Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.
Paikallisille havainnollistetaan lennokkiteknologiaa ennen käyttöönottoa. (Kuva: Unicef Malawi)

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Malawissa koetaan koleraepidemioita montaa kertaa vuodessa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin parantua, sillä maassa testataan parhaillaan lennokkiteknologiaa, joka voi muun muassa helpottaa epidemioiden ehkäisyä.

Kolera puhkeaa usein siksi, että vessojen puuttuessa tarpeet tehdään ulos luontoon. Näin ulosteperäiset bakteerit, kuten kolera, päätyvät maaperään ja sitä kautta vesilähteille, jolloin juomavesi saastuu.

Lennokkien avulla saadaan nopeasti esimerkiksi tieto siitä, miltä alueilta puuttuu vessoja, ja se on koleraepidemian kannalta ratkaisevaa, kertoo Malawissa lennokkien testaamista johtava Michael Scheibenreif YK:n lastenjärjestö Unicefilta.

Esimerkiksi viime joulukuussa Unicefin yhteistyökumppani kuvasi testialueen maastoa lennokin avulla. Tiedot syötettiin supertietokone Watsonille, joka paikallisti hetkessä talot, lähteet, kaivot ja karjalaitumet ja piirsi näistä kartan.

“Kartan avulla näemme nyt, miltä alueilta puuttuu esimerkiksi vessoja eli mihin niitä pitäisi rakentaa lisää”, Scheibenreif kertoo.

Nopea apu syrjäkyliin

Miehittämättömiä kauko-ohjattavia tai automatisoituja lennokkeja käytetään teollisuusmaissa etenkin harrastus- ja viihdetarkoituksiin. Nyt ne yleistyvät myös kehittyvissä maissa, joissa ne voivat jopa pelastaa ihmishenkiä ja tuoda kansalaisten ulottuville palveluita, joita muuten ei olisi saatavilla.

Esimerkiksi katastrofitilanteissa apu saadaan lennokkien avulla nopeasti perille, ja samalla ne auttavat selvittämään tuhojen laajuutta, Scheibenreif kertoo.

”Lennokit paikallistavat hetkessä esimerkiksi tulvien tai maanjäristyksen aiheuttamat siltojen ja talojen romahtamiset. Lisäksi ne pystyvät jäljittämään romahtaneen talon alta esimerkiksi matkapuhelinsignaalit, jolloin saadaan vihiä siitä, kuinka monta ihmistä on mahdollisesti jumissa rakennuksen alla.”

Myös rokotteita, verta ja lääkkeitä voidaan kuljettaa lennokeilla edullisesti ja nopeasti paikkoihin, joihin kuljetukset ovat aiemmin kestäneet tuntikausia maateitse tai niitä on jouduttu viemään kalliisti helikopterilla.

Malawissa viime vuoden kesäkuussa avattu lennokkien testialue on maailman suurin. Se käsittää noin 5 000 neliökilometriä ilmatilaa leveyssuunnassa ja 400 metriä pystysuunnassa. Yliopistot ja yritykset tekevät alueella testejä selvittääkseen, voiko lennokkeja soveltaa esimerkiksi terveydenhuollon kuljetuksissa, mobiili- ja wifi-yhteyksien parantamisessa ja karttojen luomisessa.

Testialueen päämaja sijaitsee Kasungussa, noin puolentoista tunnin ajomatkan päästä maan pääkaupungista Lilongwesta.

Kasungussa sijaitsee myös yksi maan merkittävistä aluesairaaloista, ja monet syrjäiset maaseutualueet ovat riippuvaisia sen varustuksista. Sen lisäksi, että aluesairaalasta voidaan kuljettaa lennokeilla syrjäkylien terveysasemille rokotteita ja lääkkeitä, kylistä voidaan kuljettaa verinäytteitä keskussairaalan laboratorioon.

Michael Scheibenreif ohjaa lennokkia kauko-ohjaimella. Kyläläiset katselevat taivaalle, jossa lennokki lentää.
Michael Scheibenreif näyttää koululaisille, miten lennokkia ohjataan kauko-ohjaimella. (Kuva: CMauluka / Unicef Malawi)

Lennokit laajentavat myös kuuluvuutta

Yhteen maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Malawissa harva omistaa älypuhelinta eikä puhelinverkkojen kuuluvuus ole vielä kovin kattavaa. Hankkeessa onkin testattu lennokeilla myös matkapuhelin- ja wifi-alueiden kuuluvuuden parantamista syrjäseuduilla.

“Syrjäkylässä, joka sijaitsee vaikkapa laaksossa, kuuluvuus saattaa olla niin huono, että yhden puhelinsoiton vuoksi kyläläinen joutuu kävelemään vuorenrinnettä ylös viisi kilometriä signaalin tavoittamiseksi”, Scheibenreif kertoo.

Lennokkien avulla kuuluvuutta voidaan helposti laajentaa.

“Kylän yllä lentävät lennokit nappaavat signaalin lähimmästä tukiasemasta ja välittävät sen laaksoon. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi syrjäkylien terveystyöntekijöille, jos sairastapauksessa pitäisi saada nopeasti yhteys keskussairaalaan.”

Lennokit ovat Malawissa uusi ilmiö. Siksi Unicefin hankkeessa on myös esitelty paikallisille lennokkeja, jotta ne eivät aiheuttaisi pelkoa ja hämmennystä.

“Ne ovat hienoja hetkiä. Ensin ihmiset istuvat hiljaa, jännittyneinä ja tuijottavat taivaalle – lopulta he hurraavat, tanssivat ja laulavat. Uskon, että moni on ylpeä siitä, että maailman ensimmäinen lennokkitestikäytävä sijaitsee juuri Malawissa”, Scheibenreif sanoo.

Hankkeessa on myös koulutettu paikallisia opiskelijoita rakentamaan lennokkeja itse. Koulutusprojektissa rakennetuilla lennokeilla kuljetettiin lääkkeitä syrjäseuduille, jotka olivat jääneet tulvien vuoksi eristyksiin.

Lennokit ovat Afrikassa pian arkipäivää

Lennokit ovat selvästi nouseva trendi niin kehitysavussa ja humanitaarisessa avussa kuin kehitysmaissa ylipäätäänkin, kertoo Maailmanpankin innovaatiospesialisti Edward Anderson.

“Kun Aasiassa 90 prosenttia ihmisistä asuu ison tien ja julkisen joukkoliikenteen lähellä tai varrella, Afrikassa näin 'saavutettavissa' elää vain 30 prosenttia väestöstä. Syrjäseutua on paljon, joten lennokeille on todella käyttöä”, Anderson sanoo.

Toistaiseksi kasvava kiinnostus näkyy tosin enemmän keskustelun kuin käytännön tasolla, hän toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että lennokkien osalta tapahtuu erityisesti Afrikassa samanalainen kehityshyppy kuin mobiiliteknologiassa. Lankapuhelimia ja maksukortteja ei ole tarvittu, koska samat asiat voi hoitaa nykyään matkapuhelimella. Lennokit puolestaan mahdollistavat esimerkiksi karttojen tekemisen nopeammin ja edullisemmin kuin se satelliittien avulla tapahtuisi. Karttojen olemassaolo ei ole Afrikassa vielä itsestäänselvyys, sillä isoja alueita on edelleen täysin kartoittamatta. 

Kaikkia inhimillisen kehityksen ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise.

“Lennokit eivät ole ihmelääke, joka poistaisi köyhyyden maailmasta. Mutta niiden avulla voidaan harppoa eteenpäin kehityksessä”, sanoo Scheibenreif.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehitysavustustyökatastrofiapukehitysyhteistyösoveltava teknologiasairaus/lääkintä Malawi

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan