Uutiset Lasten oikeudet

Kysely: Lapsen oikeudet tunnetaan Suomessa hyvin – Lapsen oikeuksien päivää viettää kuitenkin harva

Unicefin kyselyssä selvisi, että yli puolet suomalaisista tietää lapsen oikeuksien sopimuksen sopimus velvoittavan Suomea samaan tapaan kuin laki. Toisaalta vain runsaat 40 prosenttia osasi nimetä lapsen oikeuksia.
Lapsen oikeuksien peruspilarit ovat tuttuja suomalaisille, selviää Unicefin kyselytutkimuksesta.

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että lapsilla on omat oikeudet. Alle puolet kuitenkaan osaa nimetä lapsen oikeuksia, eivätkä useimmat myöskään vietä lapsen oikeuksien päivää 20.11, selviää YK:n lastenjärjestön Unicefin kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn osallistui runsaat tuhat 15–74-vuotiasta suomalaista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Se on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991. Kyseessä on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: ainoastaan Yhdysvallat on sen ulkopuolella.

Unicefin kyselyssä selvisi, että yli puolet suomalaisista tietää lapsen oikeuksien sopimuksen sopimus velvoittavan Suomea samaan tapaan kuin laki. Vain kahdeksan prosenttia ei ollut kuullut lapsen oikeuksista lainkaan tai ei osannut vastata kysymykseen. Toisaalta vain runsaat 40 prosenttia osasi nimetä lapsen oikeuksia.

Parhaiten tunnettiin oikeus huolenpitoon, turvallisuuteen ja koulutukseen. Monet tiesivät myös, että oikeus mielipiteen ilmaisuun ja kuulluksi tulemiseen, ravintoon ja fyysiseen koskemattomuuteen ovat osa lapsen oikeuksien sopimusta.

Yli kolmannes vastaajista ei tiennyt 20.11. vietettävästä lapsen oikeuksien päivästä, ja vain kuusi prosenttia kertoi viettäneensä päivää jollakin erityisellä tavalla.

Jotta lapsen oikeuksien arvostus ja tietämys niistä lisääntyisi, UNICEF käynnistää ensi vuonna kampanjan, jossa kannustetaan aikuisia antamaan aikaa lapselle 20. marraskuuta.

Lasten oikeudet ihmisoikeudetlapset Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Poika kantaa raskasta puupölkkyä

Selvitys: Talouskasvusta huolimatta lapsityövoiman riski on monissa tuottajamaissa yhä suuri

Hulppean talouskasvun maissakin lapsityövoima on yhä sitkeä ongelma. Hyödyt eivät ole vielä valuneet kaikkein köyhimmille, toteaa konsulttiyhtiö Verisk Maplecroft selvityksessään.
Nainen pesee astiaa kumartuneena

Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa

Boko Haram käyttää tyttöjä muun muassa seksikumppaneina sekä panttivankeina, joiden avulla se kiristää viranomaisia vapauttamaan omia jäseniään vankilasta. Vangittujen tyttöjen synnyttämistä poikalapsista kasvatetaan uusia taistelijoita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.