Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas
Kirgisiassa ei virallisesti ole enää ihmisiä vailla kansalaisuutta. (Kuva: Dan Lundberg / CC BY-SA 2.0)

YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) on myöntänyt tämänvuotisen Nansen-pakolaispalkintonsa kirgisialaiselle Azizbek Ashuroville, joka on auttanut yli 10 000:ta ihmistä saamaan Kirgisian kansalaisuuden.

Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kirgisiaan syntyi kansalaisuudettomien ihmisten ryhmä Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Neuvostoliiton aikana ihmiset muuttivat ympäri Keski-Aasiaa, mutta hajoamisen jälkeen alueelle syntyi viisi valtiota.

Kaikilla rajojen väärälle puolelle jääneitä ei ollut Neuvostoliiton passia tai keinoja todistaa synnyinpaikkaansa, ja sadat tuhannet ihmiset jäivät alueella ilman minkään maan kansalaisuutta. Kansalaisuudettomuus periytyi äideiltä lapsille.

Ashurov perusti vuonna 2003 Ferghana Valley Lawyers Without Borders -järjestön, joka on auttanut yli 10 000:ta ihmistä hakemaan Kirgisian kansalaisuutta. Järjestö perusti tiimejä, jotka matkustivat syrjäisille alueille maan eteläosiin löytääkseen haavoittuvia ja syrjittyjä ryhmiä.

”Tärkein metodimme oli tehdä työtä hallituksen kanssa. Onnistuimme saamaan heidän huomionsa ja ystävyytensä. Olimme pieniä sotilaita – mutta meidän takanamme oli iso panssarivaunu”, Ashurov kuvailee UNHCR:n tiedotteessa.

Hallitus suostui muun muassa antamaan tilapäisen ”armahduksen” ilman tärkeitä papereita oleville ihmisille.

Heinäkuussa Kirgisiasta tuli UNHCR:n mukaan maailman ensimmäinen maa, jossa ei ole kansalaisuudettomia ihmisiä. Määrä väheni 13 000:sta nollaan vain viidessä vuodessa.

UNHCR arvioi vuonna 2014, että maailmassa on noin 10 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Sen tavoitteena on, että ilmiöstä päästään eroon vuoteen 2024 mennessä.

UNHCR:n Nansen-palkinto myönnetään pakenemaan joutuneiden auttamisesta. Sen arvo on 150 000 dollaria, noin 137 000 euroa. Rahoittajina ovat Sveitsin ja Norjan hallitukset. Palkinto on saanut nimensä Kansainliiton pakolaiskomissaarina toimineen, rauhannobelistin ja tutkimusmatkailijan Fridtjof Nansenin mukaan.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Kirgisia

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.