Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Puita viljapellolla
Maatalous on Pakistanissa tärkeä elinkeino: lähes puolet työvoimasta on maanviljelijöitä. Kuva vuodelta 2012. (Kuva: Black Zero / CC BY 2.0)

(IPS) -- Liialliset ja pitkittyneet sateet kylvävät tuhoa Pakistanin maanviljelijöiden keskuudessa. Kylvö- ja sadonkorjuuajat ovat pahasti järkkyneet.

Tammikuusta helmikuuhun satoi 33 prosenttia enemmän kuin tavallisesti. Sateissa oli lyhyt tauko helmikuun lopussa, mutta lähes koko maahan ennustetaan jälleen rankkoja sateita, ukkosia ja rakeita. Jopa maan eteläisimpään, yleensä sateettomaan Sindhin maakuntaan odotetaan ukkosmyrskyjä.

Oikullisista sateista kärsivät ennen kaikkea maan haavoittuvimpiin väestönosiin lukeutuvat maanviljelijät. Viljelijät muodostavat Pakistanin työvoimasta 48 prosenttia, joten mistään vähäpätöisestä vähemmistöstä ei ole kyse.

Suuri osa viljelykasveista kasvatetaan rabiksi kutsutulla talvikaudella, jolloin kylvö alkaa marraskuun puolivälissä ja sadonkorjuu huhti-toukokuussa. Vehnä on tärkeimpiä rabin aikaan kasvatettuja viljoja; se on miljoonien perusruokaa ja hyvän sadon sattuessa myös vientituote.

Aamir Hayat Bhandara kertoo, että perinteisesti talvisateet ovat olleet niukkoja, ja ne ovat kestäneet joulukuusta maaliskuuhun. ”Mutta nyt ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole.”

”Melkein kaikki talven sadot jäävät pieniksi tämän vuoksi”, Bhandara lisää. Hän on viljelijöiden kansalaisjärjestön Farmers’ Bureau of Pakistanin (FBP) perustajajäsen.

Jo lokakuussa FBP vaati hallitusta julistamaan maahan maatalous- ja ilmastohätätilan. ”Odottamattomat myrskytuulet, arvaamattomat sateet ja äkilliset helleaallot ovat vaikuttaneet kaikkiin viljelykasveihin ja satoihin, ei vain talvikaudella vaan myös kesällä.”

Siunauksesta kiroukseksi

Multanissa asuva maanviljelijä Muhammad Aslam hermoilee vehnäsatonsa kohtaloa. Tähän asti talvisateet ovat olleet hänelle siunaus, mutta pitkittyessään sade voi muuttua kiroukseksi. Aslamin myöhään marraskuussa kylvämä vehnä on pian valmis korjattavaksi, mutta jos sade jatkuu, kosteus tuhoaa hänen satonsa.

Kostea ilma on vaaraksi, sillä se edistää ruostesienitartuntaa.

”Etelä-Punjabissa vesi on valtava asia”, Aslam sanoo. ”Sateiden aikataulun mukana kaikki on siirtynyt kuukaudella eteenpäin. Me tapasimme kylvää vehnän lokakuussa, mutta nyt kun sateet tulevat ennakoimattomiin aikoihin, meidän koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin. Vehnä on kylvetty myöhemmin, joten parhaan mahdollisen lämpötilan ja kuivemman ilman sijaan meillä onkin korjuuaikaan äkillisiä sadekuuroja.”

Tuhannet maanviljelijät kautta Punjabin jakavat Aslamin huolen. Viljelykasvit ovat Punjabissa keskeisen tärkeitä, sillä maakunnassa on valtavasti maatalousmaata. Punjabin sadolla on iso vaikutus koko valtion talouteen, sillä maataloustuotteet muodostavat 80 prosenttia Pakistanin vientituloista.

Viime vuoden huhtikuussa laajalle levinneet raekuurot, rankkasateet ja raa’at tuulet tuhosivat Punjabin kypsästä vehnäsadosta peräti 150 000 tonnia. Vuotta aiemmin, keväällä 2018 ilmat sitä vastoin olivat kuumia ja kuivia – ja tämä olosuhde puolestaan vaikutti kielteisesti sadon määrään ja laatuun sekä aiheutti puuvillankylvön viivästymisen koko maassa.

Valistusta vaaditaan

Joillain alueilla oikukkaat sateet ovat saaneet viljelijät vaihtamaan viljelykasvejaan toisiin. Esimerkiksi Etelä-Punjabissa puuvilla on saanut väistyä maissin tieltä.

Siirtymistä vaihtoehtoisiin viljelylajikkeisiin ei kuitenkaan ole tapahtunut suuressa mitassa, sillä maanviljelijät eivät ole yleisesti tietoisia ilmastonmuutoksesta. Bhandaran mielestä hallituksen prioriteettilistan kärjessä pitäisikin olla viljelijöiden valistaminen ja auttaminen, sillä vain siten voi rajoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusta.

”Hallituksen pitäisi myös antaa satovakuutus kadon varalta, sekä järjestää varastotiloja, jotka ovat oleellisia korjatun viljan säilömiselle”, Bhandara sanoo. Korjattu vehnä seisoo pelloilla avoimen taivaan alla päiviä ennen kuin se pakataan juuttisäkkeihin. ”Menetelmät eivät ole turvallisia eivätkä suojaa vehnää kosteudelta, varsinkaan jos sataa.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokailmastonmuutos Pakistan Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen