Uutiset Sananvapaus ja media

Koronaviruskriisi kaventaa lehdistönvapautta, varoittaa toimittajajärjestö – Poikkeuksellista tilannetta käytetään hyväksi

Pohjoismaat ovat jälleen kärjessä Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. Monet indeksin hännillä olevat maat ovat sensuroineet myös koronavirusuutisia, järjestö kertoo.
Tyhjä paperi ja musta kynä pöydällä.
Monet maat ovat sensuroineet koronavirusuutisointia. (Kuva: Daria / Epicantus / CC BY 2.0)

Koronaviruspandemia on pahentanut maailman lehdistönvapautta uhkaavia kriisejä, varoittaa lehdistönvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja (RSF), joka julkaisi tänään vuotuisen lehdistönvapausindeksinsä.

”Kansanterveyskriisi antaa autoritaarisille hallinnoille mahdollisuuden toteuttaa shokkioppia: käyttää hyödykseen sitä, että politiikka on tauolla, yleisö on lamaantunut eikä protesteja voi järjestää – ja ottaa näin käyttöön toimenpiteitä, jotka olisivat normaaleina aikoina mahdottomia”, sanoo järjestön pääsihteeri Christophe Deloire tiedotteessa.

RSF:n lehdistönvapausindeksi mittaa 180 maan ja alueen median toimintavapautta. Tänä vuonna listan hännillä olevista maista moni on tukahduttanut mediaa myös koronaviruksen aikana.

Esimerkiksi 177. sijalla oleva Kiina ja 173. sijalla oleva Iran ovat sensuroineet aiheeseen liittyviä uutisia. 162. sijalla olevan Irakin viranomaiset veivät uutistoimisto Reutersilta luvan kolmeksi kuukaudeksi, kun se julkaisi artikkelin, joka kyseenalaisti tartuntaluvut. 89. sijalla olevassa Unkarissa puolestaan säädettiin ”koronalaki”, joka langettaa jopa viiden vuoden vankeustuomion väärän tiedon levittämisestä, järjestö kertoo.

Indeksin kärjessä ovat Norja, Suomi, Tanska, Ruotsi ja Alankomaat. Viimeisillä sijoilla taas ovat Pohjois-Korea, Turkmenistan, Eritrea, Kiina ja Djibouti.

Tilanne on parantunut eniten Malesiassa ja Malediiveillä, taustalla hallituksen vaihtuminen. Myös Sudanin sijoitus on parantunut sen jälkeen, kun presidentti Omar al-Bashir syrjäytettiin.

Indeksi mittaa myös yleistä lehdistönvapauden tilaa. Sen pisteytyksellä tilanne on viime vuodesta hieman parantunut mutta vuodesta 2013 lähtien heikentynyt 12 prosenttia. Vain runsas neljännes maailman maista on sellaisia, joissa lehdistönvapauden tila on vähintään tyydyttävä.

RSF:n mukaan tulevan vuosikymmenen aikana journalismiin tulevat vaikuttamaan monenlaiset kriisit, kuten esimerkiksi demokratian kriisi, mediaan kohdistuva luottamuskriisi sekä medioiden talouskriisi.

Suomen Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan erityisen suuri huolenaihe länsimaissa on mediavihamielisyyden lisääntyminen Yhdysvalloissa.

”Fake news on kaikkien jo tuntema heitto, jolla presidentti Trump nurinkurisesti halventaa juuri sitä amerikkalaista laatumediaa, joka Yhdysvalloissa luotettavinta tietoa tarjoaa. Yhdysvaltain on palautettava asemansa lehdistönvapauden puolustajana niin kotimaassa kuin maailmallakin. Siinä on yksi tämän lehdistönvapausindeksin keskeinen toive”, järjestön puheenjohtaja Jarmo Mäkelä sanoo tiedotteessa.

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedotusvälineet

Lue myös

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Sananvapauskeskustelun pitäisi perustua tietoon ”mitä saa ja mitä ei saa sanoa” -väittelyn sijasta

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Kädet tietokoneen näppäimistöllä

Mitään ei saa enää sanoa – Äärioikeistolaisen retoriikan ABC

Äärioikeisto luo uusien käsitteiden avulla kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja, joiden avulla se voi voittaa helppoja taisteluja. Yksi ajankohtaisimmista on myytti sananvapauskriisistä, kirjoittaa Aurora Lemma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”