Uutiset Ilmastonmuutos

Maailman puiden määrä kasvanut seitsemän prosenttia – syynä kylmien alueiden lämpeneminen, seuraukset arvaamattomia

Tutkimuksen mukaan maapallon pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt, samoin trooppiset metsät. Muutosten taustalla on ihmisen toiminta, ja sillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon.
Vuoristo, metsää ja lampi
Tukimuksen mukaan puiden määrä on lisääntynyt alueilla, jotka ennen olivat niille liian kylmiä, kuten vuoristoissa. (Kuva: Rick Bergstrom / CC BY-ND 2.0)

Nature-tiedelehden julkaiseman tutkimusartikkelin mukaan maailman yhteenlaskettu metsäpinta-ala ei ole viime vuosikymmeninä vähentynyt, toisin kuin yleisesti on uskottu. Laajimman koskaan aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan puiden määrä on viimeisen 35 vuoden aikana päinvastoin kasvanut seitsemällä prosentilla eli noin 2,24 miljoonalla neliökilometrillä.

Yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston kaksi vuotta kestäneessä tutkimuksessa analysoitiin maailman metsäalaa satelliittikuvien avulla vuosina 1982–2016. Tutkimus vahvisti sademetsien pinta-alan pienentyneen, mutta yllättävä tieto oli, että puiden määrän kasvu muilla alueilla on ollut suurempaa kuin metsäkato sademetsäalueilla.

Uutista ei voi pitää pelkästään positiivisena. Syynä puiden määrän lisääntymiseen on nimittäin ilmaston lämpeneminen: puita on alkanut kasvaa alueilla, jotka ennen olivat siihen liian kylmiä, kuten korkealla vuoristoissa. Tutkijoiden mukaan muutoksilla voi olla arvaamattomia seurauksia maapallon ekosysteemeille.

Tutkimuksen mukaan maaperän pintakasvillisuus sen sijaan on vähentynyt globaalisti yli kolme prosenttia. Eniten kasvillisuutta katoaa Aasiassa. Syypää on pääosin maatalous, samoin kuin sademetsäkadon taustalla. Kasvillisuus on vähentynyt lisäksi maapallon kuivilla ja puolikuivilla alueilla.

Tutkijoiden mukaan maaperän muutoksista kuusikymmentä prosenttia johtuu suoraan ihmisen toiminnasta ja loput neljäkymmentä epäsuorasti. Muutoksilla maankäytössä on merkittäviä vaikutuksia muun muassa maapallon energiatasapainoon ja sitä kautta ilmastonmuutokseen, tutkijat varoittavat.

Ilmastonmuutos maatalousympäristöilmastonmuutosmaaperämetsät

Lue myös

YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
Kuubalainen ympäristaktivisti Angela Corvea, taustalla tv-ruutu

Ilmastonmuutos uhkaa naisten jaksamista Kuubassa – ”Naisten muutenkin liian suuri työtaakka moninkertaistuu katastrofin sattuessa”

Ympäristöaktivisti Angela Corvean mukaan naiset uuvuttavat itsensä herkemmin kuin miehet. Kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt pahenevat, jaksamista vaaditaan erityisesti naisilta.
Liskon pää

Kuumuus koettelee Amazonin eläimiä – Jo nyt ollaan sietokyvyn ylärajoilla

Tropiikin vaihtolämpöiset, kuten perhoset ja liskot, sietävät lämpötilan muutoksia heikommin kuin viileämpien leveysasteiden eläimet. Tutkijoiden mukaan liika lämpö voi vaarantaa esimerkiksi sukupuolten tasapainon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.