Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas
Kirgisiassa ei virallisesti ole enää ihmisiä vailla kansalaisuutta. (Kuva: Dan Lundberg / CC BY-SA 2.0)

YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) on myöntänyt tämänvuotisen Nansen-pakolaispalkintonsa kirgisialaiselle Azizbek Ashuroville, joka on auttanut yli 10 000:ta ihmistä saamaan Kirgisian kansalaisuuden.

Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kirgisiaan syntyi kansalaisuudettomien ihmisten ryhmä Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Neuvostoliiton aikana ihmiset muuttivat ympäri Keski-Aasiaa, mutta hajoamisen jälkeen alueelle syntyi viisi valtiota.

Kaikilla rajojen väärälle puolelle jääneitä ei ollut Neuvostoliiton passia tai keinoja todistaa synnyinpaikkaansa, ja sadat tuhannet ihmiset jäivät alueella ilman minkään maan kansalaisuutta. Kansalaisuudettomuus periytyi äideiltä lapsille.

Ashurov perusti vuonna 2003 Ferghana Valley Lawyers Without Borders -järjestön, joka on auttanut yli 10 000:ta ihmistä hakemaan Kirgisian kansalaisuutta. Järjestö perusti tiimejä, jotka matkustivat syrjäisille alueille maan eteläosiin löytääkseen haavoittuvia ja syrjittyjä ryhmiä.

”Tärkein metodimme oli tehdä työtä hallituksen kanssa. Onnistuimme saamaan heidän huomionsa ja ystävyytensä. Olimme pieniä sotilaita – mutta meidän takanamme oli iso panssarivaunu”, Ashurov kuvailee UNHCR:n tiedotteessa.

Hallitus suostui muun muassa antamaan tilapäisen ”armahduksen” ilman tärkeitä papereita oleville ihmisille.

Heinäkuussa Kirgisiasta tuli UNHCR:n mukaan maailman ensimmäinen maa, jossa ei ole kansalaisuudettomia ihmisiä. Määrä väheni 13 000:sta nollaan vain viidessä vuodessa.

UNHCR arvioi vuonna 2014, että maailmassa on noin 10 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Sen tavoitteena on, että ilmiöstä päästään eroon vuoteen 2024 mennessä.

UNHCR:n Nansen-palkinto myönnetään pakenemaan joutuneiden auttamisesta. Sen arvo on 150 000 dollaria, noin 137 000 euroa. Rahoittajina ovat Sveitsin ja Norjan hallitukset. Palkinto on saanut nimensä Kansainliiton pakolaiskomissaarina toimineen, rauhannobelistin ja tutkimusmatkailijan Fridtjof Nansenin mukaan.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Kirgisia

Lue myös

Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Kaksi naista välissään pieni poika.

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”