Uutiset Koronaviruspandemia

Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”

Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.
Ihmisiä rivissä mielenosoituskylttien kera.
Taistelu kastittomien oikeuksien puolesta Nepalissa on tuottanut vähän tuloksia. Kuvan mielenosoitus järjestettiin kesällä 2013. (Kuva: Mallika Aryal / IPS)

(IPS) -- Nepalissa koronapandemiasta kärsivät eritoten vähäosaiset. Kovin kohtalo on niillä Intiasta palaavilla kastittomilla eli daliteilla, jotka ovat saaneet positiivisen tuloksen koronatestissä.

Intian rajan lähellä Länsi-Nepalin Godavarissa asuva kahden lapsen äiti Kalpana Nagari, 30, on jäänyt työttömäksi, vaikka hänen kaltaisilleen päivätyöläisille on nyt kysyntää riisipelloilla. Nagari ei saa töitä, koska hänen puolisollaan todettiin koronavirus.

Aviomies Tika Narayan Nagari oli töissä Intiassa, kunnes sai potkut koronasulun vuoksi. Hän palasi Nepaliin 15. toukokuuta ja joutui rajalla tehdyn koronatestin seurauksena 50 päiväksi karanteeniin. Vielä sen jälkeenkin koko yhteisö hylkii Nagarin perhettä.

Kastittomiin kuuluva perhe on tottunut syrjintään, mutta nyt Kalpana Nagarin suurin huoli on lastensa ruokkiminen. Mies joutui palaamaan Intiaan löytääkseen työtä, sillä perhettä painaa myös isoäidin hautajaisia varten otettu laina.

”Jokaisella aterialla mietin, mistä saamme seuraavan. Maanomistajat eivät palkkaa minua, koska pelkäävät koronaa”, Nagari suree.

Karanteeni ei vakuuta

Kalawati Auji, 40, asuu myös Godavarissa. Hän kasvatti kolme poikaansa yksin miehensä kuoltua yhdeksän vuotta sitten. Vanhin poika kuoli viime vuonna, ja nuorimmalla on sydänvika. Keskimmäinen, 22-vuotias Dipak, oli töissä Intiassa ja lähetti rahaa äidilleen, joka huolehtii myös miniästä ja pojanpojasta.

Dipak Auji menetti työnsä ja palasi Intiasta kesäkuun lopussa. Rajalla tehdyn koronatestin tulos oli positiivinen, mistä seurasi 34 päivän karanteeni. Kotiin päästyään hän vetäytyi vielä viikoksi karjasuojaan. Sekään ei riittänyt: töitä ei löydy hänelle eikä hänen äidilleen, ja velka lähikauppaan kasvaa.

”Tämä pandemia on tullut tappamaan meidän kaltaisemme köyhät”, Kalawati Auji sanoo.

Apu tulee liian myöhään?

Godavarin kaupunki suunnittelee jonkinlaista koronatukea kaikkein haavoittuvimmille. Apulaispormestari Ratna Kadayat sanoo, että etusijalla ovat dalitit, naiset ja syrjäytyneet.

Apu saattaa kuitenkin olla liian vähäistä ja tulee liian myöhään, pelkää Savitra Ghimire kastittomien naisten oikeuksia ajavasta järjestöstä. Godavarin seudulle on palannut kuukauden aikana nelisen tuhatta henkeä Intiasta, ja heistä 349:llä todettiin korona.

Vaikka suurin osa palaajista on jo toipunut, heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot, sillä koronasulku kiristyy taas Nepalissa. Työmarkkinoilla on hiljaista, ja jos töitä onkin, Intiasta palanneet kastittomat jäävät jonon hännille.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan 29 miljoonan asukkaan Nepalissa oli 23. elokuuta mennessä todettu 31 117 koronatapausta ja tautiin oli kuollut 146. Yli miljardin asukkaan Intiassa tapauksia oli 3 044 940 ja kuolleita 56 706.

Kastilaitos yhä voimissaan

Kastilaitos on järjestelmä, jossa syntyperä määrittää yhteiskunnan jäsenen aseman pysyvästi. Hindulaisuuteen perustuva järjestelmä on yhä voimissaan Intiassa ja eräissä sen naapurimaissa, vaikka se on lailla kielletty. Nepalissa järjestelmä lakkautettiin jo 1960-luvulla, mutta se vaikuttaa yhä sosiaalisiin suhteisiin.

Neljän pääkastin alapuolella on hyljeksitty kansanryhmä, kastittomat eli dalitit. Sana dalit tarkoittaa koskematonta. Ylempikastiset eivät voi koskea kastittomaan, koska se tekee heistä uskonnollisesti katsoen "saastuneita".

Kastittomien osuus Nepalin 29-miljoonaisesta väestöstä arvioidaan 15-20 prosentiksi, mikä voi nykyisin tarkoittaa lähes kuutta miljoonaa ihmistä.

KoronaviruspandemiaNepalin kehitys ihmisoikeudetsyrjäytyminensiirtolaisuustyöterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä