Uutiset Koronaviruspandemia

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.
Naiset jonottavat hätäapua Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Kuva on toukokuulta 2020. (Kuva: Fahad Abdullah Kaizer / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronavirukseen on tämän jutun julkaisuhetkellä menehtynyt maailmanlaajuisesti lähes 5,2 miljoonaa ihmistä. Väkimäärään suhteutettuna ylivoimaisesti eniten kuolleita on Perussa; myös monissa Balkanin ja Itä-Euroopan maissa kuolinluvut ovat huomattavan korkeat.

Sairastumisten ja kuolintapausten lisäksi pandemialla on ollut hyvin laajat vaikutuksensa ihmisten työhön, toimeentuloon, koulunkäyntiin ja terveyteen. Niiden suhteen toiset ihmiset ovat selvinneet vähemmällä ja toiset joutuneet kantamaan hyvin raskaan taakan.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) tuoreessa rapotissa kartoitettiin pandemian sosioekonomisia vaikutuksia IFRC:n kansallisten jäsenjärjestöjen kautta.

Raportin pääviesti on, että pandemia on kärjistänyt yhteiskuntien eriarvoisuutta: jo valmiiksi heikossa asemassa olevat ihmiset ovat joutuneet entistä ahtaammalle.

Naisvaltaiset alat kärsivät

Koronavirus on tappanut selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Pandemian vaikutukset toimeentuloon ovat sen sijaan iskeneet erityisen voimakkaasti naisiin. Naiset ovat menettäneet suhteessa enemmän työpaikkoja kuin miehet. Yhteiskuntien sulkutilat ovat koetelleet etenkin matkailua ja muita palvelualoja, joilla työskentelee paljon naisia.

Lapsista tai sairaista sukulaisista huolehtiminen pandemian aikana on ollut pitkälti naisten harteilla. Myös mielenterveysongelmat kasvoivat naisilla miehiä enemmän.

Lisäksi sulkutilat ja eristäytyminen ovat altistaneet naisia kotiväkivallalle. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa raportoitiin vuoden 2020 ensimmäisen sulkutilaviikon aikana 30 prosenttia enemmän naisiin kohdistunutta väkivaltaa kuin samaan aikaan edeltävänä vuonna.

Köyhyys on lisääntynyt kaupungeissa

Tiheästi asutut kaupungit ovat olleet otollista maaperää viruksen leviämiselle. Raportin mukaan myös pandemian sosioekonomiset vaikutukset ovat useissa maissa kohdistuneet urbaaniin väestöön voimakkaammin kuin maaseutuväestöön.

Erityisen haastava tilanne on ollut kaupunkiköyhälistöllä – ihmisillä, joilla ei välttämättä ole virallista asuntoa. Esimerkiksi Kolumbiassa kaupunkilaisväestön köyhyys lisääntyi vuosien 2019–2020 välillä kymmenen prosenttia.

Paikoitellen koronapandemia on vaikuttanut myös ruoan saatavuuteen. Tällöin maaseudun etuna on mahdollisuus ainakin osittaiseen omavaraisuuteen. Tilanne on kuitenkin hyvin erilainen eri maissa. Raportin mukaan Keniassa nimenomaan maaseutuväestö on kärsinyt ruokapulasta kaupunkilaisväestöä pahemmin.

Siirtolaisilta puuttuvat turvaverkot

Kolmas ryhmä, joka on kärsinyt pandemiasta erityisen paljon, ovat siirtolaiset ja pakolaiset, jotka ovat olleet jo valmiiksi heikossa asemassa, usein ilman vakituista kotia tai toimeentuloa.

Siirtolaiset työskentelevät muita useammin epätyypillisissä tai epävirallisissa työsuhteissa. Töiden loppuessa heille ei ole välttämättä tarjolla minkäänlaista työttömyysturvaa eikä muitakaan yhteiskunnan turvaverkkoja.

Siirtolaisten aseman heikkenemisellä on ollut vaikutusta myös heidän lähtömaihinsa. Useissa köyhissä maissa ulkomaille töihin lähteneiden ihmisten rahalähetykset kotimaahan ovat kotitalouksille merkittävä tulonlähde. Töiden loppuminen siirtolaiselta voi siis johtaa toimeentulo-ongelmiin myös kotimaassa.

Pandemian vuoksi käyttöön otetut matkustusrajoitukset ovat luonnollisesti myös vaikeuttaneet ihmisten mahdollisuuksiin matkustaa – oli kyse sitten työn vuoksi muuttamisesta tai pakolaisuudesta.

Koronaviruspandemia eriarvoisuuskaupungitsiirtolaisuustyö

Lue myös

Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.