Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Puita viljapellolla
Maatalous on Pakistanissa tärkeä elinkeino: lähes puolet työvoimasta on maanviljelijöitä. Kuva vuodelta 2012. (Kuva: Black Zero / CC BY 2.0)

(IPS) -- Liialliset ja pitkittyneet sateet kylvävät tuhoa Pakistanin maanviljelijöiden keskuudessa. Kylvö- ja sadonkorjuuajat ovat pahasti järkkyneet.

Tammikuusta helmikuuhun satoi 33 prosenttia enemmän kuin tavallisesti. Sateissa oli lyhyt tauko helmikuun lopussa, mutta lähes koko maahan ennustetaan jälleen rankkoja sateita, ukkosia ja rakeita. Jopa maan eteläisimpään, yleensä sateettomaan Sindhin maakuntaan odotetaan ukkosmyrskyjä.

Oikullisista sateista kärsivät ennen kaikkea maan haavoittuvimpiin väestönosiin lukeutuvat maanviljelijät. Viljelijät muodostavat Pakistanin työvoimasta 48 prosenttia, joten mistään vähäpätöisestä vähemmistöstä ei ole kyse.

Suuri osa viljelykasveista kasvatetaan rabiksi kutsutulla talvikaudella, jolloin kylvö alkaa marraskuun puolivälissä ja sadonkorjuu huhti-toukokuussa. Vehnä on tärkeimpiä rabin aikaan kasvatettuja viljoja; se on miljoonien perusruokaa ja hyvän sadon sattuessa myös vientituote.

Aamir Hayat Bhandara kertoo, että perinteisesti talvisateet ovat olleet niukkoja, ja ne ovat kestäneet joulukuusta maaliskuuhun. ”Mutta nyt ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole.”

”Melkein kaikki talven sadot jäävät pieniksi tämän vuoksi”, Bhandara lisää. Hän on viljelijöiden kansalaisjärjestön Farmers’ Bureau of Pakistanin (FBP) perustajajäsen.

Jo lokakuussa FBP vaati hallitusta julistamaan maahan maatalous- ja ilmastohätätilan. ”Odottamattomat myrskytuulet, arvaamattomat sateet ja äkilliset helleaallot ovat vaikuttaneet kaikkiin viljelykasveihin ja satoihin, ei vain talvikaudella vaan myös kesällä.”

Siunauksesta kiroukseksi

Multanissa asuva maanviljelijä Muhammad Aslam hermoilee vehnäsatonsa kohtaloa. Tähän asti talvisateet ovat olleet hänelle siunaus, mutta pitkittyessään sade voi muuttua kiroukseksi. Aslamin myöhään marraskuussa kylvämä vehnä on pian valmis korjattavaksi, mutta jos sade jatkuu, kosteus tuhoaa hänen satonsa.

Kostea ilma on vaaraksi, sillä se edistää ruostesienitartuntaa.

”Etelä-Punjabissa vesi on valtava asia”, Aslam sanoo. ”Sateiden aikataulun mukana kaikki on siirtynyt kuukaudella eteenpäin. Me tapasimme kylvää vehnän lokakuussa, mutta nyt kun sateet tulevat ennakoimattomiin aikoihin, meidän koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin. Vehnä on kylvetty myöhemmin, joten parhaan mahdollisen lämpötilan ja kuivemman ilman sijaan meillä onkin korjuuaikaan äkillisiä sadekuuroja.”

Tuhannet maanviljelijät kautta Punjabin jakavat Aslamin huolen. Viljelykasvit ovat Punjabissa keskeisen tärkeitä, sillä maakunnassa on valtavasti maatalousmaata. Punjabin sadolla on iso vaikutus koko valtion talouteen, sillä maataloustuotteet muodostavat 80 prosenttia Pakistanin vientituloista.

Viime vuoden huhtikuussa laajalle levinneet raekuurot, rankkasateet ja raa’at tuulet tuhosivat Punjabin kypsästä vehnäsadosta peräti 150 000 tonnia. Vuotta aiemmin, keväällä 2018 ilmat sitä vastoin olivat kuumia ja kuivia – ja tämä olosuhde puolestaan vaikutti kielteisesti sadon määrään ja laatuun sekä aiheutti puuvillankylvön viivästymisen koko maassa.

Valistusta vaaditaan

Joillain alueilla oikukkaat sateet ovat saaneet viljelijät vaihtamaan viljelykasvejaan toisiin. Esimerkiksi Etelä-Punjabissa puuvilla on saanut väistyä maissin tieltä.

Siirtymistä vaihtoehtoisiin viljelylajikkeisiin ei kuitenkaan ole tapahtunut suuressa mitassa, sillä maanviljelijät eivät ole yleisesti tietoisia ilmastonmuutoksesta. Bhandaran mielestä hallituksen prioriteettilistan kärjessä pitäisikin olla viljelijöiden valistaminen ja auttaminen, sillä vain siten voi rajoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusta.

”Hallituksen pitäisi myös antaa satovakuutus kadon varalta, sekä järjestää varastotiloja, jotka ovat oleellisia korjatun viljan säilömiselle”, Bhandara sanoo. Korjattu vehnä seisoo pelloilla avoimen taivaan alla päiviä ennen kuin se pakataan juuttisäkkeihin. ”Menetelmät eivät ole turvallisia eivätkä suojaa vehnää kosteudelta, varsinkaan jos sataa.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokailmastonmuutos Pakistan Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä