Uutiset Yritysvastuu

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Kultahippuja kämmenellä.
Kultaa ja timantteja louhitaan usein vaarallisissa oloissa. (Kuva: Dave Bezaire / CC BY-SA 2.0)

Suuret koruyhtiöt ovat parin viimeisen vuoden aikana muuttaneet koruissaan tarvittavien kullan ja timanttien hankintaa vastuullisemmaksi, mutta useimmat niistä eivät silti voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden koruissa olisi ihmisoikeusloukkauksia, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Kultaa ja timantteja louhitaan usein vaarallisissa olosuhteissa ympäri maailman. Osa kaivoksista käyttää lapsityövoima. Lapset altistuvat työssä elohopealle, ja heitä myös kuolee onnettomuuksissa.

HRW kartoitti vuonna 2018 maailman suurimpiin kuuluvien koruyhtiöiden vastuullisuutta ja sitä, miten ne pyrkivät parantamaan esimerkiksi kaivostyöntekijöiden oikeuksia. Tiistaina se julkaisi päivityksen, josta käy ilmi, että monet yritykset ovat parantaneet tapojaan.

Mukana on 15 koruyhtiötä, joiden tulot ovat vuosittain yhteensä yli 40 miljardia. Yhdeksän vastasi kyselyyn, kuusi ei. Niiden osalta HRW arvioi vain julkisesti saatavilla olevia tietoja.

HRW:n mukaan 11 yritystä on parantanut toimintaansa. Yritykset ovat saattaneet esimerkiksi parantaa kullan ja timanttien jäljitettävyyttä, ryhtyä käyttämään vain kierrätettyä kultaa, vahvistaneet ohjesääntöjään, alkaneet tutkia alihankkijoitaan tarkemmin tai julkistaneet niiden nimet.

Suurin osa ei kuitenkaan tunnista kaivosten alkuperää, ei arvioi kaivosten olosuhteita eikä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Koronavirus on heikentänyt kaivostyöntekijöiden asemaa, mutta yritykset eivät ole pyrkineet ehkäisemään ongelmia pandemian aikana.

Mikään yrityksistä ei pärjännyt HRW:n vertailussa erinomaisesti, mutta toiseksi parhaalle tasolle pääsivät Tiffany ja Pandora. Kohtuulliselle tasolle ylsivät Bulgari, Cartier ja Signet. Muun muassa Rolex ei puolestaan toimittanut mitään tietoa hankintakäytännöistään.

Korualalla on käynnissä useita erilaisia aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa vastuullisuutta. HRW:n mukaan monet niistä ovat kuitenkin riittämättömiä. Ne eivät vaadi koruilta täyttä jäljitettävyyttä, kentällä tapahtuvia arviointeja tai läpinäkyvyyttä.

”Edistyksestä huolimatta useimmat koruyhtiöt voivat tehdä paljon enemmän vaikuttaakseen ihmisoikeuksiin tuotantoketjuissaan ja jakaakseen tietoa yleisölle. Vapaaehtoiset standardit voivat rohkaista koruyhtiöitä ottamaan käyttöön parempia käytäntöjä, mutta lopulta vain pakolliset oikeudelliset vaatimukset varmistavat, että kaikki koruyhtiöt ottavat ihmisoikeudet vakavasti”, sanoo HRW: lasten oikeuksien asiantuntija Juliene Kippenberg tiedotteessa.

Yritysvastuu ihmisoikeudettalouskauppakuluttaminenliiketoimintayhtiöt

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.