Uutiset Ympäristö

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.
Suurinta osa maailman e-jätteestä ei kierrätetä. Kuva Ghanasta vuodelta 2014. (Kuva: Fairphone, Closing The Loop / CC BY-NC-SA 2.0)

Maailma tuotti viime vuonna ennätysmäiset 53,6 miljoonaa tonnia elektronista jätettä eli e-jätettä. Määrä on kasvanut 21 prosenttia vain viidessä vuodessa, käy ilmi YK:n tuoreesta raportista.

E-jätteellä tarkoitetaan pois heitettyjä tuotteita, joissa on paristo, akku tai johto. Määrä on kasvanut ja kasvaa valtavaa vauhtia kulutuksen lisääntymisen, laitteiden lyhyen elinkaaren ja vähäisten korjausmahdollisuuksien vuoksi. Laajemmin taustalla ovat vaurastuminen, teollistuminen ja kaupungistuminen.

Raportin mukaan eniten e-jätettä syntyi viime vuonna Aasiassa, vähiten Afrikassa ja Oseaniassa. Henkeä kohti eniten tuottivat kuitenkin eurooppalaiset, noin 16,2 kiloa.

E-jäte on ympäristöriski, sillä se sisältää myrkyllisiä aineita, kuten elohopeaa. Silti viime vuonna vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kerättiin talteen ja kierrätettiin. Samalla menetettiin noin 57 miljardin dollarin (51 miljardin euron) arvosta kultaa, hopeaa, kuparia, platinaa ja muita arvokkaita materiaaleja, raportissa muistutetaan.

Yleisin e-jätteen tyyppi ovat pienlaitteet, kuten pölynimurit, mikroaaltouunit, vedenkeittimet, videokamerat ja sähkölelut.

Kierrätyksen taso vaihtelee alueittain paljon: Euroopassa yli 40 prosenttia e-jätteestä kierrätetään, Afrikassa vain 0,9 prosenttia. Kehittyvissä maissa jäte käsitellään yleensä epävirallisella sektorilla, mikä aiheuttaa työntekijöille terveysriskejä.

Se, minne kierrättämätön e-jäte päätyy, on epäselvää. Rikkaissa maissa osa todennäköisesti heitetään sekajätteen mukana pois, osa taas laivataan köyhempiin joko käytettyinä tuotteina tai jätteenä.

”E-jätteen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana kolme kertaa nopeammin kuin maailman väestö ja 13 prosenttia nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Nopea kasvu luo merkittäviä ympäristö- ja terveyspaineita ja osoittaa, miten tärkeää on yhdistää neljäs teollinen vallankumous kiertotalouteen”, sanoo YK:n televiestintäliiton (ITU) televiestinnän kehitysosaston johtaja Doreen Bogdan-Martin tiedotteessa.

Merkki myönteisestä kehityksestä on se, että e-jätettä sääntelevien tai sitä koskevan politiikan tehneiden maiden määrä on kasvanut kuudessa vuodessa 61:stä 78:aan. ITU:n tavoitteena kuitenkin on, että politiikka olisi puolella maailman maista, mihin on vielä matkaa.

Ympäristö talouskuluttaminenterveysympäristösaastuminen

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen