Uutiset Koronaviruspandemia

Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”

Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.
Ihmisiä rivissä mielenosoituskylttien kera.
Taistelu kastittomien oikeuksien puolesta Nepalissa on tuottanut vähän tuloksia. Kuvan mielenosoitus järjestettiin kesällä 2013. (Kuva: Mallika Aryal / IPS)

(IPS) -- Nepalissa koronapandemiasta kärsivät eritoten vähäosaiset. Kovin kohtalo on niillä Intiasta palaavilla kastittomilla eli daliteilla, jotka ovat saaneet positiivisen tuloksen koronatestissä.

Intian rajan lähellä Länsi-Nepalin Godavarissa asuva kahden lapsen äiti Kalpana Nagari, 30, on jäänyt työttömäksi, vaikka hänen kaltaisilleen päivätyöläisille on nyt kysyntää riisipelloilla. Nagari ei saa töitä, koska hänen puolisollaan todettiin koronavirus.

Aviomies Tika Narayan Nagari oli töissä Intiassa, kunnes sai potkut koronasulun vuoksi. Hän palasi Nepaliin 15. toukokuuta ja joutui rajalla tehdyn koronatestin seurauksena 50 päiväksi karanteeniin. Vielä sen jälkeenkin koko yhteisö hylkii Nagarin perhettä.

Kastittomiin kuuluva perhe on tottunut syrjintään, mutta nyt Kalpana Nagarin suurin huoli on lastensa ruokkiminen. Mies joutui palaamaan Intiaan löytääkseen työtä, sillä perhettä painaa myös isoäidin hautajaisia varten otettu laina.

”Jokaisella aterialla mietin, mistä saamme seuraavan. Maanomistajat eivät palkkaa minua, koska pelkäävät koronaa”, Nagari suree.

Karanteeni ei vakuuta

Kalawati Auji, 40, asuu myös Godavarissa. Hän kasvatti kolme poikaansa yksin miehensä kuoltua yhdeksän vuotta sitten. Vanhin poika kuoli viime vuonna, ja nuorimmalla on sydänvika. Keskimmäinen, 22-vuotias Dipak, oli töissä Intiassa ja lähetti rahaa äidilleen, joka huolehtii myös miniästä ja pojanpojasta.

Dipak Auji menetti työnsä ja palasi Intiasta kesäkuun lopussa. Rajalla tehdyn koronatestin tulos oli positiivinen, mistä seurasi 34 päivän karanteeni. Kotiin päästyään hän vetäytyi vielä viikoksi karjasuojaan. Sekään ei riittänyt: töitä ei löydy hänelle eikä hänen äidilleen, ja velka lähikauppaan kasvaa.

”Tämä pandemia on tullut tappamaan meidän kaltaisemme köyhät”, Kalawati Auji sanoo.

Apu tulee liian myöhään?

Godavarin kaupunki suunnittelee jonkinlaista koronatukea kaikkein haavoittuvimmille. Apulaispormestari Ratna Kadayat sanoo, että etusijalla ovat dalitit, naiset ja syrjäytyneet.

Apu saattaa kuitenkin olla liian vähäistä ja tulee liian myöhään, pelkää Savitra Ghimire kastittomien naisten oikeuksia ajavasta järjestöstä. Godavarin seudulle on palannut kuukauden aikana nelisen tuhatta henkeä Intiasta, ja heistä 349:llä todettiin korona.

Vaikka suurin osa palaajista on jo toipunut, heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot, sillä koronasulku kiristyy taas Nepalissa. Työmarkkinoilla on hiljaista, ja jos töitä onkin, Intiasta palanneet kastittomat jäävät jonon hännille.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan 29 miljoonan asukkaan Nepalissa oli 23. elokuuta mennessä todettu 31 117 koronatapausta ja tautiin oli kuollut 146. Yli miljardin asukkaan Intiassa tapauksia oli 3 044 940 ja kuolleita 56 706.

Kastilaitos yhä voimissaan

Kastilaitos on järjestelmä, jossa syntyperä määrittää yhteiskunnan jäsenen aseman pysyvästi. Hindulaisuuteen perustuva järjestelmä on yhä voimissaan Intiassa ja eräissä sen naapurimaissa, vaikka se on lailla kielletty. Nepalissa järjestelmä lakkautettiin jo 1960-luvulla, mutta se vaikuttaa yhä sosiaalisiin suhteisiin.

Neljän pääkastin alapuolella on hyljeksitty kansanryhmä, kastittomat eli dalitit. Sana dalit tarkoittaa koskematonta. Ylempikastiset eivät voi koskea kastittomaan, koska se tekee heistä uskonnollisesti katsoen "saastuneita".

Kastittomien osuus Nepalin 29-miljoonaisesta väestöstä arvioidaan 15-20 prosentiksi, mikä voi nykyisin tarkoittaa lähes kuutta miljoonaa ihmistä.

KoronaviruspandemiaNepalin kehitys ihmisoikeudetsyrjäytyminensiirtolaisuustyöterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä