Uutiset Koronavirus

Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”

Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.
Ihmisiä rivissä mielenosoituskylttien kera.
Taistelu kastittomien oikeuksien puolesta Nepalissa on tuottanut vähän tuloksia. Kuvan mielenosoitus järjestettiin kesällä 2013. (Kuva: Mallika Aryal / IPS)

(IPS) -- Nepalissa koronapandemiasta kärsivät eritoten vähäosaiset. Kovin kohtalo on niillä Intiasta palaavilla kastittomilla eli daliteilla, jotka ovat saaneet positiivisen tuloksen koronatestissä.

Intian rajan lähellä Länsi-Nepalin Godavarissa asuva kahden lapsen äiti Kalpana Nagari, 30, on jäänyt työttömäksi, vaikka hänen kaltaisilleen päivätyöläisille on nyt kysyntää riisipelloilla. Nagari ei saa töitä, koska hänen puolisollaan todettiin koronavirus.

Aviomies Tika Narayan Nagari oli töissä Intiassa, kunnes sai potkut koronasulun vuoksi. Hän palasi Nepaliin 15. toukokuuta ja joutui rajalla tehdyn koronatestin seurauksena 50 päiväksi karanteeniin. Vielä sen jälkeenkin koko yhteisö hylkii Nagarin perhettä.

Kastittomiin kuuluva perhe on tottunut syrjintään, mutta nyt Kalpana Nagarin suurin huoli on lastensa ruokkiminen. Mies joutui palaamaan Intiaan löytääkseen työtä, sillä perhettä painaa myös isoäidin hautajaisia varten otettu laina.

”Jokaisella aterialla mietin, mistä saamme seuraavan. Maanomistajat eivät palkkaa minua, koska pelkäävät koronaa”, Nagari suree.

Karanteeni ei vakuuta

Kalawati Auji, 40, asuu myös Godavarissa. Hän kasvatti kolme poikaansa yksin miehensä kuoltua yhdeksän vuotta sitten. Vanhin poika kuoli viime vuonna, ja nuorimmalla on sydänvika. Keskimmäinen, 22-vuotias Dipak, oli töissä Intiassa ja lähetti rahaa äidilleen, joka huolehtii myös miniästä ja pojanpojasta.

Dipak Auji menetti työnsä ja palasi Intiasta kesäkuun lopussa. Rajalla tehdyn koronatestin tulos oli positiivinen, mistä seurasi 34 päivän karanteeni. Kotiin päästyään hän vetäytyi vielä viikoksi karjasuojaan. Sekään ei riittänyt: töitä ei löydy hänelle eikä hänen äidilleen, ja velka lähikauppaan kasvaa.

”Tämä pandemia on tullut tappamaan meidän kaltaisemme köyhät”, Kalawati Auji sanoo.

Apu tulee liian myöhään?

Godavarin kaupunki suunnittelee jonkinlaista koronatukea kaikkein haavoittuvimmille. Apulaispormestari Ratna Kadayat sanoo, että etusijalla ovat dalitit, naiset ja syrjäytyneet.

Apu saattaa kuitenkin olla liian vähäistä ja tulee liian myöhään, pelkää Savitra Ghimire kastittomien naisten oikeuksia ajavasta järjestöstä. Godavarin seudulle on palannut kuukauden aikana nelisen tuhatta henkeä Intiasta, ja heistä 349:llä todettiin korona.

Vaikka suurin osa palaajista on jo toipunut, heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot, sillä koronasulku kiristyy taas Nepalissa. Työmarkkinoilla on hiljaista, ja jos töitä onkin, Intiasta palanneet kastittomat jäävät jonon hännille.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan 29 miljoonan asukkaan Nepalissa oli 23. elokuuta mennessä todettu 31 117 koronatapausta ja tautiin oli kuollut 146. Yli miljardin asukkaan Intiassa tapauksia oli 3 044 940 ja kuolleita 56 706.

Kastilaitos yhä voimissaan

Kastilaitos on järjestelmä, jossa syntyperä määrittää yhteiskunnan jäsenen aseman pysyvästi. Hindulaisuuteen perustuva järjestelmä on yhä voimissaan Intiassa ja eräissä sen naapurimaissa, vaikka se on lailla kielletty. Nepalissa järjestelmä lakkautettiin jo 1960-luvulla, mutta se vaikuttaa yhä sosiaalisiin suhteisiin.

Neljän pääkastin alapuolella on hyljeksitty kansanryhmä, kastittomat eli dalitit. Sana dalit tarkoittaa koskematonta. Ylempikastiset eivät voi koskea kastittomaan, koska se tekee heistä uskonnollisesti katsoen "saastuneita".

Kastittomien osuus Nepalin 29-miljoonaisesta väestöstä arvioidaan 15-20 prosentiksi, mikä voi nykyisin tarkoittaa lähes kuutta miljoonaa ihmistä.

KoronavirusNepalin kehitys ihmisoikeudetsyrjäytyminensiirtolaisuustyöterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.