Uutiset Lasten oikeudet

Kysely: Lapsen oikeudet tunnetaan Suomessa hyvin – Lapsen oikeuksien päivää viettää kuitenkin harva

Unicefin kyselyssä selvisi, että yli puolet suomalaisista tietää lapsen oikeuksien sopimuksen sopimus velvoittavan Suomea samaan tapaan kuin laki. Toisaalta vain runsaat 40 prosenttia osasi nimetä lapsen oikeuksia.
Lapsen oikeuksien peruspilarit ovat tuttuja suomalaisille, selviää Unicefin kyselytutkimuksesta.

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että lapsilla on omat oikeudet. Alle puolet kuitenkaan osaa nimetä lapsen oikeuksia, eivätkä useimmat myöskään vietä lapsen oikeuksien päivää 20.11, selviää YK:n lastenjärjestön Unicefin kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn osallistui runsaat tuhat 15–74-vuotiasta suomalaista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Se on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991. Kyseessä on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: ainoastaan Yhdysvallat on sen ulkopuolella.

Unicefin kyselyssä selvisi, että yli puolet suomalaisista tietää lapsen oikeuksien sopimuksen sopimus velvoittavan Suomea samaan tapaan kuin laki. Vain kahdeksan prosenttia ei ollut kuullut lapsen oikeuksista lainkaan tai ei osannut vastata kysymykseen. Toisaalta vain runsaat 40 prosenttia osasi nimetä lapsen oikeuksia.

Parhaiten tunnettiin oikeus huolenpitoon, turvallisuuteen ja koulutukseen. Monet tiesivät myös, että oikeus mielipiteen ilmaisuun ja kuulluksi tulemiseen, ravintoon ja fyysiseen koskemattomuuteen ovat osa lapsen oikeuksien sopimusta.

Yli kolmannes vastaajista ei tiennyt 20.11. vietettävästä lapsen oikeuksien päivästä, ja vain kuusi prosenttia kertoi viettäneensä päivää jollakin erityisellä tavalla.

Jotta lapsen oikeuksien arvostus ja tietämys niistä lisääntyisi, UNICEF käynnistää ensi vuonna kampanjan, jossa kannustetaan aikuisia antamaan aikaa lapselle 20. marraskuuta.

Lasten oikeudet ihmisoikeudetlapset Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Koululaisia pulpetissa

Kun väkivalta ja kuolema ovat arkea

Sodat ovat viime vuosina siirtyneet yhä enemmän kaupunkiympäristöön, ja niiden uhreina ovat yhä useammin lapset. ”Mitä pidempiä konfliktit ovat, sitä epäinhimillisemmiksi sotaa käyvien osapuolten käytös muuttuu”, kirjoittaa Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikkö Susanna Tan, joka pelkäsi lapsena itse ydinsotaa.
Mielenosoittaja muumikyltin kanssa

Että kehtaatte, aikuiset ihmiset

Nuoret marssivat kaduilla ja vaativat aikuisilta vahvoja ilmastotekoja. Aikuisten vastaukset ovat tyrmistyttäviä, kirjoittaa Suomen Unicefin tiedottaja Minna Suihkonen.
Raunioituneen kaupungin rakennuksia

Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita

Sotien epäsuorat syyt ovat tappaneet viime vuosina yli puoli miljoonaa lasta, kertoo Pelastakaa Lapset ry. Myös lapsiin kohdistuvat muut rikkomukset ovat yleistyneet.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Naisia käsittelemässä muovijätettä

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Kiinan päätös kieltää muovijätteen tuonti maahan on toisaalta vähentänyt jätteiden vientiä, toisaalta ohjannut muovijätettä muihin maihin, joissa sääntely on lepsumpaa. Järjestöjen mielestä paras ratkaisu on vähentää kertakäyttömuovin valmistusta ylipäätään.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.