Uutiset Koronaviruspandemia

Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”

Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.
Ihmisiä rivissä mielenosoituskylttien kera.
Taistelu kastittomien oikeuksien puolesta Nepalissa on tuottanut vähän tuloksia. Kuvan mielenosoitus järjestettiin kesällä 2013. (Kuva: Mallika Aryal / IPS)

(IPS) -- Nepalissa koronapandemiasta kärsivät eritoten vähäosaiset. Kovin kohtalo on niillä Intiasta palaavilla kastittomilla eli daliteilla, jotka ovat saaneet positiivisen tuloksen koronatestissä.

Intian rajan lähellä Länsi-Nepalin Godavarissa asuva kahden lapsen äiti Kalpana Nagari, 30, on jäänyt työttömäksi, vaikka hänen kaltaisilleen päivätyöläisille on nyt kysyntää riisipelloilla. Nagari ei saa töitä, koska hänen puolisollaan todettiin koronavirus.

Aviomies Tika Narayan Nagari oli töissä Intiassa, kunnes sai potkut koronasulun vuoksi. Hän palasi Nepaliin 15. toukokuuta ja joutui rajalla tehdyn koronatestin seurauksena 50 päiväksi karanteeniin. Vielä sen jälkeenkin koko yhteisö hylkii Nagarin perhettä.

Kastittomiin kuuluva perhe on tottunut syrjintään, mutta nyt Kalpana Nagarin suurin huoli on lastensa ruokkiminen. Mies joutui palaamaan Intiaan löytääkseen työtä, sillä perhettä painaa myös isoäidin hautajaisia varten otettu laina.

”Jokaisella aterialla mietin, mistä saamme seuraavan. Maanomistajat eivät palkkaa minua, koska pelkäävät koronaa”, Nagari suree.

Karanteeni ei vakuuta

Kalawati Auji, 40, asuu myös Godavarissa. Hän kasvatti kolme poikaansa yksin miehensä kuoltua yhdeksän vuotta sitten. Vanhin poika kuoli viime vuonna, ja nuorimmalla on sydänvika. Keskimmäinen, 22-vuotias Dipak, oli töissä Intiassa ja lähetti rahaa äidilleen, joka huolehtii myös miniästä ja pojanpojasta.

Dipak Auji menetti työnsä ja palasi Intiasta kesäkuun lopussa. Rajalla tehdyn koronatestin tulos oli positiivinen, mistä seurasi 34 päivän karanteeni. Kotiin päästyään hän vetäytyi vielä viikoksi karjasuojaan. Sekään ei riittänyt: töitä ei löydy hänelle eikä hänen äidilleen, ja velka lähikauppaan kasvaa.

”Tämä pandemia on tullut tappamaan meidän kaltaisemme köyhät”, Kalawati Auji sanoo.

Apu tulee liian myöhään?

Godavarin kaupunki suunnittelee jonkinlaista koronatukea kaikkein haavoittuvimmille. Apulaispormestari Ratna Kadayat sanoo, että etusijalla ovat dalitit, naiset ja syrjäytyneet.

Apu saattaa kuitenkin olla liian vähäistä ja tulee liian myöhään, pelkää Savitra Ghimire kastittomien naisten oikeuksia ajavasta järjestöstä. Godavarin seudulle on palannut kuukauden aikana nelisen tuhatta henkeä Intiasta, ja heistä 349:llä todettiin korona.

Vaikka suurin osa palaajista on jo toipunut, heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot, sillä koronasulku kiristyy taas Nepalissa. Työmarkkinoilla on hiljaista, ja jos töitä onkin, Intiasta palanneet kastittomat jäävät jonon hännille.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan 29 miljoonan asukkaan Nepalissa oli 23. elokuuta mennessä todettu 31 117 koronatapausta ja tautiin oli kuollut 146. Yli miljardin asukkaan Intiassa tapauksia oli 3 044 940 ja kuolleita 56 706.

Kastilaitos yhä voimissaan

Kastilaitos on järjestelmä, jossa syntyperä määrittää yhteiskunnan jäsenen aseman pysyvästi. Hindulaisuuteen perustuva järjestelmä on yhä voimissaan Intiassa ja eräissä sen naapurimaissa, vaikka se on lailla kielletty. Nepalissa järjestelmä lakkautettiin jo 1960-luvulla, mutta se vaikuttaa yhä sosiaalisiin suhteisiin.

Neljän pääkastin alapuolella on hyljeksitty kansanryhmä, kastittomat eli dalitit. Sana dalit tarkoittaa koskematonta. Ylempikastiset eivät voi koskea kastittomaan, koska se tekee heistä uskonnollisesti katsoen "saastuneita".

Kastittomien osuus Nepalin 29-miljoonaisesta väestöstä arvioidaan 15-20 prosentiksi, mikä voi nykyisin tarkoittaa lähes kuutta miljoonaa ihmistä.

KoronaviruspandemiaNepalin kehitys ihmisoikeudetsyrjäytyminensiirtolaisuustyöterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.