Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Länsi-Afrikassa moni syö aflatoksiinin myrkyttämää ruokaa – Lämpimien maita piinaava sienimyrkky voi levitä ilmastonmuutoksen seurauksena

Tutkimuksen mukaan lämpimässä säässä viihtyvää sienimyrkky aflatoksiinia löytyy suurimmasta osasta Ghanan viljelykasveja. Harva tietää sen terveysvaikutuksista.
Nainen maissintähkä kädessään, vieressä pino maissia
Adwoa Frimpomaah, pienviljelijä Ghanan Bonon itäalueelta, on lapsineen joutunut syömään todennäköisesti aflatoksiinien myrkyttämää maissia. (Kuva: Albert Oppong-Ansah / IPS)

(IPS) -- ”Katso, korjasin maissisatoni viikko sitten ja kuorittuani tähkät huomasin, että suurin osa niistä oli joko mädäntyneitä, homeisia tai tummentuneita. Myyn hyvät tähkät ja pesen tummentuneet, jotka syömme, koska muutakaan ruokaa ei ole. Olen käyttänyt kaikki varani tähän maatilaan”, ghanalainen pienviljelijä Adwoa Frimpomaah kertoo.

Frimpomaahin ja hänen kahden lapsensa syömät maissintähkät ovat tummentuneet ja homehtuneet kosteuden ja korkeiden lämpötilojen vuoksi. Haitta ei ole pelkästään esteettis-kulinaarinen, sillä homehtuneissa viljoissa voi olla aflatoksiineja. Aflatoksiinit ovat syöpää aiheuttavia sienimyrkkyjä.

Ghanassa vallitsevat jokseenkin ihanteelliset olosuhteet aflatoksiinien leviämiselle: sienille suotuisin lämpötila on 18–42 celsiusastetta. Viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana Ghanan keskilämpötila on noussut asteella ja lisänousua odotetaan, samoin aflatoksiinien leviämisen kiihtymistä.

Tutkimus on osoittanut, että monien Länsi-Afrikan maiden tavoin suurimmassa osassa Ghanan viljelykasveja on korkeita aflatoksiinipitoisuuksia. Maissin ja maapähkinöiden syöminen johtaa suureen aflatoksiinialtistukseen, mutta useimmilla ghanalaisilla ei ole tietoa sen enempää aflatoksiineista kuin niiden aiheuttamista sairauksistakaan.

Kehittyvissä maissa yli neljä miljardia ihmistä joutuu jatkuvasti alttiiksi aflatoksiineille. Ne myötävaikuttavat yli 40 prosenttiin näiden maiden tautitaakasta.

Lapset saavat myrkkyjä jo kohdussa

Tohtori ja vanhempi tutkija Rose Omari kertoo, että korkeita aflatoksiinipitoisuuksia sisältävän ruuan jatkuva nauttiminen on vahingollista niin lasten kuin aikuistenkin terveydelle. Välittömiä terveyshaittoja ovat oksentelu, vatsakivut, kooma ja pahimmassa tapauksessa kuolema. Pitemmän ajan kuluessa aflatoksiinit kertyvät elimistöön ja vahingoittavat maksaa sekä johtavat maksasyöpään.

”Saharan eteläpuoleisen Afrikan lapset altistuvat aflatoksiineille jo kohdussa ja varhaislapsuudessa, sillä äidin nauttiman ruoan myrkyt tihkuvat sikiöön ja äidinmaitoon. Imetyksen jälkeen lasten altistus jatkuu, sillä he syövät aflatoksiinipitoisista maapähkinöistä ja maissista valmistettuja ruokia”, tohtori Omari sanoo.

”Se johtaa häiriöihin ravinteiden imeytymisessä, hivenaineiden puutokseen, heikentyneeseen immuunijärjestelmään ja alttiuteen suolistotulehduksille. Nämä kaikki johtavat kasvuhäiriöihin ja aliravitsemukseen”, tohtori Omari selittää.

Tohtori Omarin johtamassa tutkimuksessa vuonna 2018 selvisi, että yli 64 prosentissa lapsille syötetyistä weanimix-ruokanäytteistä aflatoksiinipitoisuudet olivat korkeita. Weanimix tehdään maissista, maapähkinöistä ja pavuista. Ihannetapauksessa näitä tuotteita ei pitäisi kaupan hyllyiltä löytyä, mutta voitontavoittelu ohittaa terveyden.

Terveyshaittojen päälle tulevat vielä taloudelliset menetykset. Raportissa aflatoksiinisaastumisen yleisyydestä ghanalaisessa maississa ja maapähkinöissä todetaan, että maapähkinävoin, mausteiden ja syötävien siemenien kaltaisia vientituotteita on pysäytetty Euroopan rajoille niiden liian korkeiden aflatoksiinipitoisuuksien vuoksi. Ellei pitoisuuksia saada laskettua, Ghanaa uhkaa vientikielto.

Tuotteiden huono maine haittaa jo pienviljelijöitäkin.

”Eilen tuli välittäjä ja taivutteli meidät myymään sadan kilon säkin maissia 90 Ghanan cedillä (vajaalla 15 eurolla). Emme saa oikeaa markkinahintaa korkeiden aflatoksiinipitoisuuksien vuoksi”, Regina Dabiali kertoo.

”On lannistavaa työskennellä kovasti koko kasvatuskauden ja jäädä vaille ansaitsemaansa palkkaa. Me emme pääse elämässä eteenpäin”, hän huokaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaterveysilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria