Uutiset

Lähi-idän rauha vaatii USA:n linjanmuutosta

Yhdysvaltain presidentinvaihdos osuu aikaan, jolloin ääriliikkeet ovat voimistuneet Lähi-idässä. USA:n ja Lähi-idän suhteet on mahdollista korjata, mutta se vaatii Yhdysvalloilta uutta linjaa alueella.
Yhdysvaltalaisia sotilaita Sadr Cityssä, Irakissa.

Yhdysvaltain presidentinvaihdos osuu aikaan, jolloin ääriliikkeet ovat voimistuneet Lähi-idässä. USA:n ja Lähi-idän suhteet on mahdollista korjata, mutta se vaatii Yhdysvalloilta uutta linjaa alueella.

USA:n johtama "sota terrorismia vastaan" on vaarantanut rauhan. Tilanteen kärjistymiseen on muitakin syitä: lännen tukemat despoottihallitukset useissa arabimaissa, uuskolonialismi, uskonnollinen suvaitsemattomuus, koulutuksen jälkeenjääneisyys, kulttuurien ja uskontojen yhteentörmäys sekä Israelia suosiva Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa.

Yhä ilmassa oleva uhka iskusta Iraniin lisää jännitteitä. Kaikki toivo Lähi-idän rauhasta ei silti ole mennyt, uskovat jotkut asiantuntijat niin Israelissa, palestiinalaisalueilla kuin Yhdysvalloissakin.

 

Kulttuurien törmäys?

"Yhdysvaltain ja Lähi-idän suhteet on yhä mahdollista korjata, mutta USA:n asenteen arabeja ja muslimeja kohtaan on muututtava", Gazaa hallitsevan islamistisen Hamas-järjestön johtajan neuvonantaja, tohtori Ahmed Yousef sanoo.

"Vakavaa itsetutkistelua ja kovaa työtä vaaditaan myös arabihallituksilta ja islamilaisten ääriliikkeiden johdolta, jotta poliittisesta läpimurrosta olisi toivoakaan", israelilainen emeritusprofessori ja rauhantutkija Moshe Maoz katsoo.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Middle East Policy Council yritti takavuosina selvittää, mikä meni pieleen lännen ja muslimimaailman suhteissa ja miksi.

Lähi-idän asiantuntija ja Storm from the East -kirjan kirjoittaja Milton Viorst päätyi ajatukseen kulttuurien törmäyksestä.

"Uskon todella, että kyse on kahdesta sivilisaatiosta, joita meidän pitäisi ymmärtää. Irakin sota on uusin ilmaus konfliktista, joka alkoi profeetta Muhammedin aikaan liki 1400 vuotta sitten. Kristillinen tai islamilainen kulttuuri ei ole välttämättä toistaan parempi, mutta niissä on perustavia eroja", Viorst analysoi.

Kristittyjen tuhatluvulla aloittamat veriset ristiretket johtivat vastakkainoloon islaminuskoisen ottomaanivaltakunnan kanssa, joka hajosi vasta 1900-luvun alussa.

Viorstin mukaan ottomaanivaltio oli kahden imperialistisen suurvallan, Britannian ja Ranskan, valloituspyrkimysten tiellä, mutta ensimmäinen maailmansota avasi alueen jälleen kristitylle lännelle.

 

Ääriliikkeet köyhien ainoa toivo

Marylandin yliopiston ja Brookings-instituutin tukija Shibley Telhami muistuttaa, ettei sivilisaatioiden törmäys selitä kovan ja maltillisen linjan ristiriitoja Lähi-idän muslimiyhteisön sisällä.

Esimerkiksi Israelin ja islamistisen Hizbollahin käymässä lyhyessä Libanonin sodassa kesällä 2006 valtaosa Libanonin arabeista tuki islamisteja, mutta maan hallitus oli länsimielinen, Telhami sanoo.

"Taistelu on uskonnollista, kulttuurista, älyllistä, poliittista ja ideologista, muttei sotilaallista tai maallisista arvoista kumpuavaa", tohtori Anthony Cordesman Washingtonin Centre for Strategic and International Studies -laitoksesta pohtii.

Hänen mukaansa todellinen sota terrorismia vastaan on käytävä osin islamin sisällä uskonnollisella ja ideologisella tasolla.

Lähi-idässä ääri-islam vetää puoleensa köyhiä ja tyytymättömiä, joille se tarjoaa ainoan toivon paremmasta tulevaisuudesta.

Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta on monen arabin mielestä väärä strategia, jos tarkoitus on saada muslimien maltillisen enemmistön sympatiat.

"Alueella on liikaa muistoja siirtomaavallasta ja liikaa vihaa Yhdysvaltain Israelin-suhteita kohtaan. USA voi onnistua vain muuttamalla kuvaansa islamilaisessa maailmassa", Cordesman sanoo.

Se vaatisi tekoja, kuten tukea työpaikkojen luomiseen, talouden vakauttamiseen ja ihmisoikeuksien sekä koulutuksen kohentamiseen.

Moaz ihmettelee, miten demokratia voisi vakiintua arabimaihin, jos länsi ajaa vain omia lyhyen tähtäimen etujaan, joihin sopii myötämielisten diktatuurien pönkittäminen.

Lähi-idässä on paljon kaunaa Yhdysvaltoja kohtaan, mutta moni on valmis antamaan sille uuden tilaisuuden.

"Emme vihaa tavallisia amerikkalaisia, eikä meiltä heltiä sympatiaa syyskuun 11. päivän rikollisille. Mutta kiihkoilun suosio kasvaa, jos Yhdysvallat jatkaa islamin ja arabien vastaista linjaansa", Yousef sanoo.

geopolitiikkakonflikti YhdysvallatLähi-Itä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti