Uutiset Demokratia

Keniassa poliisi pahoinpitelee mielenosoittajia ja äänestäjän voi ostaa – Sam Sokon dokumentielokuva esittelee kansanliikkeen, joka vaatii muutosta

Läpikorruptoituneen Kenian politiikka nojaa yhä kolonialismin aikana syntyneeseen heimojakoon. Docpoint-festivaaleilla esitettävä dokumentti Softie kertoo Boniface Mwangista, joka haluaa muuttaa järjestelmän. Ohjaaja Sam Sokon mukaan tarkoituksena on kertoa, että henkilökohtainen on poliittista – kaikkialla.
Mies seisomassa väkijoukon keskellä.
Boniface Mwangi on kenialainen aktivisti, joka halusi vaikuttaa maan epädemokraattiseen järjestelmään ryhtymällä itse kansanedustajaehdokkaaksi. Dokumenttielokuva Softie kertoo hänen tarinansa. (Kuva: Softie)

”Isä, minne olet menossa?”

”Kaatamaan hallitusta”, vitsailee  kansalaisaktivisti ja kansanedustajaehdokas Boniface Mwangi dokumenttielokuvassa Softie (2020).

Mwangi on kenialainen valokuvaaja, joka kuvasi vuosina 2007–2008 maan vaalien jälkeistä väkivaltaa. Monet kuvat olivat niin raakoja, ettei niitä haluttu julkaista.

Mwangi jätti työnsä, ryhtyi protestoimaan avoimesti poliitikkoja vastaan ja päätti lopulta tavoitella kansanedustajan paikkaa itse vuonna 2017. Hän tutustui ohjaaja ja tuottaja Sam Sokoon, joka päätti tehdä tämän yrityksestä dokumenttielokuvan.

Softieta esitetään tänään perjantaina alkaneella Helsingin Docpoint-dokumenttielokuvafestivaalilla, joka järjestetään koronapandemian vuoksi kokonaan etänä.

Dokumentti näyttää, kuinka Mwangi yrittää voittaa puolelleen syvästi korruptoituneen maan turhautuneet äänestäjät samalla, kun poliisi pahoinpitelee hänet ja hänen perheensä saa tappouhkauksia.

Rajusta aiheestaan huolimatta dokumentti on ollut hyvin suosittu sekä Keniassa että maailmalla. Aiotun kahden viikon sijasta se pyöri Keniassa seitsemän tai kahdeksan viikkoa, Soko kertoo etähaastattelussa kotikaupungistaan Nairobista.

Mies puolilähikuvassa.
Softie on Sam Sokon ensimmäinen pitkä dokumenttiohjaus. (Kuva: Chris Rhys Howarth)

Heimopolitiikka on kolonialismin peruja

Dokumentti on Sokon ensimmäinen kokopitkä dokumenttiohjaus.

”Halusimme lisätä ihmisten tietoisuutta ja antaa heille mahdollisuuden käydä vaikean keskustelun, jota on aiemmin pelätty”, Soko kertoo.

Keniassa keskusteltavaa todella riittää.

Elokuvan tausta on Kenian vuosien 2007–2008 vaaliväkivallassa, jossa kuoli yli 1 200 ihmistä. Sen lietsomisesta on epäilty muun muassa nykyistä istuvaa presidenttiä Uhuru Kenyattaa ja varapresidentti William Rutoa.

Vaikka Kenia on periaatteessa demokratia, jossa järjestetään säännöllisesti vaaleja, oikeusvaltio se ei ole. Poliisi pahoinpitelee ja tappaa mielenosoittajia, ja vaaleissa on epäselvyyksiä. Korruptio läpäisee koko yhteiskunnan: elokuvassa Mwangi joutuu tämän tästä kertomaan potentiaalisille äänestäjille, ettei hän aio maksaa näille vastineeksi äänestämisestä.

Vuosien 2007–2008 väkivallan taustalla olivat epäilyt vaalivilpistä, mutta tärkeä juurisyy on heimopohjainen politiikka. Äänestäjät valitsevat vaaleissa oma heimonsa edustajia, jotka puolestaan suosivat vahvasti omia ryhmiään.

Heimojaon juuret ovat kolonialismin ajassa ja brittihallinnossa, joka keksi korostaa heimojen välisiä eroja ja lietsoa niitä toisiaan vastaan pitääkseen kansan kurissa.

Kun Kenia itsenäistyi vuonna 1963, tilannetta ei ryhdytty korjaamaan aktiivisesti.

”Monet hallintorakenteemme perustuvat yhä kolonialismiin. Poliittisilla johtajilla ei ole tahtoa murtaa niitä, ja niinpä heimosuhteet määrittelevät meidät ja ihmissuhteemme. Se on tuhoisaa, ja se on johtanut ihmishenkien menetykseen”, Soko sanoo.

Mitään syvällisiä eroja heimojen välillä ei ole pieniä kulttuurieroja lukuun ottamatta. Sukunimi kuitenkin kertoo yleensä heimotaustan, ja sen perusteella ihminen on helppo leimata.

”Se on niin perustavanlaatuista, että kun poliitikkoa syytetään perustellusti korruptiosta, hän juoksee ensin oman heimonsa luo ja väittää, että heimoa vastaan hyökätään. Todellisuudessa poliitikkoa syytetään, koska hän on varas”, Soko toteaa.

Uusi liike vaati demokratiaa

Softien päähenkilö Boniface Mwangi on esimerkki uudesta Keniasta: aktivistista, joka vaatii muutosta.

”Kyseessä on kasvava liike, joka on syntynyt etenkin sosiaalisen median kasvun myötä. On yhä enemmän ihmisiä, jotka vaativat ja kysyvät kysymyksiä. Tietoa on saatavilla enemmän, ja kun korruptioskandaaleita tapahtuu, suurempi määrä ihmisiä reagoi siihen. Turhauttavinta on kuitenkin se, että koko systeemi pitäisi muuttaa. Se on hidasta eikä välttämättä tapahdu meidän elinaikanamme”, Soko sanoo.

Se ei tarkoita, että pitäisi luovuttaa.

”Pidimmepä siitä tai emme, kukaan muu ei korjaa näitä asioita meidän puolestamme, se on totuus. Sen tunnustaminen antaa meille toivoa. Meidän pitää jatkaa vaikuttamista jossain muodossa. Vaikka tämä olisi ainoa elokuva, jota koskaan teen, tämä on minun osuuteni muutokseen”, hän sanoo.

Sokolle yhteiskunnalliset aiheet ja aktivismi ovat luonteva osa elokuvantekoa. Hän on tuottanut elokuvia perustamansa LBx Africa -tuotantoyhtiön kautta yhteiskunnallisista aiheista myös Zimbabwessa ja Etelä-Sudanissa. Parhaillaan hän kuvaa elokuvaa maailman suurimmasta perustulokokeilusta. Softien esitysten yhteydessä on tarkoitus myös järjestää yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia.

”Uskon, että ihmisiä totta kai pitää viihdyttää, ja olen aina rakastanut tarinoita ja tarinoiden rakentamista. Mutta me kerromme tarinoita samalla, kun yritämme vaikuttaa”, Soko sanoo.

Nainen ja mies istumassa, etualalla lapsi.
Softiessa kerrotaan myös perheen roolista vapaustaistelijoiden taustalla. (Kuva: Softie)

Henkilökohtainen on poliittista

Softie ei ole perinteinen dokumenttielokuva poliittisesta aktivistista. Mwangin lisäksi tilaa on annettu myös hänen vaimolleen Njerille sekä kolmelle pienelle lapselle.

”Usein elokuvissa vapaustaistelijat esitetään upeina ihmisinä, jotka ratkovat kaikki ongelmat. Silloin unohdetaan, että hekin ovat erehtyväisiä ihmisiä. Halusin näyttää, että perhe on yhtä tärkeä kuin sankari – hekin ovat aktivisteja. Halusin myös muistuttaa, että naisillakin on rooli muutoksessa”, Soko sanoo.

Mwangi joutuu elokuvassa pohtimaan, pitääkö hänen jatkaa taistelua maansa puolesta mahdollisesti henkensä uhalla vai osallistua enemmän perhe-elämään.

”Dokumentin argumentti on, että henkilökohtainen on poliittista ja toisin päin. Ne ovat osa samaa kokonaisuutta. Monet ihmiset ajattelevat, että he taistelevat vain itsensä puolesta ja poliitikot päättävät asioista. Mutta jos erotamme henkilökohtaisen ja poliittisen, meistä tulee haavoittuvia monille haasteille, joita maailmalla on viime vuosina nähty, kuten äärioikeiston nousulle”, Soko sanoo.

Pallottelu perhe-elämän ja uran tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen välillä ei ole vieras keskustelunaihe muuallakaan maailmassa. Softie onkin Sokon mukaan myös elokuva muille kuin kenialaisille.

Elokuvaa on esitetty elokuvafestivaaleilla ympäri maailman, ja se myös valittiin ensimmäisenä kenialaiselokuvana arvostetulle yhdysvaltalaiselle Sundance-festivaalille, jossa se voitti palkinnon editoinnistaan.

”Halusimme periaatteessa vain kertoa hyvän tarinan. Dokumentissa on kuitenkin teemoja jotka resonoivat ympäri maailman ja joihin myös vaikkapa suomalainen voi samastua. Olen hyvin iloinen, että eri puolilla maailmaa yleisöt ovat löytäneet elokuvasta teemoja, joista he voivat keskustella. Se todistaa, että jos antaa tietyltä alueelta kotoisin olevien ihmisten kertoa tarinansa, niistä voi oppia”, Soko toteaa.

Docpoint-festivaali järjestetään koronarajoitusten vuoksi vuonna 2021 ainoastaan verkossa. Suurin osa ohjelmiston elokuvista on katsottavissa 29.1.–7.2. Ohjaaja Sam Soko Katse Afrikkaan -webinaarissa 4.2.

Demokratia ihmisoikeudetkansalaisoikeudetkulttuuriaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Kenia

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää