tutkimuksen mukaan maapallon pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt, samoin trooppiset metsät. Muutosten taustalla on ihmisen toiminta, ja sillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon.
Vuoristo, metsää ja lampi
Tukimuksen mukaan puiden määrä on lisääntynyt alueilla, jotka ennen olivat niille liian kylmiä, kuten vuoristoissa. (Kuva: Rick Bergstrom / CC BY-ND 2.0)

Nature-tiedelehden julkaiseman tutkimusartikkelin mukaan maailman yhteenlaskettu metsäpinta-ala ei ole viime vuosikymmeninä vähentynyt, toisin kuin yleisesti on uskottu. Laajimman koskaan aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan puiden määrä on viimeisen 35 vuoden aikana päinvastoin kasvanut seitsemällä prosentilla eli noin 2,24 miljoonalla neliökilometrillä.

Yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston kaksi vuotta kestäneessä tutkimuksessa analysoitiin maailman metsäalaa satelliittikuvien avulla vuosina 1982–2016. Tutkimus vahvisti sademetsien pinta-alan pienentyneen, mutta yllättävä tieto oli, että puiden määrän kasvu muilla alueilla on ollut suurempaa kuin metsäkato sademetsäalueilla.

Uutista ei voi pitää pelkästään positiivisena. Syynä puiden määrän lisääntymiseen on nimittäin ilmaston lämpeneminen: puita on alkanut kasvaa alueilla, jotka ennen olivat siihen liian kylmiä, kuten korkealla vuoristoissa. Tutkijoiden mukaan muutoksilla voi olla arvaamattomia seurauksia maapallon ekosysteemeille.

Tutkimuksen mukaan maaperän pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt globaalisti yli kolme prosenttia. Eniten kasvillisuutta katoaa Aasiassa. Syypää on pääosin maatalous, samoin kuin sademetsäkadon taustalla. Kasvillisuus on vähentynyt lisäksi maapallon kuivilla ja puolikuivilla alueilla.

Tutkijoiden mukaan maaperän muutoksista kuusikymmentä prosenttia johtuu suoraan ihmisen toiminnasta ja loput neljäkymmentä epäsuorasti. Muutoksilla maankäytössä on merkittäviä vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon ja sitä kautta ilmastonmuutokseen, tutkijat varoittavat.

Ilmastonmuutos maatalousympäristöilmastonmuutosmaaperämetsät

Lue myös

Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Kallioita Tyynenmeren rannalla

Tutkijat: Valtamerten lämpötila nousee nopeammin kuin on arvioitu – Lämpeneminen voi nostaa merenpintaa jopa 30 senttiä

”Valtamerten lämpeneminen on tärkeä merkki ilmastonmuutoksesta, ja meillä on vankkoja todisteita siitä, että se nousee nopeammin kuin luulimme”, sanoo tutkija Zeke Hausfather.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.