Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Länsi-Afrikassa moni syö aflatoksiinin myrkyttämää ruokaa – Lämpimien maita piinaava sienimyrkky voi levitä ilmastonmuutoksen seurauksena

Tutkimuksen mukaan lämpimässä säässä viihtyvää sienimyrkky aflatoksiinia löytyy suurimmasta osasta Ghanan viljelykasveja. Harva tietää sen terveysvaikutuksista.
Nainen maissintähkä kädessään, vieressä pino maissia
Adwoa Frimpomaah, pienviljelijä Ghanan Bonon itäalueelta, on lapsineen joutunut syömään todennäköisesti aflatoksiinien myrkyttämää maissia. (Kuva: Albert Oppong-Ansah / IPS)

(IPS) -- ”Katso, korjasin maissisatoni viikko sitten ja kuorittuani tähkät huomasin, että suurin osa niistä oli joko mädäntyneitä, homeisia tai tummentuneita. Myyn hyvät tähkät ja pesen tummentuneet, jotka syömme, koska muutakaan ruokaa ei ole. Olen käyttänyt kaikki varani tähän maatilaan”, ghanalainen pienviljelijä Adwoa Frimpomaah kertoo.

Frimpomaahin ja hänen kahden lapsensa syömät maissintähkät ovat tummentuneet ja homehtuneet kosteuden ja korkeiden lämpötilojen vuoksi. Haitta ei ole pelkästään esteettis-kulinaarinen, sillä homehtuneissa viljoissa voi olla aflatoksiineja. Aflatoksiinit ovat syöpää aiheuttavia sienimyrkkyjä.

Ghanassa vallitsevat jokseenkin ihanteelliset olosuhteet aflatoksiinien leviämiselle: sienille suotuisin lämpötila on 18–42 celsiusastetta. Viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana Ghanan keskilämpötila on noussut asteella ja lisänousua odotetaan, samoin aflatoksiinien leviämisen kiihtymistä.

Tutkimus on osoittanut, että monien Länsi-Afrikan maiden tavoin suurimmassa osassa Ghanan viljelykasveja on korkeita aflatoksiinipitoisuuksia. Maissin ja maapähkinöiden syöminen johtaa suureen aflatoksiinialtistukseen, mutta useimmilla ghanalaisilla ei ole tietoa sen enempää aflatoksiineista kuin niiden aiheuttamista sairauksistakaan.

Kehittyvissä maissa yli neljä miljardia ihmistä joutuu jatkuvasti alttiiksi aflatoksiineille. Ne myötävaikuttavat yli 40 prosenttiin näiden maiden tautitaakasta.

Lapset saavat myrkkyjä jo kohdussa

Tohtori ja vanhempi tutkija Rose Omari kertoo, että korkeita aflatoksiinipitoisuuksia sisältävän ruuan jatkuva nauttiminen on vahingollista niin lasten kuin aikuistenkin terveydelle. Välittömiä terveyshaittoja ovat oksentelu, vatsakivut, kooma ja pahimmassa tapauksessa kuolema. Pitemmän ajan kuluessa aflatoksiinit kertyvät elimistöön ja vahingoittavat maksaa sekä johtavat maksasyöpään.

”Saharan eteläpuoleisen Afrikan lapset altistuvat aflatoksiineille jo kohdussa ja varhaislapsuudessa, sillä äidin nauttiman ruoan myrkyt tihkuvat sikiöön ja äidinmaitoon. Imetyksen jälkeen lasten altistus jatkuu, sillä he syövät aflatoksiinipitoisista maapähkinöistä ja maissista valmistettuja ruokia”, tohtori Omari sanoo.

”Se johtaa häiriöihin ravinteiden imeytymisessä, hivenaineiden puutokseen, heikentyneeseen immuunijärjestelmään ja alttiuteen suolistotulehduksille. Nämä kaikki johtavat kasvuhäiriöihin ja aliravitsemukseen”, tohtori Omari selittää.

Tohtori Omarin johtamassa tutkimuksessa vuonna 2018 selvisi, että yli 64 prosentissa lapsille syötetyistä weanimix-ruokanäytteistä aflatoksiinipitoisuudet olivat korkeita. Weanimix tehdään maissista, maapähkinöistä ja pavuista. Ihannetapauksessa näitä tuotteita ei pitäisi kaupan hyllyiltä löytyä, mutta voitontavoittelu ohittaa terveyden.

Terveyshaittojen päälle tulevat vielä taloudelliset menetykset. Raportissa aflatoksiinisaastumisen yleisyydestä ghanalaisessa maississa ja maapähkinöissä todetaan, että maapähkinävoin, mausteiden ja syötävien siemenien kaltaisia vientituotteita on pysäytetty Euroopan rajoille niiden liian korkeiden aflatoksiinipitoisuuksien vuoksi. Ellei pitoisuuksia saada laskettua, Ghanaa uhkaa vientikielto.

Tuotteiden huono maine haittaa jo pienviljelijöitäkin.

”Eilen tuli välittäjä ja taivutteli meidät myymään sadan kilon säkin maissia 90 Ghanan cedillä (vajaalla 15 eurolla). Emme saa oikeaa markkinahintaa korkeiden aflatoksiinipitoisuuksien vuoksi”, Regina Dabiali kertoo.

”On lannistavaa työskennellä kovasti koko kasvatuskauden ja jäädä vaille ansaitsemaansa palkkaa. Me emme pääse elämässä eteenpäin”, hän huokaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaterveysilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

Tuoreimmat

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”