Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Puita viljapellolla
Maatalous on Pakistanissa tärkeä elinkeino: lähes puolet työvoimasta on maanviljelijöitä. Kuva vuodelta 2012. (Kuva: Black Zero / CC BY 2.0)

(IPS) -- Liialliset ja pitkittyneet sateet kylvävät tuhoa Pakistanin maanviljelijöiden keskuudessa. Kylvö- ja sadonkorjuuajat ovat pahasti järkkyneet.

Tammikuusta helmikuuhun satoi 33 prosenttia enemmän kuin tavallisesti. Sateissa oli lyhyt tauko helmikuun lopussa, mutta lähes koko maahan ennustetaan jälleen rankkoja sateita, ukkosia ja rakeita. Jopa maan eteläisimpään, yleensä sateettomaan Sindhin maakuntaan odotetaan ukkosmyrskyjä.

Oikullisista sateista kärsivät ennen kaikkea maan haavoittuvimpiin väestönosiin lukeutuvat maanviljelijät. Viljelijät muodostavat Pakistanin työvoimasta 48 prosenttia, joten mistään vähäpätöisestä vähemmistöstä ei ole kyse.

Suuri osa viljelykasveista kasvatetaan rabiksi kutsutulla talvikaudella, jolloin kylvö alkaa marraskuun puolivälissä ja sadonkorjuu huhti-toukokuussa. Vehnä on tärkeimpiä rabin aikaan kasvatettuja viljoja; se on miljoonien perusruokaa ja hyvän sadon sattuessa myös vientituote.

Aamir Hayat Bhandara kertoo, että perinteisesti talvisateet ovat olleet niukkoja, ja ne ovat kestäneet joulukuusta maaliskuuhun. ”Mutta nyt ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole.”

”Melkein kaikki talven sadot jäävät pieniksi tämän vuoksi”, Bhandara lisää. Hän on viljelijöiden kansalaisjärjestön Farmers’ Bureau of Pakistanin (FBP) perustajajäsen.

Jo lokakuussa FBP vaati hallitusta julistamaan maahan maatalous- ja ilmastohätätilan. ”Odottamattomat myrskytuulet, arvaamattomat sateet ja äkilliset helleaallot ovat vaikuttaneet kaikkiin viljelykasveihin ja satoihin, ei vain talvikaudella vaan myös kesällä.”

Siunauksesta kiroukseksi

Multanissa asuva maanviljelijä Muhammad Aslam hermoilee vehnäsatonsa kohtaloa. Tähän asti talvisateet ovat olleet hänelle siunaus, mutta pitkittyessään sade voi muuttua kiroukseksi. Aslamin myöhään marraskuussa kylvämä vehnä on pian valmis korjattavaksi, mutta jos sade jatkuu, kosteus tuhoaa hänen satonsa.

Kostea ilma on vaaraksi, sillä se edistää ruostesienitartuntaa.

”Etelä-Punjabissa vesi on valtava asia”, Aslam sanoo. ”Sateiden aikataulun mukana kaikki on siirtynyt kuukaudella eteenpäin. Me tapasimme kylvää vehnän lokakuussa, mutta nyt kun sateet tulevat ennakoimattomiin aikoihin, meidän koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin. Vehnä on kylvetty myöhemmin, joten parhaan mahdollisen lämpötilan ja kuivemman ilman sijaan meillä onkin korjuuaikaan äkillisiä sadekuuroja.”

Tuhannet maanviljelijät kautta Punjabin jakavat Aslamin huolen. Viljelykasvit ovat Punjabissa keskeisen tärkeitä, sillä maakunnassa on valtavasti maatalousmaata. Punjabin sadolla on iso vaikutus koko valtion talouteen, sillä maataloustuotteet muodostavat 80 prosenttia Pakistanin vientituloista.

Viime vuoden huhtikuussa laajalle levinneet raekuurot, rankkasateet ja raa’at tuulet tuhosivat Punjabin kypsästä vehnäsadosta peräti 150 000 tonnia. Vuotta aiemmin, keväällä 2018 ilmat sitä vastoin olivat kuumia ja kuivia – ja tämä olosuhde puolestaan vaikutti kielteisesti sadon määrään ja laatuun sekä aiheutti puuvillankylvön viivästymisen koko maassa.

Valistusta vaaditaan

Joillain alueilla oikukkaat sateet ovat saaneet viljelijät vaihtamaan viljelykasvejaan toisiin. Esimerkiksi Etelä-Punjabissa puuvilla on saanut väistyä maissin tieltä.

Siirtymistä vaihtoehtoisiin viljelylajikkeisiin ei kuitenkaan ole tapahtunut suuressa mitassa, sillä maanviljelijät eivät ole yleisesti tietoisia ilmastonmuutoksesta. Bhandaran mielestä hallituksen prioriteettilistan kärjessä pitäisikin olla viljelijöiden valistaminen ja auttaminen, sillä vain siten voi rajoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusta.

”Hallituksen pitäisi myös antaa satovakuutus kadon varalta, sekä järjestää varastotiloja, jotka ovat oleellisia korjatun viljan säilömiselle”, Bhandara sanoo. Korjattu vehnä seisoo pelloilla avoimen taivaan alla päiviä ennen kuin se pakataan juuttisäkkeihin. ”Menetelmät eivät ole turvallisia eivätkä suojaa vehnää kosteudelta, varsinkaan jos sataa.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokailmastonmuutos Pakistan Suomen IPS

Lue myös

Nainen metsäisten peltojen keskellä.

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”