Lähi-idän rauha vaatii USA:n linjanmuutosta

Yhdysvaltain presidentinvaihdos osuu aikaan, jolloin ääriliikkeet ovat voimistuneet Lähi-idässä. USA:n ja Lähi-idän suhteet on mahdollista korjata, mutta se vaatii Yhdysvalloilta uutta linjaa alueella.

USA:n johtama "sota terrorismia vastaan" on vaarantanut rauhan. Tilanteen kärjistymiseen on muitakin syitä: lännen tukemat despoottihallitukset useissa arabimaissa, uuskolonialismi, uskonnollinen suvaitsemattomuus, koulutuksen jälkeenjääneisyys, kulttuurien ja uskontojen yhteentörmäys sekä Israelia suosiva Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa.

Yhä ilmassa oleva uhka iskusta Iraniin lisää jännitteitä. Kaikki toivo Lähi-idän rauhasta ei silti ole mennyt, uskovat jotkut asiantuntijat niin Israelissa, palestiinalaisalueilla kuin Yhdysvalloissakin.

Kulttuurien törmäys?

"Yhdysvaltain ja Lähi-idän suhteet on yhä mahdollista korjata, mutta USA:n asenteen arabeja ja muslimeja kohtaan on muututtava", Gazaa hallitsevan islamistisen Hamas-järjestön johtajan neuvonantaja, tohtori Ahmed Yousef sanoo.

"Vakavaa itsetutkistelua ja kovaa työtä vaaditaan myös arabihallituksilta ja islamilaisten ääriliikkeiden johdolta, jotta poliittisesta läpimurrosta olisi toivoakaan", israelilainen emeritusprofessori ja rauhantutkija Moshe Maoz katsoo.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Middle East Policy Council yritti takavuosina selvittää, mikä meni pieleen lännen ja muslimimaailman suhteissa ja miksi.

Lähi-idän asiantuntija ja Storm from the East -kirjan kirjoittaja Milton Viorst päätyi ajatukseen kulttuurien törmäyksestä.

"Uskon todella, että kyse on kahdesta sivilisaatiosta, joita meidän pitäisi ymmärtää. Irakin sota on uusin ilmaus konfliktista, joka alkoi profeetta Muhammedin aikaan liki 1400 vuotta sitten. Kristillinen tai islamilainen kulttuuri ei ole välttämättä toistaan parempi, mutta niissä on perustavia eroja", Viorst analysoi.

Kristittyjen tuhatluvulla aloittamat veriset ristiretket johtivat vastakkainoloon islaminuskoisen ottomaanivaltakunnan kanssa, joka hajosi vasta 1900-luvun alussa.

Viorstin mukaan ottomaanivaltio oli kahden imperialistisen suurvallan, Britannian ja Ranskan, valloituspyrkimysten tiellä, mutta ensimmäinen maailmansota avasi alueen jälleen kristitylle lännelle.

Ääriliikkeet köyhien ainoa toivo

Marylandin yliopiston ja Brookings-instituutin tukija Shibley Telhami muistuttaa, ettei sivilisaatioiden törmäys selitä kovan ja maltillisen linjan ristiriitoja Lähi-idän muslimiyhteisön sisällä.

Esimerkiksi Israelin ja islamistisen Hizbollahin käymässä lyhyessä Libanonin sodassa kesällä 2006 valtaosa Libanonin arabeista tuki islamisteja, mutta maan hallitus oli länsimielinen, Telhami sanoo.

"Taistelu on uskonnollista, kulttuurista, älyllistä, poliittista ja ideologista, muttei sotilaallista tai maallisista arvoista kumpuavaa", tohtori Anthony Cordesman Washingtonin Centre for Strategic and International Studies -laitoksesta pohtii.

Hänen mukaansa todellinen sota terrorismia vastaan on käytävä osin islamin sisällä uskonnollisella ja ideologisella tasolla.

Lähi-idässä ääri-islam vetää puoleensa köyhiä ja tyytymättömiä, joille se tarjoaa ainoan toivon paremmasta tulevaisuudesta.

Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta on monen arabin mielestä väärä strategia, jos tarkoitus on saada muslimien maltillisen enemmistön sympatiat.

"Alueella on liikaa muistoja siirtomaavallasta ja liikaa vihaa Yhdysvaltain Israelin-suhteita kohtaan. USA voi onnistua vain muuttamalla kuvaansa islamilaisessa maailmassa", Cordesman sanoo.

Se vaatisi tekoja, kuten tukea työpaikkojen luomiseen, talouden vakauttamiseen ja ihmisoikeuksien sekä koulutuksen kohentamiseen.

Moaz ihmettelee, miten demokratia voisi vakiintua arabimaihin, jos länsi ajaa vain omia lyhyen tähtäimen etujaan, joihin sopii myötämielisten diktatuurien pönkittäminen.

Lähi-idässä on paljon kaunaa Yhdysvaltoja kohtaan, mutta moni on valmis antamaan sille uuden tilaisuuden.

"Emme vihaa tavallisia amerikkalaisia, eikä meiltä heltiä sympatiaa syyskuun 11. päivän rikollisille. Mutta kiihkoilun suosio kasvaa, jos Yhdysvallat jatkaa islamin ja arabien vastaista linjaansa", Yousef sanoo.