Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Länsi-Afrikassa moni syö aflatoksiinin myrkyttämää ruokaa – Lämpimien maita piinaava sienimyrkky voi levitä ilmastonmuutoksen seurauksena

Tutkimuksen mukaan lämpimässä säässä viihtyvää sienimyrkky aflatoksiinia löytyy suurimmasta osasta Ghanan viljelykasveja. Harva tietää sen terveysvaikutuksista.
Nainen maissintähkä kädessään, vieressä pino maissia
Adwoa Frimpomaah, pienviljelijä Ghanan Bonon itäalueelta, on lapsineen joutunut syömään todennäköisesti aflatoksiinien myrkyttämää maissia. (Kuva: Albert Oppong-Ansah / IPS)

(IPS) -- ”Katso, korjasin maissisatoni viikko sitten ja kuorittuani tähkät huomasin, että suurin osa niistä oli joko mädäntyneitä, homeisia tai tummentuneita. Myyn hyvät tähkät ja pesen tummentuneet, jotka syömme, koska muutakaan ruokaa ei ole. Olen käyttänyt kaikki varani tähän maatilaan”, ghanalainen pienviljelijä Adwoa Frimpomaah kertoo.

Frimpomaahin ja hänen kahden lapsensa syömät maissintähkät ovat tummentuneet ja homehtuneet kosteuden ja korkeiden lämpötilojen vuoksi. Haitta ei ole pelkästään esteettis-kulinaarinen, sillä homehtuneissa viljoissa voi olla aflatoksiineja. Aflatoksiinit ovat syöpää aiheuttavia sienimyrkkyjä.

Ghanassa vallitsevat jokseenkin ihanteelliset olosuhteet aflatoksiinien leviämiselle: sienille suotuisin lämpötila on 18–42 celsiusastetta. Viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana Ghanan keskilämpötila on noussut asteella ja lisänousua odotetaan, samoin aflatoksiinien leviämisen kiihtymistä.

Tutkimus on osoittanut, että monien Länsi-Afrikan maiden tavoin suurimmassa osassa Ghanan viljelykasveja on korkeita aflatoksiinipitoisuuksia. Maissin ja maapähkinöiden syöminen johtaa suureen aflatoksiinialtistukseen, mutta useimmilla ghanalaisilla ei ole tietoa sen enempää aflatoksiineista kuin niiden aiheuttamista sairauksistakaan.

Kehittyvissä maissa yli neljä miljardia ihmistä joutuu jatkuvasti alttiiksi aflatoksiineille. Ne myötävaikuttavat yli 40 prosenttiin näiden maiden tautitaakasta.

Lapset saavat myrkkyjä jo kohdussa

Tohtori ja vanhempi tutkija Rose Omari kertoo, että korkeita aflatoksiinipitoisuuksia sisältävän ruuan jatkuva nauttiminen on vahingollista niin lasten kuin aikuistenkin terveydelle. Välittömiä terveyshaittoja ovat oksentelu, vatsakivut, kooma ja pahimmassa tapauksessa kuolema. Pitemmän ajan kuluessa aflatoksiinit kertyvät elimistöön ja vahingoittavat maksaa sekä johtavat maksasyöpään.

”Saharan eteläpuoleisen Afrikan lapset altistuvat aflatoksiineille jo kohdussa ja varhaislapsuudessa, sillä äidin nauttiman ruoan myrkyt tihkuvat sikiöön ja äidinmaitoon. Imetyksen jälkeen lasten altistus jatkuu, sillä he syövät aflatoksiinipitoisista maapähkinöistä ja maissista valmistettuja ruokia”, tohtori Omari sanoo.

”Se johtaa häiriöihin ravinteiden imeytymisessä, hivenaineiden puutokseen, heikentyneeseen immuunijärjestelmään ja alttiuteen suolistotulehduksille. Nämä kaikki johtavat kasvuhäiriöihin ja aliravitsemukseen”, tohtori Omari selittää.

Tohtori Omarin johtamassa tutkimuksessa vuonna 2018 selvisi, että yli 64 prosentissa lapsille syötetyistä weanimix-ruokanäytteistä aflatoksiinipitoisuudet olivat korkeita. Weanimix tehdään maissista, maapähkinöistä ja pavuista. Ihannetapauksessa näitä tuotteita ei pitäisi kaupan hyllyiltä löytyä, mutta voitontavoittelu ohittaa terveyden.

Terveyshaittojen päälle tulevat vielä taloudelliset menetykset. Raportissa aflatoksiinisaastumisen yleisyydestä ghanalaisessa maississa ja maapähkinöissä todetaan, että maapähkinävoin, mausteiden ja syötävien siemenien kaltaisia vientituotteita on pysäytetty Euroopan rajoille niiden liian korkeiden aflatoksiinipitoisuuksien vuoksi. Ellei pitoisuuksia saada laskettua, Ghanaa uhkaa vientikielto.

Tuotteiden huono maine haittaa jo pienviljelijöitäkin.

”Eilen tuli välittäjä ja taivutteli meidät myymään sadan kilon säkin maissia 90 Ghanan cedillä (vajaalla 15 eurolla). Emme saa oikeaa markkinahintaa korkeiden aflatoksiinipitoisuuksien vuoksi”, Regina Dabiali kertoo.

”On lannistavaa työskennellä kovasti koko kasvatuskauden ja jäädä vaille ansaitsemaansa palkkaa. Me emme pääse elämässä eteenpäin”, hän huokaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaterveysilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä