Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.
Paikallisille havainnollistetaan lennokkiteknologiaa ennen käyttöönottoa. (Kuva: Unicef Malawi)

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Malawissa koetaan koleraepidemioita montaa kertaa vuodessa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin parantua, sillä maassa testataan parhaillaan lennokkiteknologiaa, joka voi muun muassa helpottaa epidemioiden ehkäisyä.

Kolera puhkeaa usein siksi, että vessojen puuttuessa tarpeet tehdään ulos luontoon. Näin ulosteperäiset bakteerit, kuten kolera, päätyvät maaperään ja sitä kautta vesilähteille, jolloin juomavesi saastuu.

Lennokkien avulla saadaan nopeasti esimerkiksi tieto siitä, miltä alueilta puuttuu vessoja, ja se on koleraepidemian kannalta ratkaisevaa, kertoo Malawissa lennokkien testaamista johtava Michael Scheibenreif YK:n lastenjärjestö Unicefilta.

Esimerkiksi viime joulukuussa Unicefin yhteistyökumppani kuvasi testialueen maastoa lennokin avulla. Tiedot syötettiin supertietokone Watsonille, joka paikallisti hetkessä talot, lähteet, kaivot ja karjalaitumet ja piirsi näistä kartan.

“Kartan avulla näemme nyt, miltä alueilta puuttuu esimerkiksi vessoja eli mihin niitä pitäisi rakentaa lisää”, Scheibenreif kertoo.

Nopea apu syrjäkyliin

Miehittämättömiä kauko-ohjattavia tai automatisoituja lennokkeja käytetään teollisuusmaissa etenkin harrastus- ja viihdetarkoituksiin. Nyt ne yleistyvät myös kehittyvissä maissa, joissa ne voivat jopa pelastaa ihmishenkiä ja tuoda kansalaisten ulottuville palveluita, joita muuten ei olisi saatavilla.

Esimerkiksi katastrofitilanteissa apu saadaan lennokkien avulla nopeasti perille, ja samalla ne auttavat selvittämään tuhojen laajuutta, Scheibenreif kertoo.

”Lennokit paikallistavat hetkessä esimerkiksi tulvien tai maanjäristyksen aiheuttamat siltojen ja talojen romahtamiset. Lisäksi ne pystyvät jäljittämään romahtaneen talon alta esimerkiksi matkapuhelinsignaalit, jolloin saadaan vihiä siitä, kuinka monta ihmistä on mahdollisesti jumissa rakennuksen alla.”

Myös rokotteita, verta ja lääkkeitä voidaan kuljettaa lennokeilla edullisesti ja nopeasti paikkoihin, joihin kuljetukset ovat aiemmin kestäneet tuntikausia maateitse tai niitä on jouduttu viemään kalliisti helikopterilla.

Malawissa viime vuoden kesäkuussa avattu lennokkien testialue on maailman suurin. Se käsittää noin 5 000 neliökilometriä ilmatilaa leveyssuunnassa ja 400 metriä pystysuunnassa. Yliopistot ja yritykset tekevät alueella testejä selvittääkseen, voiko lennokkeja soveltaa esimerkiksi terveydenhuollon kuljetuksissa, mobiili- ja wifi-yhteyksien parantamisessa ja karttojen luomisessa.

Testialueen päämaja sijaitsee Kasungussa, noin puolentoista tunnin ajomatkan päästä maan pääkaupungista Lilongwesta.

Kasungussa sijaitsee myös yksi maan merkittävistä aluesairaaloista, ja monet syrjäiset maaseutualueet ovat riippuvaisia sen varustuksista. Sen lisäksi, että aluesairaalasta voidaan kuljettaa lennokeilla syrjäkylien terveysasemille rokotteita ja lääkkeitä, kylistä voidaan kuljettaa verinäytteitä keskussairaalan laboratorioon.

Michael Scheibenreif ohjaa lennokkia kauko-ohjaimella. Kyläläiset katselevat taivaalle, jossa lennokki lentää.
Michael Scheibenreif näyttää koululaisille, miten lennokkia ohjataan kauko-ohjaimella. (Kuva: CMauluka / Unicef Malawi)

Lennokit laajentavat myös kuuluvuutta

Yhteen maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Malawissa harva omistaa älypuhelinta eikä puhelinverkkojen kuuluvuus ole vielä kovin kattavaa. Hankkeessa onkin testattu lennokeilla myös matkapuhelin- ja wifi-alueiden kuuluvuuden parantamista syrjäseuduilla.

“Syrjäkylässä, joka sijaitsee vaikkapa laaksossa, kuuluvuus saattaa olla niin huono, että yhden puhelinsoiton vuoksi kyläläinen joutuu kävelemään vuorenrinnettä ylös viisi kilometriä signaalin tavoittamiseksi”, Scheibenreif kertoo.

Lennokkien avulla kuuluvuutta voidaan helposti laajentaa.

“Kylän yllä lentävät lennokit nappaavat signaalin lähimmästä tukiasemasta ja välittävät sen laaksoon. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi syrjäkylien terveystyöntekijöille, jos sairastapauksessa pitäisi saada nopeasti yhteys keskussairaalaan.”

Lennokit ovat Malawissa uusi ilmiö. Siksi Unicefin hankkeessa on myös esitelty paikallisille lennokkeja, jotta ne eivät aiheuttaisi pelkoa ja hämmennystä.

“Ne ovat hienoja hetkiä. Ensin ihmiset istuvat hiljaa, jännittyneinä ja tuijottavat taivaalle – lopulta he hurraavat, tanssivat ja laulavat. Uskon, että moni on ylpeä siitä, että maailman ensimmäinen lennokkitestikäytävä sijaitsee juuri Malawissa”, Scheibenreif sanoo.

Hankkeessa on myös koulutettu paikallisia opiskelijoita rakentamaan lennokkeja itse. Koulutusprojektissa rakennetuilla lennokeilla kuljetettiin lääkkeitä syrjäseuduille, jotka olivat jääneet tulvien vuoksi eristyksiin.

Lennokit ovat Afrikassa pian arkipäivää

Lennokit ovat selvästi nouseva trendi niin kehitysavussa ja humanitaarisessa avussa kuin kehitysmaissa ylipäätäänkin, kertoo Maailmanpankin innovaatiospesialisti Edward Anderson.

“Kun Aasiassa 90 prosenttia ihmisistä asuu ison tien ja julkisen joukkoliikenteen lähellä tai varrella, Afrikassa näin 'saavutettavissa' elää vain 30 prosenttia väestöstä. Syrjäseutua on paljon, joten lennokeille on todella käyttöä”, Anderson sanoo.

Toistaiseksi kasvava kiinnostus näkyy tosin enemmän keskustelun kuin käytännön tasolla, hän toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että lennokkien osalta tapahtuu erityisesti Afrikassa samanalainen kehityshyppy kuin mobiiliteknologiassa. Lankapuhelimia ja maksukortteja ei ole tarvittu, koska samat asiat voi hoitaa nykyään matkapuhelimella. Lennokit puolestaan mahdollistavat esimerkiksi karttojen tekemisen nopeammin ja edullisemmin kuin se satelliittien avulla tapahtuisi. Karttojen olemassaolo ei ole Afrikassa vielä itsestäänselvyys, sillä isoja alueita on edelleen täysin kartoittamatta. 

Kaikkia inhimillisen kehityksen ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise.

“Lennokit eivät ole ihmelääke, joka poistaisi köyhyyden maailmasta. Mutta niiden avulla voidaan harppoa eteenpäin kehityksessä”, sanoo Scheibenreif.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehitysavustustyökatastrofiapukehitysyhteistyösoveltava teknologiasairaus/lääkintä Malawi

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia